Rakennusteollisuus - Oliko pohjat tässä?

Tuossa taitaa olla se 10 kohdan lista ainakin.

14 tykkäystä

“Asiantuntijan mukaan Suomen suurimmista talonrakentajista yhden pitikin kaatua mutta seitsemän muuta selviytyvät”

“Jukkatalon johto nukkui. Kassavirtatulos oli jo vuonna 2021 miinuksella melkein 11 miljoonaa euroa, yhtiö velkaantui, eikä sopeuttanut kustannuksia.”

11 tykkäystä

Olipas hyvä artikkeli! Tuossa oli rivien välistä luettavissa, että materiaalien hintojen nousu tosiaan on noita rakentajia ahdistanut. Korkojen nostamista nyt yritetään tähän pakolliseen pahaan.

Väittäisin, että vaikka korkoja ei olisi nostettu, raksafirmoja kaatuilisi odottamattomien inflaatiokäänteiden vuoksi. Korkomenot toki teettävät oman päänvaivansa tähän soppaan.

6 tykkäystä

https://ssa.fi/ajankohtaista/kesko-ja-ssa-rakennus-toteuttavat-yhdessa-suurhankkeen-kivistossa-uusi-k-citymarket-ja-9-kerroksinen-asuinkerrostalo/

Väliin jotain positiivistakin rakennusalalle. Iso investointi Vantaan Kivistöön Keskolta ja SSA:lta.

2 tykkäystä

Tuo Kivistön alueen (kauppojen) kehitys on kyllä ollut surullista katsottavaa sivusta, asukkaat ovat varmaan olleet todella tyytyväisiä. Alun perin piti tulla iso ostoskeskus Prismalla ja Citymarketilla, mutta sille suunnitelmalle ei sitten tapahtunut mitään. Lopulta sitten onneksi saatiin sentään pienempi ostari S-Marketilla ja Lidlillä aikaiseksi. Ja joskus tulevaisuudessa sitten näköjään Citymarket.

No toi Kivistön tilannehan ei suoraan tähän ketjuun kuulu, mutta uusi kauppakeskus valmistuu siis 5.10. ja tämä linkattu kauppakeskus siihen viereen kevät/kesä 2026. Yhteensä ovat varmaan lähelle jo tuota alkuperäistä suur kauppakeskushanketta mitä aikoinaan suunniteltiin. Siihen vielä suunniteltu monitoimihalli yli 30000 yleisön kapasiteetillä, niin Kivistölläkin on lopulta loistavat näkymät.

1 tykkäys

Tässä olisi Salkunrakentajan juttua rakennusalasta ja sen kriiseilystä, jutussa on lainattu mm. Rakennusteollisuuden ajatuksia.

”Jos rakentaminen jää liian pitkäksi aikaa liian syvälle, vaikutukset ovat vakavia koko talouteen, työllisyyteen ja asuntomarkkinoihin”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell varoittaa.

Jutun alaotsikot:

  1. Rakennusteollisuus esittää veropoliittisia toimia rakentamisen tukemiseksi
  2. Infrahankepaketti käyntiin nopeasti
2 tykkäystä

Missä on rakennusteollisuuden omat toimenpiteet notkojen ylittämiseksi? Vajaa vuosi kun korkotaso on hieman pitkän ajan keskiarvon yläpuolella niin on joka ikinen rakennusyhtiö konkurssin partaalla, taas.

18 tykkäystä

Lindtman esittää hätäpakettia asuntokauppaan:

13 tykkäystä

Eiköhän tässä ole varattomina kohta kaikki viimeisen 4 vuoden aikana ensiasunnon pk-seudulta uudiskohteesta ostaneet henkilöt, kun yksiön/pienen kaksion kulut hyppää n. 2500 euroon/kk. Ainakaan ei jää mitään kulutukseen.

14 tykkäystä

Kerrotko miten kulut voivat noin suureksi muodostua?

Älvärit lähtevät toistaiseksi pois Suomesta:

8 tykkäystä

RS-lainoitus voitaisiin siirtää pankeilta uudelle valtion asuntorakentamisen rahoituslaitokselle, joka voisi harrastaa riskienhallintaa ja rajaamista läpi kaikkien omistajien ja kohteiden aina samoin ehdoin. Nimeksi sopisi vaikka AsuntoRalli. Rallikansa voisi sitten yhdenmukaistaa RS/talonyhtiölainojen ehdot ja sitoa korot kiinteiksi, niin vastaavaa tilannetta ei enää pääsisi syntymään.

Jos laina pankista tai taloyhtiön kautta on lähemmäs 300.000 euroa, niin korot, lyhennykset ja hoitovastike alkaa olemaan nykyisellä korkotasolla yhteensä tuota luokkaa.

No kaikki pk-seudun yksiöt tai edes kaksiot eivät ”ihan” ole tuota 300000€ maksaneet. Missä sellaisia edes on ollut/on myynnissä?!

1 tykkäys

Kannattaa käydä vaikka YIT:n sivuilla tutustumassa hintatasoon Helsingissä. Näillä ja vastaavilla neliöhinnoilla asuntoja on viime vuodet myyty.

Olen valitettavan vakuuttunut, että ensi talvena kun viimeisetkin korkonousut päivittyvät asunto- tai taloyhtiölainoihin, on pakkomyyntejä edessä vähäistä enemmän. Toivoisin olevani väärässä.

Hallituksen tulisi kiireesti palauttaa väliaikaisesti omistusasunnon korkovähennysoikeus, jotta pakkomyynneiltä vältyttäisiin eikä ostovoima vähenisi merkittävästi.

8 tykkäystä

Aaa, puhuit siis Helsingin keskustan/lähiympäristön asuntoja. Se on hiukka eri kuin kirjoittamasi koko pk-seudulta yksiön/ kaksion ostaneet. Tilanteen voit todeta nopsasti Etuovesta.
En aina ymmärrä mitä näillä överiksi vetämisillä oikein haetaan…

7 tykkäystä

Mikä rakentamisen lama?

Sellaista ei ole ainakaan jos katsoo rakennuskustannusten kehitystä, +2,1% vuodessa.
Työkustannukset nousseet tyrmistyttävät 5,7%, tarvikkeet laskeneet vasta -0,4%.

Materiaalien hinnat korjaavat ja ovatkin korjaamassa alas kun kysyntä on selvästi kyykkäämässä, ja toisaalta panoskustannykset toimitusketjussa laskeneet/ laskemassa. Tilasto katsoo historiaan.

Palkat eivät tunnetusti jousta alas, paitsi niiden määrää vähentämällä, ja uusrekrytointien valinnoilla.

Tonttien hinnoittelu, ei käsittääkseni kasvukeskuksissa erityisesti jousta alaspäin, koska väki virtaa niihin ja tässä mielessä kysyntäpaine. Helppo holdata. Toki tolkuttomimmat kaupat jäävät tekemättä.

Rahan hinta noussut ‘korkeaksi’, eli pohjakorko yli 4% ja 0,5-1,0% margiini päälle. 20 vuoden laina-aikana ehtii hyvin laskea , esimerkiksi 8-12kk päästä alkaen.

Siinä kai korkojen ohella tärkeimmät hinnoittelukalkyylien elementit.

Mielestäni rakennusalan kriisiä voisi odottelun lisäksi lievittää esim
-varainsiirtoverojen poisto. Jäykistää mahdollisuuksia optimoida asumisen sijaintia ja oikeankokoista asuntoa. Ensiasunnon ostajalle on jo nyt 0%.
-ensiasunnon ostajan korkovähennys, johonkin kattoon asti, jonkin vuosimäärän ajan
-oikeasti tarpeellisen julkisen rakentamisen aikaistaminen
-uustuotannon alv:n lasku 24%:sta johonkin alemmas, onhan uudennasunnon hinnasta veroja jotain yli 40%

Yleinen korkovähennys toki helpottaisi nykyisiä asuntovelallisia, mutta boostaa tarpeettoman paljon omaisuuserien arvostuksia, ts ostajna hyöty häviää hintojen nousuun

7 tykkäystä

Rakentamisen lama varmasti iskee rakennusliikeisiin eri tavoin, riippuen siitä, miten paljon liikevaihdosta tulee asuntorakentamisesta.

Itse avain täysin allekirjoittaisi, etteikö palkat myöskin joustaisi alaspäin. Ensinnäkin monille rakennusmiehille maksetaan TES:iä korkeampia palkkoja, jolloin työvoiman kysynnän laskiessa luulisi ainakin osan tekijöistä olevan valmiitta tulemaan töihin aiempaa alhaisemmalla palkalla.

Lisäksi aliurakoitsijat joutuvat kasvavan kilpailun takia alentamaan urakka- ja/tai tuntihintojaan. Saavat vietyä alentuneet hinnat omiin palkkakuluihin, se riippuu tilanteesta.

Luulisi myös materiaalikustannusten halpenevan kysynnän pienentyessä. Jo tähän mennessä esim. puutavara on tullut merkittävästi alas koronajaoista. Ainakin ylihinnoittelu vähenee.

Mielestäni korkovähennys tulisi palauttaa väliaikaisesti kaikille, ei pelkästään ensiasunnon ostajille. Määräaikainen (esim. 2 vuotta) voimassa oleva laki, ei varmistakaan buustaisi vielä asuntojen hintoja. Sen lisäksi se jättäisi ihmisille lisää käyttövaroja, mikä lisäisi muuta kulusta. Lisäksi tällä olisi varmasti positiivinen psykologinen vaikutus ihmisille. Tietenkin pitäisi miettiä, ettei tällä lisätä inflaatiota, mikä kuitenkin viimeisimpien tietojen mukaan on Suomessa jo merkittävästi hellittämässä.

3 tykkäystä

Onkohan tossa otettu huomioon myös polttoaineitten hintojen korotus ja betonin valmistus?
Nämäkin pitäisi huomioida laskennassa jos haluaa tilata tontille kuution betonia verrattuna esim. kahden vuoden takaiseen.
Itse ainakin jättäisin betonin tilaamisen tuonnemmaksi velkarahalla, ellei pankki antaisi korotonta lainaa ja betonikuski tiputtaisi tuntiliksaansa, etten itse joudu maksamaan kallista diisseliä.