Käännetääs keskustelu näistä höpöasuntohinnoista taas itse asiaan 
13 tykkäystä
4 tykkäystä
Hiukan kyynisesti totean, että rakennusala nyt on aina keskellä kriisiä kun sen tuotteet ja kiskurihinnoitellut mutta huonolaatuiset palvelut eivät käy kaupaksi mainostamatta. Kun kysyntä hiipuu, heitetään firma konkurssiin ja hetken perästä kaivetaan pöytälaatikosta uusi.
Työntekijät alalla osaavat pelin ja tietävät mikä on milloinkin ketjun seuraava lenkki. Myös puskurit ovat valmiina mikäli ketju jostain syystä katkeaisi.
Kyseessä ei siis ole nähdäkseni mikään kriisi, vaan alan vakiintunut toimintatapa kysynnän laskusuhdanteessa. Älkää nyt ainakaan julkisella rahalla alkako näitä vekkuleita tukemaan!
22 tykkäystä
Hmm. Suurempia toimialakohtaisia haasteita on selvästi, mikäli myös Suomen ykkösrakentaja tekee nousukaudella muutaman prosentin marginaalia. En itse lähtisi syyllistämään kiskurihinnoittelusta. Joku muu siis kerää tuotot kuin rakentajat - tonttien omistajat?
Varmasti yhtiöiden on syytä katsoa myös peiliin, mutta selkeästi se ei ole yhtälön ainoa ongelma.
13 tykkäystä
Yksi alan ongelmista vaikuttaa olevan, ettei koskaan ole aikaa ja rahaa tehdä kunnolla, mutta takuukorjauksiin sitten on oltava.
7 tykkäystä
Nousukaudella rakennetaan ihan liikaa. Rakennusyhtiöt käy raivopaistä kilpailua tekijöistä, tonteista ja raaka-aineista.
Tekevät enemmän kuin ostovoimaista kysyntää on. Pakko myydä halvalla että saa velkoja maksettua ja rahoitusta seuraaviin kohteisiin. Senttiäkään ei jää yhtiöiden kassoihin vaan velkavuori kasvaa kohde kohteelta.
Joka ikinen nousukausi sama tilanne ja aina sama äkkipysäys kun talous pikkuisen hyytyy. Nytkään ei olla edes kunnolla taantumassa ja työttömyyskään ei ole lähtenyt kunnolla kasvuun niin rakennusala sortuu kuin korttitalo.
20 tykkäystä
Tämä on ihan totta.
Kaikki joilla on osaamista kilpailevat samoista huippu-urakoista. Niin pääurakoitsijat kuin näille töihin haluavat aliurakoitsijat.
Jos ei olisi kriisiä olemassa, eikä keskinäistä tarjouskilpailuja, niin aikataulut olisivat kevyempiä. Ilman rajua tarjouskilpailua firmoissa olisi vähemmän heikkotuloisia työntekijöitä.
Mutta kun on kriisiä, niin on myös älytön vauhti ja hitaat mutta matalat palkankorotukset.
Kriisiys kun tiivistyy, niin silloin melko hyvin laajalla työvoimalla ollaan samassa veneessä voivottelemassa ja tämä vene käy jokaisen kotilaiturissa tiputtamassa duunarin kotiinsa odottamaan niitä normaaleita kriisiaikoja.
Itsellä ainakin sellainen tuntuma, että koko rakennus- ja remonttiala on niin kaukana leanistä kuin olla ja voi. Jos vaikka autojen valmistus olisi yhtä tehotonta ja epätasalaatuista, niin tiedä minkäläisillä kotteroilla ajettaisiin.
Ei siis pidä tuijottaa vain rakennusliikkeiden heikkoja bruttokatteita, vaan kyllä koko alan tehokkuutta pitäisi haastaa. Imo, potentiaalia kehittymiseen ja tulosten parantamiseen on valtavan paljon, kun joku oikea laatuyhtiö ottaa ohjat. Esim. Enemmän sarjatuotantoa, tekoälyllä automatisoitua suunnittelua, vähemmän paperinpyörittäjiä ja välipomoja, niin kyllä siellä äkkiä alkaa katettakin löytyä. Nollakorkoaikaan alalle vaan virtasi niin helposti rahaa, että millä suoritustasolla vaan pärjäsi.
Ym. Toki ihan mutuilua, mutta väitän että ihan Suomestakin löytyy valmistavaa ja projektiluonteista teollisuutta, jossa tehokkuus ihan toisella tasolla kuin raksalla. Raksalta tuntuu puuttuneen jatkuvan parantamisen kulttuuri kokonaan.
7 tykkäystä
Se on hyvä muistaa erityisesti asuntorakentamisesta, että jokainen kohde on uniikki ja on haastava löytää sellaista jatkuvan parantamisen meininkiä, kun jokaiselle tontille tulee omanlaisensa lumihiutale ja asiakkaat arvostavat erityisesti kohteita, joissa ei ole sarjatuotannon meininkiä. Kaupunkien asemakaavoituksetkin pitävät huolen siitä, ettei ainakaan samaan kaupunkiin rakennu liian montaa samanlaista kohdetta.
Sen lisäksi että kohde vaihtuu, rakennusten rakentuessa työmaat näyttävät, toivottavasti, päivittäin erilaiselta.
Mutta toki.
Vaikea sanoa, voisiko tuossa yhdistellä asioita. Lehto kokeili modulirakentamista, mutta lukemani perusteella, se ei ilmeisesti ole tarjonnut erityisiä kilpailuetuja.
Esimerkiksi tehtaissa pystytään työympäristöön hakemaan sitä parhainta mahdollista lopputulemaa, kun samat ihmiset tulevat joka päivä sinne töihin.
5 tykkäystä
Jep, mutta tuo onkin mielestäni yksi suurimpia alan ongelmia, eikä hintavaikutus tällä hetkellä ohjaa tarpeeksi kuluttajien valintaa. Jos autotehtailla alkaisi työntekijät samalla tavalla miettimään työpäivän aluksi ja lukemaan ohjeita että mitäs nyt tehdään, niin autot maksaisivat ihan tolkuttoman paljon. 3 x nykyhinnat tuskin edes riittäisi. Uniikkeja autoja toki tulisi
Tarvitseeko asuntojen oikeasti olla niin uniikkeja kuin ne ovat? Miten paljon halvempia standardiasunnot olisivat jos ne tehtäisiin oikeasti ison mittakaavan sarjassa? Ei joku pikkunäpertely sarja kuten lehdon moduulit, vaan kansainvälisen kilpailun kestävä sarjatuotanto.
8 tykkäystä
Näitähän tehtiin paljon 1970-luvulla aluerakentamisessa. Siksi moni tuon ajan lähiö on täynnä samanlaisia taloja. Noiden kohteiden aiheuttaminen traumojen takia sitä ei enää tehdä, luulen.
13 tykkäystä
Olisikohan se ollut rahapodin rakennus jaksossa, missä heitettiin ilmoille lego ajattelu rakentamisessa.
Rakennettaisiin samat palikat liukuhihnalla tehtaalla, mutta ne koottaisiin vain eri tavalla erilaisiksi kokonaisuuksiksi.
4 tykkäystä
Niin tällaistahan se käytännössä on, mutta kaipa palikat vain on turhan pieniä ja rahapodilla oli duplo palikat mielessä.
Martin Paasin isähän oli arkkitehti.
Sellainen kuin Karo Hämäläisen ”Peikko”-kirja käsittelee hyvin rakentamisen standardoimisasiaa ja miten siitä luodaan kilpailukykyä.
Perinteinen Sinisen meren strategia, kun onnistutaan luomaan tuotteille asiakasarvo siten, ettei hinnalla ole kilpailun kannalta merkitystä.
Lukusuositus.
Rakentaminen ja autojen tuotanto on aika erilaista. Autovalmistaja suunnittelee automallin konseptin, jota sitten kopioi tuotantolinjallaan mallin elinkaaren yli. Jokainen rakennusprojekti puolestaan on yksilöllinen, alkaen perustamisolosuhteista. Arkkitehdit suunnittelevat asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvat tilaratkaisut ja ilmeen. Valmista konseptia ei yleensä voi kopioida ihan sellaisenaan toisesta projektista. Siitä jo mainittiinkin että 70/80 luvuilla blokkirakentamista harrastettiin enemmän. Elementtilähiöt on aika karun näköisiä. Ehkä blokkirakentamista voisi tehdä fiksumminkin, se on ihan mielenkiintoinen pointti.
Rakennusprojektin toteutukseen valitaan usein halvin urakoitsija. Halvalla ei aina saa hyvää. Autojenkin laadussa voisi olla enemmän varianssia, jos automallin valmistus kilpailutettaisiin uudestaan joka vuosi ja valittaisiin halvin valmistaja.
5 tykkäystä
Jokseenkin samaa mieltä. 2010-luvulla YIT laski tietojeni mukaan 25% projektin kustannuksista korjauksiin. Nämä siis ennen kuin projekti oli valmis ja luovutettu. Pidän lukemaa turhan korkeana. Vaikka alaani ei voi rakentamiseen täysin verrata, on lukema meillä tilauspuusepänliikkeessä muutaman prosentin luokkaa. Projektin hallinta on luonnollisesti todella haastavaa, kun alihankkijan alihankkijoiden töitä on todella vaikea hallita. Esimerkkinä vaikka nyt yksi työmaa, missä ilmastoinnista vastaavan alihankkijan asentajat pilasivat jalopuulattian pelkällä välinpitämättömyydellä.
5 tykkäystä
Lisätään vielä ylempään kappaleeseen kaavoitus, joka sanelee ehtoja vaikkapa julkisivun materiaalista,työtavasta, kerroskorkeuksista ja muodoista
Käytit autoteollisuutta esimerkkinä, niin kyllähän siellä on erittäin kovaa kilpailua ohkasilla katteilla, kun ketjussa mennään alemmas.
Isoin ongelma rakennusallalla on syklisyys. Tällä hetkellä saa kustannustehokkaasti rakennettua, osaavaa työvoimaa on saatavilla runsaasti, mutta kun kukaan ei osta tuotetta. Kun sykli kääntyy, kauppa käy, työvoiman saatavuus heikkenee, materiaalihinnat nousee.
Tehostettavaa varmasti ketjusta löytyy ja uskon, että nykyinen korkotaso tehostaa projektien läpivientiaikoja kun se 1kk rahotuksen kustannus on jo ihan merkittävä kulu hankkeessa. Toisin kuin 0-korkoaikana.
Tässä olisi kyllä erittäin iso markkina uudelle yritykselle, joka tulisi ja mullistaisi tuotannon/asuntorakentamisen/rakentamisen. Ei luulisi olevan haastava asia kun keskustelua seuraa
Tulikohan pilkkuvirhe?
11 tykkäystä
Tätähän minäkin epäilin ja kovasti, kunnes yhdellä espoolaisella työmaalla ihmettelin kun lusikka kaivoi perustuksia ylös. Oli mennyt muutaman metrin ! liikaa naapurin rajalle päin. No se oli varmasti yksittäistapaus ja prosentti on kyllä sen verran rapsakka, jotta epäily on aivan aiheellista.
1 tykkäys
Jonkinlaista tukipakettia siellä nyt veivataan. En tiedä… mitä mieltä olette? Jotenkin tuntuisi siltä, että olisi vaan parempi antaa markkinoiden hoitaa tilanne, kuten moni asiantuntijakin on moneen otteeseen todennut.
10 tykkäystä
Tätä harrastusta harrastettiin yhdenkerran piiretyillä pohjakaavioilla. Ja vielä 2000-luvun alussa oli niin tutun näköisiä piirustuksia, että helposti tuli jokin aikaisempi työmaa mieleen.
Kerrostaloihin alkoi tulla eriäväisyyksiä pikkuhiljaa, kun arkkitehdit alkoi suunitella parkkihalleja kerrostalon alle. Ja tämäkin on silkkaa matkimista tänä päivänä. Nostureitten koko myös määrittelee rakennuksen pituuden ja leveyden, vaikkei niin tarvitse.
Ihan aikojen alusta vain omakotitaloilla näytti olevan mielikuvituksen tuomaa erillaisuutta.
Sitten vielä autovalmistusta… Suunitellaan automalli, käytetään samoja piirustuksia. Paras malli on viimeinen vuosimalli kyseisestä mallista, koska lasten viat karsitaan vuosittain pois.