Ajoittaminen on taitolaji. Riippuu toki aina sijoituskohteesta, mutta ennen käännettä omistusosuutesi voi olla mitä tahansa hybridilainojen, osakeantien ym vastaavan jälkeen
Sinänsä olen samaa mieltä
8 tykkäystä
En tiedä mitenkä valtio pahassa jamassa palkanmaksajaa/työnantajaa tai duunaria jelppais? Lisää velkaa, velkaraha jotenkin käyttöön jota sitten yhteisvastuullisesti maksetaan pois vanhojen velkojen lisäksi…
Mutta jokatapauksessa luulempa, että palkkaturvan tiskin lähellä tulee olemaan pitkä jono ja työttömyyskassat taas kerran ruitikuivia. Vuosi 2008 on vielä hyvässä lähimuistissa.
5 tykkäystä
Ihan hyvän kerkeää myöhemminkin ostamaan rakennusyhtiöitä. Jos haaveillaan että korot laskisivat ensi kesään mennessä johonkin 2-3% tasolle, työllisyys pysyisi hyvällä tasolla ja palkat nousisivat niin rakennusyhtiöt alkaisivat saada asiakkaita. Tilauskirjat alkaisivat täyttymään syksyllä 2024 ja maksu näistä kohteista tulisi aikaisintaan Q2-Q3/2025 osariin. Väitän että tämä on haaveilua, kaikki noista kolmesta kohdasta ei toteudu ensi kesään mennessä.
8 tykkäystä
Muistatteko kun Lehdon tavoitehinta oli 16€?
Oliskohan tämä ollut jotain 2017 tai 2018 kun kurssi huiteli 10€ paikkeilla. Muistan kun ostin tuolloin OP:n tavoitehinnan takia, onneksi en hodlannut.
11 tykkäystä
Ehkä tässä vaiheessa ketjun perustajan roolissa ärähdän sen verran, että tarkoitus oli luoda ketju rakennusteollisuudesta/ -sektorista, ei asuntosijoittamisesta.
Ymmärrän kyllä, että kyse on lopputuotteesta ja sen hinnoittelulla on vaikutusta itse sektoriin, mutta vuokratuottolaskennat yms kinastelut voisi käydä siihen liittyvissä ketjuissa.
Ymmärrän myös, että tämä aihe aiheuttaa suuria tunteita, koska se koskettaa kaikkia jollain tavalla. Toivon kuitenkin, että keskustu säilyisi sektorin yhtiöissä sekä toimialan makrossa.
Edit. Kiitos moderaattoreille siivoamisesta. 
Jotta saataisiin palautettua keskustelu takaisin raiteilleen, niin tehdääs taas kysely.
Mitä indikaattoreita seuraat ensisijaisesti, kun harkitset rakennusektorin yhtiön ostoa?
- Rakennusluvat
- Rakentamisen aloitukset
- Tilauskanta
- Liilevaihdon kasvu
- Kannattavuus
- En koske tähän sektoriin rautakangellakaan
0
äänestäjää
12 tykkäystä
Hervannasta puheenollen. Tarkoituksena rakentaa Hervannan pohjoispäähän noin 2000 asukkaalle asuntoja. Paljon on jo alueella myllätty. Nyt hommat seisovat, kun ei asunnoille ole kysyntää ja vasta yksi kerrostalo on ylipäätään pystyssä, sekin silminnähden puolivalmiina. Infraa on jo tehtynä (Kreaten tekemänä) ja esimerkiksi valtaväylän ylittävät ylikulkusillat ovat toiselta puolelta poikki odottamassa kyseisen puolen taloprojektien etenemistä.
Aamulehti teki tästä jutun juuri, valitettavasti maksumuurin takana. Kuva kertoo kuitenkin hyvin tilanteen 
Jutusta suoraan poimittuna asuntoprojektin osallistujat:
“Alun perin alueelle tehtiin sopimukset Skanska Talonrakennus oy:n, Setlementtiasunnot oy:n ja Hartela Länsi-Suomi oy:n kanssa. Skanska kuitenkin luopui hankkeesta kesällä 2023.”
Mitään en tästä sektorista oikeasti tiedä, mutta maallikon korvaan kuulostaa Skanskan suunnalta kohtalaisen aktiiviselta riskienhallinnalta. Olettaisin että kassa olisi kestänyt rakentamisenkin, mutta jos nähdään että ei kyseisellä ajan hetkellä hommassa ole järkeä niin jätetään mieluummin tekemättä. Hyvin hoidetuilla isoilla firmoilla taitaa usein olla tapana tulla kriisistä ulos entistäkin vahvempana. Onpahan ainakin liikkumavaraa ostaa sitten hädässä olevia toimijoita pilkkahintaan, kuten aiemmin jo todettiin. Olen alkanut harkitsemaan omistusta.
7 tykkäystä
Asuntosijoittajat ovat kuitenkin aika suuri tekijä kun mietitään asuntojen kysyntää. Kun asuntosijoittamisen tuotot ovat matalat niin vuokrauskäyttöön sopivien asuntojen kysyntä laskee ja se näkyy myös rakennusyhtiöiden tuloksentekokyvyssä. Sama koskee tietenkin myös toimitilarakentamista.
Mutta anyway, sieltä asuntosijoitusketjusta löytyy…
8 tykkäystä
Otsikon mukaista keskustelua sivuten, vaikka puhe on taantumaspekulaatiosta.
Ilmeisesti kyseinen linkki ei ole vielä ollut täällä, niin laitetaan jakoon. Syy kontektista kaapattuna.
Molemmat ekonomistit mainitsevat rakennusalan ahdingon potentiaaliseksi uhaksi, jonka kerrannaisvaikutukset saattavat heijastua laajalle.
4 tykkäystä
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että mediassa ja keskusteluissa rakentaminen lähes “synonyymitetaan” asuntojen rakentamiseen. Otsikoissa korostetaan, kuinka paljon rakennusluvat ovat tippuneet prosenteissa tai neliöissä. Esim. tässä uutisessa https://www.ts.fi/uutiset/6058398
Kokonaisuutta hahmottaessa kannattaa muistaa, että rakentaminen on muutakin kuin uusia asuntoja.
- Infrarakentamisen arvo vuonna 2021 oli n. 7 miljardia euroa
- Korjausrakentamisen arvo vuonna 2021 oli n. 14,5 miljardia euroa
- Uudistalonrakentamisen (sisältää myös toimitilat) arvo vuonna 2021 oli n. 17,2 miljardia euroa
Infra- ja korjausrakentamisessa ei mene erityisen huonosti. Kysyntä, tarve ja rahoituspäätökset toimii hieman erilaisella dynamiikalla kuin asuntotuotannossa. Teollisuuden rakennusprojektit myös elää omalla logiikallaan.
Tässä myös ihan mielenkiintoista tuoretta tilastoa:
Rakentamisen liikevaihto laski vuoden 2023 heinäkuussa 4,1 % vuodentakaisesta
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8ec7twik7w00cupxuioztqm
44 tykkäystä
YIT:n toimari kävi Rahapodissa:
13 tykkäystä
Oikestohallitus tulee elvyttämään elotonta ruumista ARA-tykillä, jolla lisätään vuokra-asuntotarjontaa räjähdysmäisesti jo hetkeksi saturoituneille markkinoille 
13 tykkäystä
Mitenkä olisi korkovähennyksen palauttaminen. Auttaisi ainakin kuluttajakysyntään.
Tällä hetkellä korkea korko johtuu keskuspankista, jossa Suomen tilanne ei juurikaan vaikuta päätöksentekoon.
Verotuksella voisimme kansallisesti puuttua korkojen nousun vaikutukseen asuntojen kysynnässä.
8 tykkäystä
Huumorilla sisään…
Mut onkohan noita enemmänkin. CV ainakin vakuuttaa 
12 tykkäystä
Ihan hyvinhän tuo on hälle kannattanut 
:
Tässäkin tapauksessa on kyllä naapureillakin riemua, kun ensin maksaneet jopa luokkaa 6k€ neliöhintaa metropolissa nimeltä Joensuu ja sitten naapuriin jää tuollainen hieno raunio määrittämättömäksi aikaa. Toki parempi noin päin, että naapuritalo menee vararikkoon kuin ne oman talon osakekaverit.
9 tykkäystä
Olisi kohtuullisen erikoinen veto, kun miettii mitä muutoksia asumistukeen ollaan tekemässä.
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus poistettiin pitkällä siirtymäajalla. Sitä ei toteutettu ainoastaan kaikkien* puolueiden toimesta, vaan myös kaikkien puolueiden tahdosta.
*) Poikkeuksena Liike Nyt, joka ainoana edustakuntapuolueena ei ole kantanut hallitusvastuuta.
LISÄYS: Ja näemmä myös Liike Nyt on yksiselitteisesti asuntolainan korkovähennysoikeuden palauttamista vastaan:
4 tykkäystä
Miten kansallisesti pitäisi tukea asuntolainojen korkokurimuksessa olevia ihmisiä kun keskuspankki taistelee Saksan kohonneita inflaatiolukuja vastaan?
Suomen inflaatio ei ainakaan johdu kuluttajien liiallisista rahavaroista.
1 tykkäys
Asuntolainojen järkevä mitoitus ja esim. korkosuojausten hankkiminen on jokaisen velallisen omalla vastuulla.
Euriborit meillä on nyt noin 4 %:n tasolla, joka on toki viime vuosina totuttuun nähen paljon, mutta minkä kanssa jokaisen velallisen pitäisi selvitä. Jos ei selviä, sitten pitää miettiä tulo- ja menorakennetta uusiksi.
18 tykkäystä
Tukipa niin tai näin niin tuet nostaa asuntojen hintoja ja lisää veronmaksajien kuluja.
5 tykkäystä