Rakennusteollisuus - Oliko pohjat tässä?

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
193

Omien havaintojen mukaan yhä useammalla pienellä/keskisuurella rakennusliikkeellä on erinäisiä kassa ongelmia.

Erinäisiä maksueriä yritetään kuittauttaa hyvin paljon etukäteen. Laskuja siirrelty rahoitus yhtiöiden kautta laskutettavaksi. Jotkut kyselevät muutamien tonnien perään joko voisi laskuttaa.

Omalla 10 vuotisella uralla aina on ollut 1-2 urakoitsijaa jolla ongelmia. Nyt tuntuu, että näitä on kymmeniä.

Kyllä tässä vielä nähdään runsaasti konkursseja ennen juhannusta.

Nyt nähdään ketkä ui ilman uikkareita.

13 tykkäystä
194

Havaintosi ovat oikeita. Konkurssit.com on valitettavan aktiivinen ihan joka päivä.
Se mikä on turhauttavaa, on rakennusliikkeiden tapa valuttaa kakkelia alaspäin ravintoketjussa. Se on ihan ymmärrettävää, että kaikki yrittävät pitää pennosistaan kiinni, mutta turhan monet rakennusliikkeet tekevät sitä sopimusten vastaisilla, YSEn vastaisilla, hyvä rakennustavan ja välillä lain vastaisillakin keinoilla. Toki ilmiötä on myös rakennuttajien ja rakennusliikkeidenkin välillä. Todella rumaa peliä.

5 tykkäystä
195

Espoolainen, vesikatto- ja saneeraushommia, liikevaihto n 16 meur 2022

Rakentamisen ahdinko | Jälleen suuri yhtiö vaarassa: Oikeus hylkäsi Bigsin saneeraus­­hakemuksen: https://www.hs.fi/talous/art-2000010052389.html

1 tykkäys
196

Taas kaatui pientalorakentaja:

Sajucon-konsernin emoyhtiö Sajucon Asset Management hakeutuu konkurssiin. Konkurssiin hakeutuvat myös tytäryhtiöt Sajucon Vantaa, Sajucon Espoo, Sajucon Helsinki, Kiinteistötehdas ja Sajucon Kodit.

7 tykkäystä
197

Aika kova on Sajuconilla droppi ollut, liikevaihto -50%.

Tapaus osoittaa, että oikealla konsernirakenteella voi joitain osia pelastaa, vaikka jotkin muut osat ajautuvat konkurssiin.
Paljon ei tainnut jäädä kesken, mutta rakennusaikaisia vastuita tai takuukorjauksia saattaa jäädä väärälle puolelle firmaa?
En tästä firmasta tiedä, mutta tarkkana kannattaa olla jatkossakin miltä osalta isoa firmaa on pytinkiä ostamassa…

Rakentamisen notkahdus on taittanut kasvua. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 114 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden 2023 liikevaihto olisi yhtiön arvion mukaan jäänyt 55 miljoonaan euroon.

2 tykkäystä
198

Tilaaja pitää itsellään jonkun osuuden sovitusta summasta joka maksetaan urakoitsijalle muutaman vuoden jälkeen. Saattaa tulla koko jäänyt summa tilille, ellei rahaa ole kulunut justiinsa erillaisiin korjauksiin.
Oma palkanantajani on kinaamassa korona-vuoden aikaisesta kohteesta.

199

Rakennusala ei ole koskaan ollut varsinkaan Suomessa kannattavaa liiketoimintaa, sille on monia rakenteellisia syitä. Lisäksi rakennusala on kausiluonteista, hiljaisempi jakso syö ne pienetkin puskurit.

2 tykkäystä
200

Ilmeisesti viittaa viestissäsi rakennus- ja asennusliikkeisiin, etkä niinkään tavarantoimittajiin, mukaan lukien valmistava teollisuus.

Mitä ovat mielestäsi ne rakenteelliset syyt, jotka johtavat siihen, ettei rakentaminen voi olla kannattavaa liiketoimintaa (yli syklien tarkasteltuna)?

4 tykkäystä
201

kyllä on ollut ajanjaksoja jolloin yit vuoli kultaa asuntotuotannolla suomessa. jakso 2003-2007. tämä oli kuitenkin poikkeus yleisestö säännöstä.

3 tykkäystä
202

Käsitykseni mukaan ei kukaan odotakaan, että rakennusalalla alettaisiin vuolemaan kultaa seuraavina vuosina. Yhtiöiden nykyinen tilanne vaihtelee suuresti, lähtien jo siitä, että onko yhtiöllä taseriskiä eli pörssiyhtiönä riskiä tulevasta osakeannista, joka lähtökohtaisesti on epäedullinen nykyisille omistajille.

Sen sijaan osalla rakennusalan yrityksistä ei ole tätä riskiä, jolloin arviointi tulee pikemminkin tehdä nykyinen arvostustaso vs. tulevien vuosien tulostaso.

Mielestäni alle 10 % liikevoittotaso ei ole valmistamassa toiminnassa kullan vuolemista, mutta se ei tarkoita sitä onko yhtiön nykyinen pörssiarvo matala - neutraali - korkea.

1 tykkäys
203

Isoin “rakenteellinen” ongelma lienee alan vajaa hahmottaminen, tai se miten arvoketju on hahmotettu.

Varsinkin asuinrakentamisessa se suurin tulosarvo tehdään maakaupoissa. Suomalainen rakennusliike ei ole tätä perinteisesti ymmärtänyt osaksi arvoketjua vaan arvoketju on pilkottu liian pieniin osiin maanomistajien, suunnittelijoiden, rakentajien jne. kesken.

Ruotsissa asuinrakentajat ovat ottaneet nämä arvoketjun tuottavimmat osuudet itselleen jo joskus 60-70 luvulla. Tämä tietenkin on vaatinut taseen paisuttamista ja sen tuomat omat haasteensa, mutta vastaavasti hankkeiden tuottoihin lyöty aikamoista kerrointa lisukiksi. Toki osa näistä ruotsalaisista yrityksistä toimii myös Suomessa ja Suomessa on tavanomaista kuulla kaneetti “ruotsalaiset omistaa meidän maat”.

Toki suomalaiset rakennuslikkeet ovat lähteneet pyrkimään samoille vesille. Tällä alalla vaan kun toisella on kymmenien vuosien etumatka, on se kiinni saaminen melko hankalaa. Kymmenien vuosien etumatka on tehnyt myös sen, että muut toimet riskienhallinta yms. on kehittynyt tuona aikana kompensoimaan sitä maaomaisuuden tuomaa taseriskiä. Vastaavasti taseriski ilman sen vaatimaa riskienhallintaa on osoittautunut monelle kotimaiselle yritykselle melkoiseksi haasteeksi. Tähän päälle vielä ne alan perinteiset toimintamallit erilaisella arvoketjulla niin melkoinen keitto keitetty.

4 tykkäystä
204

Maakaupoilla voi käsitykseni mukaan vahvasti vaurastua vain ostamalla tarpeeksi pitkällä aikajänteellä ns. raakamaata ennen kaavoitusta ja rakentamisen ulottumista ko. alueella. Pienemässä määrin kiinteistön arvo nousta, mikäli pääsee ostamaan valmiilta alueelta eri käytössä olleen kiinteistön, minkä jälkeen kaavamuutoksella saada kohde asuinkäyttöön korealla tehokkuusluvulla.

Kyllähän aika paljon näkemystä ja pitkää pinnaa vaatii, mikäli rakennusliike lähtee pääkaupunkiseudulla ostamaan ns. kehä III:n ulkopuolelta raakamaata, uskoen alueen muodostuvan tulevaksi (käytännössä) kerrostalo- tai vähintään rivitaloalueeksi tulevan kaavoituksen myötä. Kehä III sisäpuolella tuskin on käyttötarkoitusmuutoksia lukuun ottama mahdollisuutta tehdä ns. suurta tiliä maakaupoilla.

Itselläni ei ole tiedossa, että jotkin tulevat asuinalueet olisivat ainakaan suuressa määrin ruotsalaisten rakennusliikkeiden omistuksessa.

Käsitykseni mukaan ruotsalaiset rakennusliikkeet käyttävät täysin vastaavalla tavalla ulkopuolisia suunnittelutoimistoja ja alihankintaa.

Rakentaminen ei käytännössä eroa muusta toiminnasta siinä, että oma tekeminen suhteessa kilpailijoihin pitää olla vähintään samalla tasolla. Ihan samat lainalaisuudet siellä toimivat, mikä näkyy myös alihankintaportaassa olevien yritysten tuloksien eroista. Mitä paremmin ja tehokkaammin asiat tekee suhteessa kilpailijoihin, sitä parempaa tulosta yritys tekee. Tilanne olisi kaikkien kannalta huono tai sitten hyvä, mikäli omalla tekemisellä ei pystyisi tulokseen vaikuttamaan.

Koska putki-, sähkö- tai talotekniikkayrityksetkin tekevät tuloksensa ilman maakauppoja, niin miten ihmeessä rakennusliikkeet eivät voisi tehdä tulosta ihan omalla tekemisellään.

Omaperustaisessa asuinrakentamisessa tulokseen vaikuttaa myös myyntihinta (neliöhinta), johon rakennusliike pystyy vaikuttamaan useilla eri asioilla.

Toinen asia on kohteen hinnoittelu. Ainakin Helsingissä monet rakennusliikkeet hinnoittelivat kohteet alakanttiin, minkä seurauksena ostajat tekivät hyvän tilin myymällä huoneistoja rakennusaikana. Parhaimmillaan sama huoneisto vaihto rakennusaikana omistajaa useampaankin kertaan. Kaikki nämä rahat olivat pois rakennusliikkeeltä, koska ei ole mitään syytä olettaa, etteikö rakennusliike olisi saanut näitä korkeampia hintoja markkinoilta.

Mikäli unohdetaan nykyinen seisahtunut tilanne asuntomarkkinoilla, niin suurin suomaisten rakennusliikkeiden synti 1990 -luvun alun jälkeen on ollut tappiolliset urakat, joka on voinut johtua epäonnistumisesta kustannuslaskelmissa tai toteutuksessa taikka pahimmillaan kummassakin.

Itse en usko, että rakennusliikkeet voisivat tehdä tulosta vain tonttikaupalla. Näin ollen, kannattaisi tehdä vain tonttikauppaa ja jättää rakentaminen kokonaan muiden tehtäväksi.

3 tykkäystä
205

Se on juuri näin, että maaomaisuuden kehittäminen vie hyvin paljon aikaa. Juuri sen takia alalle tuleminen on melko hankalaa ja siellä kilpailukyvyn löytäminen haasteellista tässä hetkessä jos toinen on tehnyt tätä kehitystyötä kymmeniä vuosia. Ja kun toinen on tehnyt kehitystyötä kymmeniä vuosia niin sitten se suomalainen rakennuttaja kilpailee kilpailijansa hengiltä kun tarvitsevat maaomaisuutta lyhyellä perspektiivillä ja huutavat toisensa kumoon kalasatamissa ja muilla ylihinnoitelluilla rakennusmailla vaikkapa Kivistössä.

Ehkäpä keskeisin nykyinen ruotsalaisen rakennusliikkeen aluekehityskohde löytyy niinkin keskeiseltä paikalta kuin Punavuoren ja Munkkisaaren välissä. Se on ihan totta, että tällaisten laajempien kohteiden löytyminen ei ole simppeliä, mutta kyllä näitä Kehä III sisäpuolella on varsin reilusti. Löytynevät ihan näiden yritysten kotisivuilla.

1 tykkäys
206

Onko tietoa, miten paljon Skanska maksoi tontista/tonteista ja tekikö hyvät kaupat näin jälkikäteen ajateltuna?

207

Tässä keskustelussa päädyttiin hauskasti toistamaan yleinen sentimentti. Kun keskustelen rakennussektoriin sijoittamisesta, niin yleisemmät kommentit ovat väistämättä jokin variaatio lauseista

  1. Suomessa rakennussektori ei kannata, joten älä ikinä sijoita siihen.
  2. Jos on ihan pakko sijoittaa, niin mikset sijoita Ruotsiin. Siellä firmat osaa sentään tehdä rahaa.

Tämä on niin helppo ja yleisesti hyväksytty tapa ajatella asiasta, että voiko se mitenkään pitää paikkaansa lähitulevaisuudessa? Yleisesti ottaen kun sijoittajat menettävät toivonsa ja sektoria suoranaisesti vihataan kärsittyjen tappioiden ollessa tuoreessa muistissa, niin yhtiöiden arvostuskertoimet painetaan pohjamutiin. Toisaalta tämmöiset syvät kärsimysjaksot, jolloin alan yrityksiä kaatuu sarjatulella, yleensä johtavat kohonneisiin katteisiin selviytyvien yhtiöiden osalta, kun kilpailijat ovat konkurssissa.

Osakkeet edullisia, työvoima on halpaa ja kilpailu lievää, sekä talouden elpymisestä saadaan ilmainen vipu sijoitukselle. Kertokaas seuraavaksi syitä että miksi Suomiraksaan ei kannattaisi vuonna 2024 sijoittaa :cowboy_hat_face:

14 tykkäystä
208

Netistä nämä löytyy. Esimerkiksi etuovessa taas löytyy myydyt neliöt joten näistä voinee halutessaan laskea aika tarkkaankin. Karusti silmäilemällä taitanee mennä 2500-3000 väliin per neliö. Myyntihinnat kun oli yli kymppiä niin eiköhän tuosta varsin reippaasti käteen jää, toki kunhan saa viimeiset tässä markkinassa myytyä.

Asiat | Päätökset | Helsingin kaupunki

1 tykkäys
209

Kyllä Suomalaiseen rakennusalaan kannattaa sijoittaa, kunhan osaa tehdä oikeita valintoja. Osakepoiminta on aina ollut ratkaisevassa roolissa ja on sitä tulevina vuosina vielä enemmän. Kaikki halpa ei ole halpaa.

4 tykkäystä
210

Tässä ehkä uupuu sellainen ajatus kuin, että ruotsalaisten rakennusliikkeiden toimiminen myös Suomessa. Eli tulee se maantieteellinen hajautus myös sitä kautta. Ei se ole kummoinen laskuharjoitus verrata suomalaisten ja ruotsalaisten rakennusliikkeiden kannattavuutta.

1 tykkäys
211

Mitkä sitten ovat huonoja sijoituksia? SRV:llä on rahoitustilanne ihan kunnossa, mutta siellä on tiedossa paljon surkean kannattavuuden urakointia ja hankalia projektiriskejä. YIT:llä on tase täynnä myymättömiä vähän käytettyjä asuntoja sekä Tripla ja omaisuutta joudutaan myymään nyt huonoon hintaan. Constista ei ole muuta pahaa sanottavaa kuin liian heikko syklisyys. Lopuissa sektorin firmoissa ei oikein ole kiinnostavia elementtejä. Mitä näistä siis sanoisit että kannattaa poimia?

Minä nimenomaan en hae tässä maantieteellistä hajautusta, vaan keskitystä suomalaisiin syklisiin tupakantumppeihin. Vahva suomialtistus erittäin heikolla kannattavuushistorialla, joka on hinnoiteltu ylilyöntinä osakkeeseen on vain plussaa.

2 tykkäystä
212

Oikotiellä myynnissä olevien asuntojen ilmoituksista ei pysty mitenkään päättelemään kuinka paljon rakennusliike on maksanut rakennusoikeudesta. Voi hyvin olla, että Telakkarannassa asuntojen hinnoissa on ns. tontin osuutta 2500 - 3000 euroa neliöltä, mutta sen perusteella on mahdotonta arvioida kuinka paljon Skansa maksoi tontista per asukkaille myytävä neliö tai sitä, että Skanska olisi saanut ostettua rakennusoikeudet alhaisella hinnalla.

Telakkarannassa tulee lisäksi huomioida purkukustannukset ja erittäin kallis autotalli, joka on käytännössä kokonaan ns. vesirajan alapuolella, joten jouduttu rakentamaan ns. uima-alastekniikalla.

Kun katsoo Skanska -konsernin tilinpäätöksiä, niin rakennuspuoli on todella huonosti kannattavaa, mikäli tonttihankinnalla tehdään hyvää tulosta.

1 tykkäys