Aika harvassa ovat Suomessa ne yritykset, jotka ovat ns. liian isoja kaatumaan.
Lähinnä pelastusrengasta heitetään kun ankkuriomistajat tarpeeksi vakavaraisia, kuten valtioyhtiöissä.
Vaikka Finnair on ns. pelastettu pariinkin otteeseen kyllä melko lailla omistukset ovat sulaneet 2020 -luvulla.
Fortum on poikkeuksellinen omistuksensa ja kriittisen toimintansa takia. Toisaalta valtion antama selkänoja on varmasti osaltaan aiheuttanut isojen riskien ottamisen, mikä ei ole ollut osakkeenomistajille siunaukseksi.
Tuottavuus polkenut paikallaan 50v, alalla historia pääomien tuhoamisesta.
Sentimentistä samaa mieltä, mutta suhdanteen kääntyminen voi kestää pitkään ja odottaminen turskakasan päällä voi koitua ylivoimaiseksi. Ajoittaminen kai tässä jutun juoni olisikin.
Työvoima raksalla todennäköisesti halpenee kun ei voi köllötellä pitkiä pätkiä liiton rahoilla hallituksen uudistusten jälkeen.
Joo ja onhan näitä pelastusrenkaita aina välillä heitelty Nokialle, metsäteollisuudelle, Talvivaaralle jne. Toki kun joku on kaatuakseen, niin kyllähän se lopulta kaatuu.
Raksafirmoja on taidettu laittaa millon mistäkin ruotuun.
Tuossa laittamassani linkissä on Skanskan tontista maksama hinta eurolleen. Etuovelta taas voi laskea kuinka monta neliötä yhtiöstä on myyty asunto-osakkeina. Tästä on melko helposti laskettavissa kuinka paljon Skanskan tontista maksama hinta on per myyty neliö. Toki tontilla saattaa tämän lisäksi olla muuta myytävää, esimerkiksi autopaikkoja. Tietysti nämäkin pitäisi selvittää jotta absoluuttinen hinta saataisiin per myyty yksikkö. Eli on hyväksyttävä, että tontin hinta / myydyt neliöt antavat suuntaa antavan arvon per myyty neliö.
Käsitykseni mukaan osakashallinnassa on noin 2240 neliötä, jolloin tontista maksettu hinta on ollut 3772 euroa neliöltä.
Kun otetaan huomioon yleiset tilat, niin maksettu neliöhinta nousee varmuudella yli 4.000 euron.
En sitten tiedä, oliko halpa hinta kun otetaan huomioon yli kuuden vuoden hankeaika.
Tontti haastava rakentaa. Autotallin rakentaminen on ollut erityisen haastava kohde. Rakentaminen on edellyttänyt vanhan rakennuksen purkua.
Itse en pysty sanomaan osoittaako kohde huonoa - tavallista - erinomaista pelisilmää Skanskalta. Varmasti kohde on ollut julkisessa myynnissä, mikä osaltaan pienentää mahdollisuutta tehdä kohteella poikkeuksellisen hyvää tiliä.
Tontin ostohinta on kiinteä, eli se ei siitä nouse vaikka tontille rakennettaisi lisää myytävää. En itse jaksanut laskea myytyjä neliöitä, joten arvioin asunnon keskipinta-alaksi 65 m2 ja asuntoja Etuoven mukaan 49, en usko tuom menevän ihan kauheasti pieleen vaikka siellä muutama 35m2 ja 158 m2 asunto onkin niin suurinosa näytti olevan 50-100 m2 . Toki jos tontilla on myyty jotain muutakin kuin asunto-osaketta, esimerkiksi varastoja tai autopaikkoja - tuo keskihinta laskee edelleen, mutta ei se toki näistä nouse. Toki jos joku jaksaa niin aika nopeasti tuolta myytävät neliöt laskee. Lienee myös googletettavissa oliko myytäviä varastoja tai muuta vastaavaa.
Eikös mikä tahansa näistä rakentajista voi olla huono että hyvä sijoitus, kaikkihan perustuu ajoitukseen. Mutta tosiasiahan on se, että Constin ja Kreaten liiketoiminta on jatkossakin vakaata ja kannattavaa. Ei suositus kenellekään.
Nyt täytyy kyllä nostaa hattua rohkeudesta. Haluatko perustella yhtään kattavammin, että miksi Constin ja Kreaten liiketoiminta on jatkossakin vakaata ja kannattavaa? Kiinnostaisi tietää, että mitä sinä tiedä, mitä muut eivät tiedä.
Rakennusalalla on kova kilpailu. Urakat saadaan tarjouskilpailujen kautta, ja riittää kun on yksi epätoivoinen toimija (tämä homma on pakko saada) tai projektin liian optimisesti laskenut yritys, joka sitten saa homman. Kun tämä kuvio toistuu, muutkin joutuvat laskemaan hintoja seuraaviin kilpailutuksiin.
Urakkamuotoisessa toiminnassa on aina riskiä myös tappiolliseen projektiin. Jos projekti jää tappiolle -10%, tarvitaan toinen saman kokoinen projekti +10% ennen kuin päästään edes nollille.
Tässä pari syytä mitä mulla tulee siitä, että rakennusalan kannattavuus on mitä on.
Ei nyt mene ihan noinkaan.
Kun firman työvoima on täystyöllistetty niin seuraaviin tarjouskilpailuihin osallistutaan sitten myöhemmi kun arvoidaan esim. kahdeksan kuukauden päästä vapautuvan osa henkilökuntaa edes aloittelemaan projektia. Onneksi halvin ei aina voita, pienessä piirissä “me henki”, laatu ja luotettavuus edustaa tärkeetä roolia.
Toi miinus kymmenen prossaa… Vaaditaan vähän enemmän kuin +10%, että pääsisi edes nollille.
Kreatesta en tiedä, luulisi infrassa tulevan kilpailun kiristymistä. Lisäksi valtio ja kunnat on pelissä päättäjinä ja ainakaan minulla ei ole kovin vakuuttunut olo näistä. Constilla on hyvä maine korjausrakentajana ja kaikkia alaa seuraavat tietävät, että se ei Suomesta lopu. Korjausrakentaminen eroaa suuresti uuden tekemisestä ja Consti on saanut siinä hyvän jalansijan.
No jos jätetään tuo Kreate pois tarkastelusta hetkeksi. Vaikka Constilla olisikin hyvä maine vielä pitkään, ja korjaaminen lisääntyy jne, niin eihän se tarkoita, että niiden liiketoiminta on jatkossa vakaata ja kannattavaa? Ei millään muotoa. Vaikka ulkoiset trendit ns. puhuvat heidän toimiensa puolesta, on se nähty jo miljoona kertaa, että se ei tarkoita yksittäisen yrityksen kohdalla vielä mitään.
Tarkoititkin noin perustavanlaatuista tarkastelua jatkosta. Tätähän me ei tiedetä mistään yhtiöstä, joten oikeassahan sinä olet.
En sitä sellaisena ottanut , mutta totuushan on, ettei meillä ole mistään yhtiöstä varmuutta. Voimme vain spekuloida positiivisista ajureista tai niiden puutteesta. Tietääkseni se pitää nämä ketjut hengissä. Hiljaista on, jos ketjuihin tulee tietoa vain tulosjulkkareiden tai negareiden aikaan.
Emme tiedä tulevaisuutta, emme me eivätkä analyytikot. Kaikki perustuu valistuneisiin arvauksiin.
Korjausrakentaminen voi sekin loppua hetkellisesti, esim sodan syttyessä. Silloin meillä kaikilla on varmasti prioriteetit sijoittamisen ulkopuolella. Valistuneita arvauksia voi toki esittää ja Constin kohdalla siitä on jo muutaman rapsan verran näyttöäkin - rakentamisen kyykkääminen ei osunut tähän yhtiöön samalla tapaa kuin muihin. Miten Consti sitten pystyy vallihautaansa ylläpitämään ja kuinka leveä se edes on, tulevaisuus kertoo, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä.
Kyllä Suomalaiset isot rakennusliikkeet ovat tehneet tätä ihan samaa jo vuosikymmeniä. Kehitetään kaavahankkeita, joita sitten itse gryndataan. Eikä se vaadi edes välttämättä tasetta, jos ne tontit ostetaan vasta kaavojen lainvoimaistuttua, ja ehkäpä ostajana on vielä tonttirahasto. Aikaa näihin projekteihin menee kyllä vuosia, siitä olen samaa mieltä.
Arvoketjusta kun oli puhe, niin jos siellä tonttirahasto on välissä niin osa tontin ja kaavoitustyön arvosta valuu sinne tonttirahastolle. Ja kyllä, ovathan suomalaisetkin tätä tehneet - olisivat silti voineet tehdä paremmin.
Rakennusliike ja tase onkin sitten hyvin hyvin moninainen elementti - tai ainakin tulisi määritellä tarkemmin mitä tarkoittaa osto. Esisopimus on luonteeltaan melko avoin, mutta se voi olla myös juridisesti sitova kauppa-asiakirja joka aktivoituu ehtojen toteuduttua. Toki esisopimuksia tehdään monenlaisia, mutta ei ole ollenkaan tavatonta, että esisopimuksen perusteella omaisuus tai osa siitä kirjataan taseeseen ja myöhemmin kaavojen lainvoimaistuttua tapahtuva kaupanteko on lähinnä rahojen ja hallintaoikeuden siirtelyä. Yksityissijoittajalle taseen hahmottaminen voi olla haasteellista esimerkiksi tämän takia. Uskoisin, että varsinkin laadukkaammassa maaomaisuudessa grynderi pyrkii tekemään hyvinkin sitovan esisopimuksen jottei kilpailija pääse alueeseen kiinni kaavakehityksen edetessä.
Rakennusyhtiön näkökulmasta tonttirahasto on käytännössä ainoastaan kiinteistövakuudellinen laina. Eli rahasto ei saa mitään muuta osuutta tontin arvonnoususta kuin maanvuokran muodossa maksettavan koron. Ja toki myöhemmin indeksikorjatun lunastusosuuden, jos asukkaat lunastavat tonttiosuudet.
Kyllä, rakennusyhtiö maksaa rahastolle maanvuokraa, joka on yleisesti siellä noin 4-5 % maaomaisuuden arvosta per vuosi, eli tonttirahasto tekee omaa bisnestään rakennusyhtiön arvoketjussa. Rahallisesti maanvuokra on enemmän kuin jos rakennusyhtiö ostaa maaomaisuuden omaan taseeseen josta se sitten pyörähtää As Oy:lle. Toki toimintatapoja eri hankkeissa on useita, mutta kyllä tonttirahaston käyttäminen syö hankkeen kannattavuutta sen maanvuokran osalta. Toki tällaista järjestelyä käytetään jos se esimerkiksi taseen hallinnan kannalta on järkevää.
Vuokra perustuu tontin kauppahintaan, ei “arvoon” (voi toki olla, että tarkoitetaan samoja asioita).
Mutta edelleen, tonttirahasto on ainoastaan käytännössä laina, eikä sillä mielestäni ole käytännössä juurikaan merkitystä kannattavuuteen, jos kannattavuutta laskettaessa ei huijata itseään. Jostain se omaan taseeseen käytettävä rahakin tulee ja sillä rahalla on jokin hinta, omalla pääomallakin on hintansa.
Taseen hallinnan kannalta tonttirahasto ei ole enää vähään aikaan ollut niin herkullinen vaihtoehto, kun vuokravelat kuitenkin kirjataan taseeseen.
Lisäksi pitää vielä viilata pilkkua, että ei sitä tonttia kannata ostaa omaan taseeseen ja “pyöräyttää” as.oy:lle, koska tällöin maksetaan ylimääräinen varainsiirtovero. Näissä tapauksissa se tontti pitää ostaa suoraan as.oy:lle.
Kyllä se tonttirahasto omaa liiketoimintaansa tekee ja ottaa siitä asianmukaisen maksun, eivät he mitään hyväntekeväisyyttä gryndereille tee. Ja tottakai pääomalla on hinta, mutta lähtökohtaisesti oman pääoman kustannus on matalampi kuin tontin vuokrakustannus joka grynderille tulee mikäli tontin omistaa joku muu taho.
Ei jouduta maksamaan. Käytännössä omaisuuden siirto toteutetaan jakautumisen kautta, jolloin varainsiirtoveroa ei makseta - toki tämä tuo grynderille hieman hallinnollista taakkaa, mutta ei veroseuraamusta. Toki tietosi voi olla oikea ja joku rakennusliike saattaa veroja omaa osaamattomuuttaan maksaa, mutta sille ei ole tarvetta. Tämäkin toki vaikuttaa kannattavuuteen.
, mutta totuushan on, ettei meillä ole mistään yhtiöstä varmuutta. Voimme vain spekuloida positiivisista ajureista tai niiden puutteesta. Tietääkseni se pitää nämä ketjut hengissä. Hiljaista on, jos ketjuihin tulee tietoa vain tulosjulkkareiden tai negareiden aikaan.