Rakennusteollisuus - Oliko pohjat tässä?

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan rakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto väheni vuoden 2023 syyskuussa 5,5 % vuoden 2022 syyskuusta.

7 tykkäystä

Mukavia nuo yksinumeroiset luvut. Mieluummin niitä katseleekin kuin näitä isomman kyykyn käppyröitä.

8 tykkäystä

Tämä juttu sopinee aika hyvin tähän ketjuun, jossa käsitellään mm. sitä, miten espoolaisesta “luxuskerrostalosta” ei ole myyty yhtään kämppää ja muutenkin alan haasteita. Ei maksumuuria.

YIT:N pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen divisioonan johtaja Harri Isoviita sanoo, ettei normaalitilanteessa ole tavallista, että asuntoyhtiöstä ei olisi varattu yhtäkään asuntoa kaksi kuukautta ennen valmistumista.

”Nyt on kuitenkin poikkeustilanne”, hän sanoo.

”Yleisesti ottaen kaupankäynti on nyt hiljaisempaa ja se näkyy ihan kaikissa hankkeissa tällä hetkellä.”

6 tykkäystä

Ei muutakuin stailaamaan🤓 Uusien yksityisrahoitteisten kerrostaloasuntojen neliöhinnat on jo ilman tällaisiakin kohteita niin korkeita, ettei niitä normaalit palkkatyöläiset pysty ostamaan. Tämä on mielestäni valtavan iso tuleva ongelma, jolle pitäisi koko tuotantoketjun pystyä tekemään jotain. Tonttihinnoittelusta verotukseen saakka.

20 tykkäystä

Tuo “luksuskerrostalo” sijaitsee Espoon Westendissä, ja on väkeä jotka siellä haluavat asua.

Rakennusoikeus onkin Oikotien myytävissä tonteissa (OKT-tontteja) erittäin korkea, nyt myytävien tonttien rakennusoikeus 4650, 5050 ja 5500 eur/m2. Ei rannalla, ei merinäköaloja.

Noihin peilattuna tuon luksuskerrontalon 8-11 kEUR/m2 jättäisi rakennusoikeudelle n 5000 eur/m2, ja rakennukselle 3000-6000 eur/m2.
Uudisrakentaminen on kallista, ja kerrostalon rakennusoikeuden hinta halvempi kuin OKT-talojen.
Mutta luksukseksi tämän kohteen tekee ennen kaikkea: sijainti, sijainti, sijainti Westendissä.

Ei se tietenkään muuta faktaa, että talossa on tilaa ja asuntokauppa ei nyt käy.

Raksafirmoilla joilla paljon asuntoja valmiina ja putkessa onkin mielenkiintoinen tilanne. Onko varaa roikottaako taseessa, vai myydä “alihintaan”.

2024 korot alkavat laskea, ja sulkeutunut kaupankäynti voi jatkua kun kaupan ketjuuntuminen alkaa purkautua laskevien korko-odotusten myötä. Inflaation laskeminen lisää taas ostovoimaa kun palkankorotukset takana ja palkat eivät laske. Riskinä kaiketi epävarmuus oman työpaikan tulevaisuudesta.

En toki itse pitä Westendin tonttihintoja mielekkäänä, onhan tässä Espoon ranta-alueilla huomattavasti edullisempia tontteja kun länsiväylää etenee vähänkin länteen. Mutta jotkut toiset pitävät.

3 tykkäystä

YIT on pohjapiirroksesta päätellen alkanut muodostamaan Espoon Westendiin kolmioita puhkaisemalla reiän seinään yksiön ja kaksion välille. Tuossa saisi kätevästi kaksi keittiötä kerralla, mikä nyt on minimivaatimus reilun 860ke velattomalla hinnalla.

20 tykkäystä

Pilkun viilaamista, mutta muodostanut neliön puhkaisemalla reiän yksiön ja kolmion välille :slight_smile:

4 tykkäystä

Asunnon sijainnin ja parveke/terassin perusteella väitän, että kyseessä on ihan tarkoituksellinen ratkaisu. Jossa voidaan lähteä “töihin”, mutta olla silti etänä. Korona varmasti lisäsi tälläisten ratkaisujen suosiota. Olen myös nähnyt näitä ratkaisuja muuallakin. Jossain mainostettiin myös, että on hyvä harjoitusasunto pois muuttavalle teinille.

Westend ei ole mitään yksiöaluetta. Yksiössä asuvat ovat yleensä nuoria/opiskelijoita (yleensä vuokralla, eikä rahat riitä isompaa asuntoo) tai sitten meneviä ihmisiä lähellä kaupungin keskustaa. Westendissä ei täyty kumpikaa kriteeri, niin melko varma ettei YIT ole niin pihalla, että lähtisi rakentamaan sinne yksiöitä.

2 tykkäystä

Dansken Kuoppamäen tviitti sopinee myös tähän ketjuun. Laitoin alle tviitissä olleen linkin tuohon alle lainauksen kera.


Tilastokeskuksen tiedote liittyen lokakuun konkursseihin:

Eniten konkurssiin haettuja yrityksiä oli muiden palveluiden toimialalla, yhteensä 89 yritystä, joissa oli 385 henkilötyövuotta. Rakentamisen alalta konkurssiin haettiin 64 yritystä ja näissä konkurssiuhan alla oli 272 henkilötyövuotta

9 tykkäystä

Rekisteröityjä uusia yrityksiä oli 12 561 heinä-syyskuussa 2023 - Tilastokeskus (stat.fi)

" * Vuoden 2023 kolmannen vuosineljänneksen aikana osakeyhtiöitä rekisteröitiin 5 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana."

Tuossa tilastokeskuksen dataa uusista yrityksistä. Ei niin synkkää vielä että tuo olisi lähtenyt laskeen.

6 tykkäystä

Entiset palkansaajat siellä ryhtyy pakkoyrittäjiksi sankoin joukoin?

Rohkenen epäillä. Varmasti normaalia kiertoa + konkkaan menneiden yritysten omistajat laittaneet uutta matoa koukkuun.

5 tykkäystä

Puurakentajat Oy, jossa mm. Onvest taustalla

13 tykkäystä

14 tykkäystä

Rakennuslupien määrä romahti - MTVuutiset.fi

" Tilastokeskus kertoo, että rakennuslupia myönnettiin 5,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 39 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntorakentamiseen myönnettiin luvat 3 078 asunnolle, mikä on 53 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin."

4 tykkäystä

Kysyntä patoutuu kasvukeskuksissa. Terveet yhtiöt kyllä ponnistavat ylös, kun markkinatilanne helpottaa. Yllä oleva kuvaaja konkretisoi kuinka vaikeaa alalla on - ekonomi huutelee tukitoimien perään.

14 tykkäystä

Jussi Halmeen alla oleva video kiinnostanee tätä ketjua seuraavia. :slight_smile:

Rakennusalan konkurssien määrä nousee tänä vuonna korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. Heinä–syyskuussa myönnettyjen asuinrakentamiseen tarkoitettujen rakennuslupien määrä laski puoleen verrattuna edellisvuoteen. Konkurssien määrä kasvaa ja laineet lyövät jo henkilöstövuokraukseen. Missä mennään tällä hetkellä rakentamisen kriisissä Suomessa?


9 tykkäystä

Tämäkään mulla ei mene oikein jakeluun: Kun joku muu yhtiö ajautuu vaikeuksiin, esim. nyt vaikka UPM niin ei se heti ole konkurssissa vaan siellä supistetaan tuotantoa, käydään yt:tä ja lomautetaan tekijöitä.
Mutta raksateollisuus, vuosisadan rakennusbuumi pohjalla ja muutaman kuukauden köhii niin yhtiöitä lakoaa kuin viljaa raekuurossa. Eikö sielä ole minkäänlaisia puskureita? Selittäkään minulle :slightly_smiling_face:

20 tykkäystä

Monelta osin vaukuttuu ettei ole puskureita. Ja toki takana on ollut hyvin epänormaaleja vuosia… joidenkin raaka-aineiden ja materiaalien hinnat ovat nousseet 50-100 % kuukausien aikana, ja vähintään osittain on syyttäminen Venäjän aloittamaa sotaa. On varmasti paljon yhtiöitä jotka tällaista skenaariota ei ole osannut ottaa huomioon, ja näin sikäli myös terveitä yhtiöitä on ajautunut ongelmiin.

Mutta tästä eteenpäin mielestäni oleellista olisi tukea sellaisia yhtiöitä joiden liiketoiminta on ollut tervettä, mutta ongelmia on esimerkiksi rahoituksen jatkuvuudessa. Tiedän pankkien olevan viheliäitä - rahaa ei juuri nyt ole tarjolla, ja niille joille on, voi ehdot olla todella raskaita. Tähän seikkaan varmasti tarvitaan helpotusta.

Nuo isot yhtiöt, kuten UPM, ovat tavallaan vain näkyvä osa, mutta pien- ja keskisuuret yhtiöt joutuvat painimaan hieman eri tavalla vaikeassa markkinassa - vaikkapa tuon rahoituksen osalta.

14 tykkäystä

Vertaus UPM:ään ei ole kovin osuva, jos puhutaan rakennusfirmoista/rakennus alan firmoista.
Myöskään “muutaman kuukauden köhii” ei vastaa todellisuutta. Helposti kaksi vuotta on ollut tervettä pelkoa persiissä, jos yhtään syvemmällä on alassa mukana. Ei ole ollut epäselvää tuleeko notkahdus, on vain pohdittu ajankohtaa ja kulmakertoimen suuruutta. Rakennusluvat on yksi hyvä mittari (haetut, saadut, aloitetut jne.) eikä kummoinen oraakkeli tarvitse olla ymmärtääkseen, että lupien määrä on hyvä kristallipallo vuoden parin päähän rakennustuotannon suhteen.

Niin rakennusliikkeillä kuin muilla rakennusalan toimijoilla on yksi aika keskeinen ominaispiirre. Marginaalit toiminnassa ovat pienet. Puskureiden kerääminen on vaikeaa enkä oikeastaan ymmärräkään mitä tässä yhteydessä puskureilla tarkoitat? Ei firman kassassa oleva raha auta siihen, jos ei ole jatkumoa. Jatkumo on kaikki kaikessa. Koko ajan pitää olla projekteja kaikissa vaiheissa menossa. Yhtä suunnitellaan, yhdessä lyödään kuokka maahan, yksi on puolivälissä, yksi luovutetaan jouluksi tilaajalle jne. Noista kaikista koostuu kassavirta ja ne pitävät rattaat pyörimässä ja mahdollistavat omien työntekijöiden ja koko ravintoketjun työllistämisen. Omassa kassassa oleva raha ei auta.
Konkurssit rakennusalalla (niin kuin varmasti monella muullakin) johtuvat tietysti monista eri syistä. Suurelta osin vieraan pääoman varassa toimivalta firmalta saatetaan viedä eväät jatkamiseen ihan vaan näkymien vuoksi vaikkei juuri sillä hetkellä mikään talouden tunnusluku pielessä olisikaan. Tällä hetkellä yksi yleinen konkurssien syy rakennusalan aliurakoitsijoilla on se, kun kori jossa kaikki munat olivat kaatuu. Eli ei tarvita muuta kuin se, että on tehnyt hommia suurelta osin yhdelle rak.liikkeelle, joka ei saakaan tarpeeksi uusia urakoita ja jatkumo pysähtyy. Karuimpia konkursseja (koskee erityisesti keskisuuria rakennusliikkeitä) ovat mielestäni ne, jotka tulleet yhdestä ainoasta pieleen menneestä projektista. Sukset menee yleensä suht loppuvaiheessa tilaajan/rakennuttajan kanssa ja siihen yhdistetään takapainotteinen maksuliikenne, niin siihen tyssää. Kun kassatapahtumat on vain miinusmerkkisiä. Homma eskaloituu vaikkapa vain lisätöistä (joita on tarpeeksi suuri potti), jotka eivät tilaajan mielestä olekaan lisätöitä.

21 tykkäystä