Rakennusteollisuus - Oliko pohjat tässä?

Pohjola Rakennus aloittanut säästötoimenpiteet johtoportaasta. Tj veks ja konsernin Pj ohjaksiin.

3 tykkäystä

Lehto kanveesissa…

2 tykkäystä

Sanon vaan että rakennusteollisuuden todellinen kyykkäys johtaa vielä todelliseen kriisiin. Konkat ja irtisanomiset saa ulkomaisen työvoiman pakenemaan aktiivisempiin maihin, osa vaihtaa alaa ja siirtyy kokonaan muihin hommiin. Saahan sitä sutta ja sekundaa sitten taas kun uudisrakentaminen starttaa…
Mutta tulee kyllä johtamaan vielä aikamoisiin pullonkauloihin…

Sitten kun eletään taas nousukautta niin ei sitä rakennusmiestä enää löydykkään ja käytetään jotain romanialaisia alihankkijoita tekemässä laaturakennuksia…

Virostakaan ei tänne enää ketään saada kun palkkataso ajaa siellä Suomen kiinni.

16 tykkäystä

Nousukausi vaatisi työikäisen väestön kasvua. Se on supistumassa, Suomessakin, eikä käännettä ole näköpiirissä, ainakaan parempaan.

2 tykkäystä

Eikä vaadi. Nousukausi vaatii korkojen laskua (tässä taloustilanteessa), eläkeläisten ostovoimaa, matkailua/turismia, yritysten viennin kasvua, osakeomistajien varallisuuden lisäystä yms… ja vaikka ulkomaista koulutettua työvoimaa. Työn tuottavuus on myös avainasemassa.
Nousukauteen tarvitaan kuluttajien, investoijien yms luottamusta että on mihin rakentaa…psykologialla on tässä iso merkitys. Miten tämä joukko näkee tukevaisuuden johon edellämainitut asiat liittyvät… kyllä se nousukausi sieltä vielä tulee:)

16 tykkäystä

Kestää odotella korkojen laskua. Ikääntyvä väestö pitää valtioiden menot korkealla, valtiot ottaa lainaa ja maksaa esim. terveydenhoidon. Siellä on paheneva työvoimapula kun ihmisiä eläköityy töihin tulevia enemmän, se johtaa palkkainflaatioon samaan aikaan kuin työvoiman tarve kasvaa. Valtiot velkaantuu lisää ja syytää julkisen talouden kautta lisää rahaa systeemiin inflaatiota nostamaan.

Korkojen merkittävää laskua voi tapahtua vasta kun valtiot lopettaa elvyttävän talouspolitiikan.

Äänekosken voimalaitoksen rakentamisessa oli muistaakseni mukana n. 29 kansallisuutta, että muitakin täällä pyörii kuin romanialaisia ja virolaisia.

Pyöriihän noita eikä monesta hyvää sanottavaa… Jos olet alialialiurakoitsijan aliurakoitsija niin perävaloja voi olla vaikea löytää kun ongelmat alkaa.
Noita ongelmia, epäselvyyksiä, alipalkkausta, kaikenlaista kusetusta löytyy tuolta rakennusalalta aivan jäätävä määrä…

4 tykkäystä

Mielestäni vieläkään rakennusteollisuus ei ole keskellä kriisiä, vaan hankalassa työllisyydessä.
Tyhjiä vuokra-asuntoja varsinkin pääkaupunki seudulla on yllin kyllin ja myytäviä huoneistoja on myöskin tarjolla.
Kriisi on sinä vuonna, kun tiedetään kuinka monia tuhansia ihmisä täällä Suomessa on ilman kerrostalohuoneistoa. Ja keskellä kiriisiä sen vuoden kesällä, kun tekijöitä ei riitä ja syksyä seuraa talvi.
Pointtina on, että miksi ihmeessä väen vängällä tuettaisi tyhjiksi jäävien huoneistojen rakentamista?
Melkoinen haloo saattaisi tulla, jos Janakkalan lounais-puolelle tuettasi 80:n omakotitalon keskittymää ja niistä vajaa kaksikymmentä menisi heti kaupan. Tuskimpa tällaisestä tulisi uusi normaali varrattuna tähän vanhaan kerrostalon rakentamiseen.
Rakennusteollisuutta, tai oikeastaan minun alaani urakkakilpailun kireyteen haittaavasti väärentää nämä epärehelliset vilunki-firmat. Sen ensivuonna sitten näkee, että ovatko vilunki-firmat prosenttuaalisesti vahvistumassa jos konkurssin tekijöissä on valtaosa rehellisiä firmoja? Vai lähteekö vilungit pöytälaatikkoon? Mutta tätä työtannerta lakaistaan nyt suurella luudalla, heikoimille ja väsyneille käy sitten “hyvästit ja nähdään sitten joskus…”

2 tykkäystä

Milloin arvelette rakentamisen taas elpyvän? Alalla on nyt käynnissä melkoiset muutosneuvottelut ja irtisanomisia ja lomautuksia riittää. Itse työskentelen ko. alalla, taloushallinnon parissa. Kannattaisko siirtyä toiselle alalle?

Asuntorakentaminen elpyy, kun asunnot alkavat menemään taas kaupaksi. Muu rakentaminen jatkaa kohtuullisella tasolla.

Keskustelin tänään asuntovälittäjän kanssa ja pienten asuntojen kaupassa näkyy piristymistä varainsiirtovero uudistuksen jälkeen. Ensi asunnon ostajat ovat aktivoituneet. Se on hyvä koska asunnon myyjä pääsee sitten ostamaan uutta kotia. Tietynlainen ketjuefekti.

6 tykkäystä

Kyllä kyllä. Koko vuoden ajan palstalla joku on aina säännöllisin väliajoin muistanut kertoa, kuinka kiinteistövälittäjät ovat raportoineet kaupan piristyneen tai osoittavan piristymisen merkkejä. Todellisuus on sitten ollut jotain muuta.

Jos jotain positiivista signaalia hakee, niin ainakin hetkellisesti euriborien nousu on taasa pysähtynyt ja 12 kk:n viitekorossa on tultu huipuilta reilu prosentin kymmenys alaspäin. Mutta sillä ei vielä pitkälle pötkitä.

Uudisrakentamisen lisäksi huomio kohdistuu tietenkin myös korjausrakentamiseen. Synkempään suuntaan taidetaan mennä sielläkin arvioissa. Keskipitkän aikavälin kasvuajurina Suomessa kuitenkin on pakko, joka alkaa tulla vastaan, mitä tulee 70-luvun rakennuskannan korjaamiseen monien keskeisten remonttien suhteen.

Uudisrakentamisen puolella hyvä asia tietenkin on se, että kun hommat taas joskus lähtee laajemmin rullaamaan, niin ihan nollapisteestä ei tarvitse monia hankkeita aloittaa, vaan meillä odottaa jo keskeisten tonttitöiden osalta valmiita plänttejä, joihin piti alkaa talojen rakentaminen, mutta joissa on sitten otettu aikalisä.

10 tykkäystä

Niin, kaveri on siis yrittäjäkuvioista tuttu - en tiedä mitä syytä hänellä olisi ollut puhua paskaa minulle, mutta ainahan kaikki on mahdollista. Jos olet ensiasunnon ostaja, ja harkitset vakavasti tietyn asunnon ostamista, luultavammin et halua maksaa samasta asunnosta parin kuukauden kuluttua 1,5% veroa.

Jep, tästäkin puhuimme. Jos pienten asuntojen kauppa piristyisi edes jonkin verran, se poikisi isompiinkin asuntoihin kysyntää, koska tällä hetkellä kaikki myyvät ensin vanhan asunnon ennen kuin lähtevät ostamaan uutta (ja usein hieman tilavampaa).

3 tykkäystä

No itse asiassa nimenomaan pienten asuntojen kauppa on ollut niin totaalisesti jäissä, että voi kaverisi puhua tottakin. Kaikkihan on suhteellista. Mutta aika aneemiselta näyttää meno asuntomarkkinoilla, ja nimenomaan pienten asuntojen kohdalla se on sitä erityisesti. Perheasuntojen koossahan tilanne ei ole ihan noin synkkä.

Kun mietitään tulevaisuuden asuntojen rakentamishankkeita, niin yksi suuri haaste on siinä, että koko kaupankäynnin perusta täytyy miettiä uudelleen. Nyt on kasvukeskusten kerrostaloissa menty pitkään sillä, että sijoittajakysynnän varaan on voitu rakentaa pieniä kämppiä, ja jotain muuta siihen päälle omistusasujille. Lienee selvää, että se sijoittajakysyntä on uudiskohteissa pitkään jäissä, ellei koroissa tapahdu jotain radikaalia pudotusta. Sellaisten talojen rakentaminen, jonka kohderyhmänä on omistusasujat, ja hinnoittelu on ostajien kiinnostuksen/mahdollisuuksien rajoissa, on omanlaisensa haaste. Hyvillä sijainneilla tuo toki onnistuu hieman helpommin, ja kyllähän nimenomaan keskustaseudun kohdalla uusia rakentamishankkeita vaikkapa täällä Tampereella julkistetaan yllättävänkin vilkkaasti. Mutta ei se menneiden vuosien asuntorakentamisen volyymin suhteutettuna paljoa silti ole.

1 tykkäys

Niinpä. Korjausrakentamisessa on eri tyyppinen tarve, kuin uudisasuntojen kysynnässä. Jos kuluttaja tai sijoittaja haluaa ostaa asunnon, sen ei tarvitse olla uusi. Korjausrakentamisen tarpeita taas voisi rinnastaa välttämättömään auton huoltoon, missä on kyse ylläpidosta. Jos on taloudellisesti tiukkaa ja autossa ei ole akuuttia vikaa, voit ehkä koittaa säästää jättämällä yhden vuosihuollon tekemättä. Yhtään pidemmän päälle huollot on pakko tehdä ja eteen tulevat viat korjattava, jos auton haluaa pitää toimintakunnossa.

1 tykkäys

Konsultoin tänään top 3 suunnittelutoimistoa. Infran suunnittelussa heillä edelleen täystyöllisyys ja isoja hankkeita käynnistymässä, vaikeuksia löytää tekijöitä kaikkiin käynnistyviin hommiin.

13 tykkäystä

Lisään vielä tähän yhden näkemyksen kauppa varmaankin kävisi joten kuten kunhan saataisiin asuntokaupalle tyypillisiä ketjutuksia poikki.

Tähänhän hallituksen tekemä ensiasunnon oston vero muutos on erittäin fiksu veto, tosin aikataulu taisi saada monta kahvikuppia väärään kurkkuun taikka rinnuksille.

Ketjuja syntyy, koska näinä aikoina kukaan ei halua kahden asunnon loukkua ja väliaikaisesta taikka edes pidempi aikaisesta vuokrauksesta ei juurikaan tukea saa asunnosta jukseville kuluille (mikäli kovinkin lainotettu)toivottavasti saadaan hiukan dominoa kaatuilee ja rahaa kiertämään.

3 tykkäystä

Hintaa vain alas niin tavara alkaa liikkua. En usko että tässä suuret massat lähtevät muutaman hassun verotonnin takia kiirehtimään ensiasuntojen kanssa kun tilastoista selkeästi nähdään hintojen tippuvan isommalla prosentilla kvartaalista toiseen.

Ok, uusien asuntojen kustannustaso ei voi kaiketi tiettyä tasoa alemmaksi laskea, mutta ei ole mitään syytä miksi 30-100v vanha käytetty tavara ei voisi joustaa hinnassa siten, että tätä kautta ketjut purkautuvat ja uuteen asuntoon onkin varaa vanhan myymisen jälkeen. Harmittaahan se jos oma kulutustavara ei enää vuodesta toiseen kasvatakaan arvoa positiivisesti, mutta tähän on suuri osa suomalaisista jo tottunut muuttotappiokunnilla.

Hintataso esim. sille tasolle, että korkomenoineen asunnon kokonaishinnaksi tulee sama kuin aiemmin nollakoroilla lainausaikana. Tämä on se hintataso mihin suomalaisilla taitaa olla varaa, jos unohdetaan parin viime vuoden aikana tapahtuneet yleiset taloutta ja ostovoimaa heikentävät seikat ja se että meidän valtiontaloutta vedetään vessanpöntöstä näillä alijäämillä sekä väestönkehityksellä pitkällä aikavälillä, joka ei arvostustasojen kohentumista pahemmin tue.

Nykyisellä hintatasolla ja terveemmällä korkotasolla moni ehkä kokenut valaistuksen, ettei elämän tarkoitus ehkä olekaan maksaa leijonaosaa päivätöiden palkasta asumiseen vaan elämässä ehkä voikin olla jotain muuta sisältöä.

14 tykkäystä

Ei rakentaminen kallista ole. Nytkin etuovessa halvimmat uudet yksiöt alle 100.000e, kaksiot alle 120.000 jne. Maa se on mikä tässä maassa maksaa tai jostakin syystä on rakennettu paljon sinne missä on kalleimmat hehtaarihinnat.

8 tykkäystä

Näin se taitaa olla.
Tyyliin “kalliolle kukkulalle” rakentaminen olisi se halvin paikka. Pitkän ajan, ainakin parikymmentä vuotta ollaan rakenneltu “vetelä siellä, suo täällä” paikkoihin, selkeästi kalliimalla. Mutta tosi kallista rakentamista on tämä järven tai meren “päälle”. Elikkä täytetään rantaviivaa jotta saataisi kuivaa maata rakennuspaikaksi.
Mutta tosiaan. Osaa nämä eräät kaupungit hinnoitella tonttimaansa niin korkeiksi, että rakennuttajat ja urakoitsijat saavat selkä kipeenä tehdä vauhdikasta ja pitkää päivää.

1 tykkäys