Ei kai kukaan ole väittänytkään, että vihreän siirtymän tarkoitus on lisätä rakentamista. Sen seurauksena sen sijaan rakennetaan hankkeita.
Toki näitä hankkeita voi lokeroida muullakin tavoin, mutta ei esim. nykyistä laajuutta tuulivoimainvestointeja olisi suunnitteilla ellei taustalla olisi siirtymää fossiilivapaaseen energiatuotantoon.
Joo hyvä tarkennus. Tuota toki tarkoitin, vaikka huonosti muotoilin. Sama lopputulos anyway.
Toki näitä hankkeita voi lokeroida muullakin tavoin, mutta ei esim. nykyistä laajuutta tuulivoimainvestointeja olisi suunnitteilla ellei taustalla olisi siirtymää fossiilivapaaseen energiatuotantoon.
Suurin nälkä toistaiseksi sillä saralla jo tyydytetty.
Ja tähän tullaan regulaation kautta viimeistään 1.1.2026 alkaen, kun uuden rakentamislain pykälät vähähiilisyyden osalta astuvat voimaan. Tarkoittaa käytännössä sitä, että uudisrakennushankkeiden tulee alittaa niille asetetut raja-arvot hiilijalanjäljelle (kg CO2e/m2/a).
Paljonko tuo nostaa rakennuskustannuksia? Voi olla ainakin asunnon ostajille liikaa kun ostovoima ei meinaa riittää nykyiseenkään hintatasoon. Jos rakentaminen tuon seurauksena sitten hiipuu, niin vihreys ei tuonutkaan kasvua vaan näivetti sitä. No, aikapa tuon näyttää…
Rakennusten hiilijalanjälkilaskentaan ja raja-arvoihin liittyvä regulaatio tulee aiheuttamaan vielä paljon harmaita hiuksia koko teollisuudenhaaralle. Veikkaan, että tullaan näkemään myös etenkin pienempien yritysten konkursseja johtuen taloudellisten resurssien ja osaamisen puuttumisesta laittaa raportointia siihen kuntoon, että pääsee mitään myymään.
Koko paletti on vielä nyt reilu vuosi ennen regulaation voimaantuloa erittäin pahasti levällään lähtien laeista, direktiiveistä, ja standardeista puhumattakaan näiden kansallisista tulkinnoista ja markkinakohtaisista erikoisuuksista. Veikkaanpa myös, että moni yritys on heräämässä näihin aivan liian myöhään siihen työmäärään nähden, mitä nämä käytännössä vaativat.
Konsulttifirmat tulevat hilloamaan nätit rahat erinäisten yritysten vastuullisuus strategioiden kehittelyssä ja näiden toimeenpanossa kaikkine laskentoineen. Myös koulutuksia on tälläkin hetkellä ja tulee olemaan jatkossakin jos jonkinlaisia tämän aihekokonaisuuden ympärillä, joilla joku tekee bisnestä ja joku toinen maksaa viulut.
Kolmas veikkaus onkin, että syntyy myös uutta bisnestä muun muassa EU/eta maiden ulkopuolelta tulevaan tuontiin liittyen. Kaikilla ei vaan rahkeet riitä tehdä hommaa itse. Tähän yhtenä esimerkkinä CBAM raportointivaade. Voi käydä myös niin, että materiaalivirrat keskittyvät pidemmällä tähtäimellä entistä enemmän yksittäisten isojen toimijoiden käsiin.
Neljäs veikkaus on, että monesta nykyisin Kiinasta ja muualta Aasiasta tulevasta edullisesta tavarasta tulee joko liian kallista tai raaka-aineketjuun ja valmistukseen liittyvien luotettavien tietojen puutteen vuoksi mahdottomia käyttää. Toki seassa on toimijoita, joilla homma on jo kunnossa, mutta taatusti löytyy tuotteita ja pajoja, joissa hommat ei ole niin justiinsa. Toisaalta näitä epämääräisiä ja oletettavasti ympäristöstään vähät välittäviä toimijoita tässä on kaiketi tarkoituskin taklata pelistä pois. Hintalappu tulee vaan olemaan iso.
Eli rakennusteollisuuden uustuotanto varsinkin isompien kiinteistöjen osalta tulee takeltelemaan vielä pitkään uusien vaatimusten myötä, joihin ei osata vastata, sekä nousevien hintojen vuoksi. Vanhan rakennuskannan energiaremontteihin voi kyllä tulla buustia jos energian hinta jatkaa nousuaan, korot jatkavat laskuaan ja etenkin jos tulee vielä poliittista ohjausta verotuksellisesti tai tukien muodossa.
Mikalta tiukkaa puhetta.
Betoniteollisuus ry:n puheenjohtajan, Betset-yhtiöiden toimitusjohtajan Mika Löytösen mielestä rakennusalan tilanne on paljon pahempi kuin yleisesti arvioidaan. Hänen mielestään poliittisilla päättäjillä on nyt viimeinen hetki herätä asiassa, sillä käännettä parempaan ei ole näkyvissä, vaan tilanne voi jopa huonontua.
Sanotaanko että itseäni ei haittaa vaikka markkinatalous veisi konkurssiin ne rakennusteollisuuden toimijat jotka eivät selviä…
Asuntojen hinnat tulevat jokatapauksessa voimallisesti ylös kasvukeskuksissa kun rakentaminen tulee olemaan jäissä pidemmän aikaa ja muuttoliike kaupunkeihin jatkuu…
Ja jos euroopan talous ottaa nenilleen niinkuin uumoilen niin saadaan korkojenlaskuruljanssi kohti nollakorkoja vielä vauhdilla…
Itselläni kyllä siinä vaiheessa lähtee asunnot myyntiin… Kunhan puute asunnoista nousee tarpeeksi🙂
Seuraavan parin vuoden kuluessa nähdään mihin suuntaan markkina menee sillä noita uusia asuntoja ei tulla bykaamaan hetkessä vaan viive tulee olemaan sen pari vuotta… Ongelmaa tulee lisäämään puuttuvat resurssit…
Eipä lähde asunnot käsistä eikä muuttoliike kiihdy jos pk-seudun palkoilla ei saa pk-seudun asuntoja.
Niillä palkoilla on saanut asuntoja ennenkin ja saa jatkossakin koska hinnat tulleet alas… Korot tulee perässä. Juurihan oli tilastoa kuinka halpaa PKS on… Eipä tämä kovin kalliilta maalta näytä tilastoissa…
Helsinki vaan tuolla halvimpien joukossa… Että se siitä kalleudesta:muscle:
Aika suppeaa ajatella, että asuntokaupan nihkeys olisi vain korkojen syytä. Ei suinkaan, vaikka toki niillä on suorien vaikutusten (ihmisten ostovoima) lisäksi myös välillisiä vaikutuksia talouteen. Tällaisena aikana huoli työpaikasta ja/tai sen pysyvyydestä hillitsee myös ostohaluja.
Noissa palkkatasojen ja asuntohintojen vertailuissa on sitten syytä muistaa että keskimääräinen palkkatason nousu ei tarkoita välttämättä sitä, että palkkataso olisi noussut niillä jotka ovat asuntoa ostamassa 
Ja jos ensiasunnon ostajilla ei oo varaa asuntoon niin asunnon vaihto “ketjut” ei lähde purkautumaan. Tätä ei tainnut edes hallitus tajuta kun lähtivät nostamaan ensiasunnon ostajien varainsiirtoveroa. Taitaa lopputulos olla valtiolle negatiivinen(?)
Asuntojen hinnat ovat tuon varainsiirtoveron tulemisen jälkeen laskeneet huomattavasti enemmän kuin tuon 1,5 prosenttia, joten eipä tuon vaikutusta kannata korostaa.
JM Q3 2024
Bonava Q3 2024
Bonavan osarista. Kaikkialla muualla menee hyvin ja käänne etenee, mutta tottakai juuri Suomessa kestääkin odotuksia kauemmin 
Asiallisesti saman sisältöinen viesti oli SRV:n tämän aamuisessa osarissa, joten kahdesta lähteestä kuultuna = totuus 
Toisaalta NCC:n tämänpäiväisessä raportissa kerrottiin, että tilaukset Suomessa ovat kääntyneet varovaiseen nousuun. Toki yleiset markkinatilannekommentit olivat edelleen varsin varovaiset.
Peab puolestaan intoutui omassa Q3-raportissaan jopa parantamaan arviotaan vuoden 2024 jälkipuoliskon markkinanäkymistä Suomessa ja on lähivuosienkin suhteen melko positiivinen asuntorakentamismarkkinasta.
Kuvakaappaukset Peabin raportista.
Asuntorakentajilla on ollut kyllä ennätyksellisen ankeaa.
Vertailuksi voidaan ottaa vaikka vuoden 2010 syyskuu (koska löysin sieltä uutisen), jolloin SRV myi tasan 100 asuntoa yhden kuukauden aikana.
Uusien asuntojen kauppa on siis SRV:llä ollut Q3/2024 selvästi yli 99% heikompaa kuin Q3/2010.
Tekisi mieli sanoa, että tällaista ei ole nähty milloinkaan, mutta en osaa varmuudella sanoa 1990-luvun laman kvartaaleista onko silloinkin dropattu hetkellisesti yhtä syvälle.
Karua on, todella karua.
Hyvä puoli on kaiketi se, että tästä suunta.on vain ylöspäin.
Onko tyyntä rajuilman edellä vai laukeaako tilanne pidemmän ajan kuluessa rauhallisesti.
Ensimmäistä skenaariota voisi puoltaa nopea korkojen lasku ja väitetty - en tiedä pitääkö paikkansa - asuntopula asuntorakentamisen seisahduttua viimeisen kahden vuoden aikana.
Mielenkiintoista odottaa (hypoteettista, mutta mahdollista) tilannetta, jossa EKP on laskenut ohjauskorkoa joulukuussa 0,5 ja vuoden 2025 ensimmäisessä kokouksessa 0,25.
Muuttoliike edelleen jatkuu kasvukeskuksiin.
Olen aina ihmetellyt tätä sanontaa sillä pohjaltahan on kaksi suuntaa. Ylös ja vaakasuuntaan.
