Näihin peilaten pidän myös itse puolivuosikatsauksiin mennessä jalat kohtuullisen maassa, enkä odota jackpotteja. Tosiasia on, että Max Paynen jälkeen pankkia räjäyttävää pelimyyntiä ei ole Remedyltä tullut.
Vaikka itse nautin äärettömän paljon Remedyn peleistä, pidän riskinä liian monimutkaisia tarinoita ja niche-yleisöön tarrautumisen jatkossa. Avaan tätä vähän omasta kokemuksista Kaikki Remedyn pelit pelanneena (sitä mobiilipeliä lukuunottamatta, minkä nimeä kukaan ei muista)
Max Paynessa oli hyvää pelimekaniikkaa, graafiikka, pelitunnelma ja juonessa pysyin hyvin kiinni. On helppo ymmärtää miksi menestyi ja vetosi myös casual-pelaajiin. Oma fiilis 9.5/10.
Alan Wake loi syvyyttä tarinankerrontaan. Pelimekaniikka, tunnelma ja tarina olivat mielenkiintoisia. En kuitenkaan itse pysynyt tarinankerronnassa mukana ensimmäisellä pelikerralla. Vasta toisella pelikerralla ymmärsin pelin hahmojen välisiä suhteita ja tarinan laajempaa merkitystä. Pelissä ilman muuta ainesta hitiksi, mutta tarina vie jo enemmän niche-suuntaan vrt. Max Payne. Oma fiilis 9/10.
Quantum Break oli ihan mukiinmenevä action-pläjäys. Ei mieltä räjäyttävää pelimekaniikan tai tunnelman osalta. Itse pidin live-action osista, mutta pakko myöntää, että en kyllä pysynyt tarinassa juuri ollenkaan mukana enää ollenkaan, juuri ja juuri ison kuvan ymmärsin vrt aikaisempiin peleihin. En ole pelannut toista kertaa läpi, enkä varmaan tule pelaamaan. Oma fiilis pelistä 7/10.
Controlissa ymmärsin vasta ihan pelin viime metreillä että tarinan kannalta todella tärkeä Polaris-entiteetti on sitoutunut Jesseen. En tajunnut sen kummemmin ekalla pelikerralla hahmojen välisistä suhteista (mm. Trench-Darling, Jesse-Dylan) tai mitä endingissä oikeasti tapahtui. Pelimekaniikka, grafiikka ja tunnelma olivat kyllä kohdillaan. Olen nyt pelamassa toistamiseen Steamissa Controlia läpi ja jälleen vasta nyt ymmärrän jotain tarinasta ja sen syvemmistä merkityksistä. Oma fiilis 8.5/10.
Peilaten tapaan, jolla Remedy yhdistää Alan Waken Controliin, pelkään miten potentiaalisesti kompleksiksi tarina ja sen seuranta muuttuu keskivertopelaajan silmissä. Pelaajan näkökulmasta rakatan tällaista deep-diveä tarinaan, mikä vaatii pelaajalta paljon ja ihannoin Sami Järven taustaa ja tarinannkerrontakykyä. Sijoittajan kuitenkin toivoisin Remedyn tarinankerronalta askelta enemmän kohti Max Paynea kuin kohti Controlia, joka voi vieraannuttaa helposti keskivertopelaajan.
Ehkä yhteenvetona voisi sanoa, että mielestäni Remedy on peli peliltä vaatinut pelaajalta enemmän, mikä palvelee fanikuntaa hyvin, mutta voi vieraannuttaa suuremmalta yleisöltä.
Ehkä olen vain hölmö, keskittymiskyvytön tai muuta vastaavaa. Peli on toisaalta saanut kritiikkiä osalta pelaajilta tylsästä tarinasta, mikä varmaan osaltaan johtuu siitä, että tarina ei avaudu kuin tarjoittimella Fortnite/COD-jonnen keskittymiskyvyn omaaville. PUBG, MOBA ja FPS -pelaajat edustanevat kuitenkin PC-puolella erityisestä valtaosaa pelaajista.
Tällä hetkellä on aikaa pelailla, mutta ei kertakaikkiaan jaksa näin vanhana (juuri täytin 30v) enää hakata yhtä peliä montaa kymmentä tuntia. Rdr2:sen kanssa tuskastuin kun story ei päättynyt ikinä ja oli todella turhaan venytetty.
) on murhannut Alex Caseyn.
!
