Käypa hoidon päivitystä odotellessa Duodecim-lehdessä tuoreehkosti suomalaiset silmänpainetaudin asiantuntijat summaavat, että nykyinen systeemi, joka perustuu joihinkin silmälääkärin ja optikon mittauksiin vuodessa, ei tarjoa riittävää hoidon laatua:
”Tärkeän ja ainoan nykyisin hoidettavissa olevan glaukooman riskitekijän, silmänpaineen, osalta seurantakäynnit valitettavasti antavat ainoastaan osittaista ja paljolti satunnaista tietoa. Kapsulaarista glaukoomaa sairastavan potilaan silmänpaineen vaihtelu eli fluktuaatio vuorokauden aikana ja päivästä toiseen saattaa olla jopa 16 mmHg (8).
Kattavinta tietoa silmänpaineesta saadaan kotiin lainattavalla kimmoketonometrilla, jolla potilas tekee itse mittauksia (9). Näiden käyttö tavoitepaineen asettamiseksi on vielä harvinaista. Eräässä tutkimuksessa 71 % potilaista piti tällaista seurantaa helppona, toisessa 82 %, joten tämän seurantamenetelmän käytön soisi nopeasti yleistyvän (10,11). Silmänpaineen tavallista tiheämpi seuranta on erityisen perusteltua, suorastaan välttämätöntä, kun tavoitepaine on 10-12 mmHg tai kun glaukoomavaurio etenee aiemmin asetetun tavoitteen näennäisestä saavuttamisesta huolimatta. Tilastollisesti vasta 10-12 mmHg:n painealueella näköhermovaurio näytti eräässä tutkimuksessa pysähtyvän (12). Tulos poikkeaa aikaisemmista suosituksista, joiden mukaan 25-30 %:n aleneminen lähtöpaineesta riittäisi pysäyttämään etenemisen.”
Tässä ei siis sinänsä oteta kantaa pelkästään vuorokausiseurantaan, riittänee että vuorokausivaihtelut poissuljetaan, vaan myös mittausten määrään ja pitkittäisseurantaan, mikä nostaa hoidon laatua, kun tiedetään mitä todella tapahtuu hoidettavalle asialle eli paineelle.
Olen paljolti samaa mieltä siitä, mitä kirjoitit. Valitettavasti paine on vielä ainoa riskitekijä, ei siis glaucoman syy, jota osaamme hoitaa. Toivottavasti selviää taudin perussyyt, jotta myös niihin voitaisiin puuttua.
Näkökenttätutkimus ja papillan/hermosäiekerroksen seuranta ovat minusta kuitenkin tärkeämmät kuin paine arvioitaessa hoidon riittävyyttä. On paljon terveitä asiakkaita, joilla silmä näyttää kestävän koko eliniän lähes 30mmHg paineita ja sitten niitä surullisia tapauksia, että silmä sokeutuu vaikka paine saadaan hyvin alas. En tiedä, mikä merkitys OCT:llä tulee jatkossa olemaan taudin seurannassa, mutta selvä puute tuo on Revenion tarjonnassa.
Potilaita tutkiessani arvioin näköhermonpään kunnon ennen paineenmittausta, jotta painelukemat eivät johtaisi minua harhaan. Mielellään vertaan vanhoihin pohjakuviin jos sellaiset löytyy. Pelkkiin paineisiin tuijottaminen johtaa helposti ylilääkitsemiseen, painetta alennetaan varmuuden vuoksi ja seurauksena paljon sivuvaikutuksia ja turhia lääkekuluja. Toisaalta matalapaineglaucoma saa rauhassa edetä, kun paineet ovat “hoitotasolla”.
Suomessakin usea “glaucomapotilas” olisikin itseasiassa terve ja toisaalta usea terveenä kulkeva olisi hoidon tarpeessa. Mm. Prof. Anja Tuulonen on tuosta kirjoitellut, luennoinut ja yksityissektoria arvostellut.
Ei tuo alkuvaiheen glaucoman diagnosointi helppoa ole ja vähän hankalaa on toisaalta lopettaa turhalta tuntuva lääkitys, jonka kollega on aloittanut.
Joo, näyttää olevan jonkinlainen sukeltajannaamari, joka on ilmatiivis ja antaa paineaallon, jonka aikana videokamerat kuvaavat verisuonien reaktiot värikalvossa ja kovakalvossa ja erosta päättelevät silmän sisäisen paineen…no voi tuota kontaktittomaksi tavallaan sanoa, onko kätevä? Mielenkiintoinen tuo videon maininta kuvassa, kuin iCarea ei olisikaan olemassa. ICare HOME2 taitaa olla pilvitoiminen.edit kliinisesti luotettava, käyttäjäystävällinen ja kustannus-hyötynäkökulmasta varmaan vuosia edellä joka tapauksessa tätä laitetta.
Revenio Group siirtyy keskisuurista yrityksistä suurten yritysten markkina-arvoluokitukseen. Muutokset tulevat voimaan 3.1.2022. Markkina-arvoluokitus on indeksi- ja toimialaluokkien ohella keino lisätä Nasdaqin pohjoismaisissa pörsseissä Helsingissä, Islannissa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa listattuina olevien yhtiöiden näkyvyyttä.
Taitaa firman sivuilla lukea: “Our AI algorithm analyses the processed videos to calculate the patient’s IOP. The results are immediately transmitted and accessible to the clinician for interpretation.” Viittaisi etämittauksen käyttöön?
Firman sivuilla ei taidä olla tutkimusviitteitä, joten siten lienee vielä sarkaa kynnettävänä. Se olisi tietty kiintoisaa tietää että millaisia tutkimuksia on vireillä, kun ajattelee esim FDA hakemusta USAssa yms. Tuotteen kliiniset yms tutkimukset ja lupaprosessit vienevät aikaa jonkun vuoden ennenkuin alkaa tuote olla myyntiputkessa, vai mitä? Mutta aikanaan toki iCaren kanssa on skabaa odotettavissa.
Ilmeisesti yksi pilotti firmalla oli käynnissä viime vuoden puolella. . Hieman kylläkin ihmetyttää, että veijareiden ko. tutkimusta ei haulla tunnu löytyvän USAn ClinicalTrials eikä European Union Clinical Trials Register rekisteristä. Tutkimusrekisteröintihän pitää tehdä jo ennen tutkimuksen alkua. Jo vuosi sitten alkoivat pilottitutkimuskaruselliaan jo pyörittämään. Myöhemmistä hankkeista puhumattakaan.
”A total of up to 200 patients will be recruited in the trial which will pave the way to initiation of a pivotal study later in 2021 – a critical milestone required towards product approval in the United States and Europe.”
Syystä tai toisesta Revenion omistajatiedot löytyy 1000 suurimpaan saakka omistajat arkisto-osasta. Oli varsin hauskaa katsoa omakin sijoitus omistajaluettelossa. Ehkä tämä asia on jo aiemmin ilmennyt? Sinänsä jokainen yhtiö voisi sivustollaan näyttää koko omistajaluettelonsa.
Tämä lienee jonkinlainen kömmähdys? Listat eivät ole kaikin osin ihan oikein.
Sivukysymykseen: En ihan täyttä avoimuutta kannata, sillä mm. julkista valtaa käyttävät joutuvat jo nyt julkaisemaan omistuksensa. Mitä muuta arvoa tuolla olisi kuin uteliaisuuden tyydyttäminen toisten omistuksista tai omilla omistuksilla rehentely? Pääomistajien julkaiseminen sinänsä puoltaa paikkaansa, koska yhtiöiden todellisen päätösvallan käyttäjät on yleisesti hyvä tietää. Hyvä rajaus olisi joku määrätty kumuloituva omistusosuus, esim. 30% tai 50% asti isoimmat omistajat? Tai euromääräisesti yli 100k€ omistavat. Tämä menee yleispolitiikkaan, ei ole yhtiökohtaista, joten keskustelu voisi jatkua muualla.
Muistakaa, ettei yksittäisten henkilöiden/instituutioiden/yhtiöiden omistukset Reveniossa lähtökohtaisesti mitenkään liity Revenion fundamentteihin, ellei kyseistä omistusta ja sen merkitystä pystytä linkittämään niihin, eli jonkun yksittäisen nimen listalta puuttumista voi ihmetellä jossain muussa ketjussa halutessaan jos asian kokee tärkeäksi Jatketaan täällä keskustelua Revenion fundasta
Kyse ei ole ihan yksittäisestä nimestä, vaan erityisesti vuoden 2020 luettelot ovat aivan kummallisia, kannattaa katsoa. Ja tällaisella voi olla jotain merkitystä, kun pörssin isojen yhtiöiden listalla oleva yhtiö julkaisee puppua nettisivuillaan. Pörssiyhtiö on muutakin kuin kovia tuotteita ja niiden laatua, taloutta ja markkinaosuutta, varsinkin kun hinnassa on odotusarvoa, eli se on herkkä.
Itselle nuo omistukset vaikuttavat sijoituscaseen, joten luen mielelläni täältä huomioita noista muutoksista, muista ketjuista en niitä kyllä löytäisi. Myös yhteys fundaan voi ilmaantua vasta kvartaalin tai parin jälkeen. Saarion Seppokin neuvoo noita seuraamaan.
Noita suurimpia omistajia kun katselee, tietääkö kukaan mistä johtuu se, että noiden omistusten “tarkastettu” pvämäärä heittelee noinkin paljon? Osa selvästikin ilmoittaa omistuksensa vain tietyin kvartaaleittain mutta minkälainen tuo logiikka on, kuinka usein kukakin omistuksensa ilmoittaa?
Kun Oculon ohjelma on tullut myyntiin USA:ssa, tulee se lisäämään kotimittareiden myyntiä potilaille. Ja mittareiden myynnistä tietysti seuraa, että antureiden kulutus kasvaa $$$$
Tuo blogiteksti on kahden kuukauden takaa. Sen uutuusarvo pitäisi siis olla jo aika tarkasti huomioitu markkinoilla. Saman blogin uudempi teksti ei myöskään sisällä varsin uutta. Mutta odotellaan oikeita uutisia, kyllä niitäkin on tulossa.
Hauska tämä Oculon sivu, onkohan tuossa osoitteessa kirjoitusvirhe: iCare products and services for modern and reliable ocular diagnostics
Anturaien myyntihintojen kehitys. Joskus kun keskustelin Hildenin vai jp kanssa kävi ilmi että anturit myydään 1 dollarilla ja valmistus oli 1-2 sent. silloin keskustelu oli hinnan kehityksestä. jos nostetaan hintaa anturien uusio käyttö lisääntyy (kehittyvissä markkinoilla) mutta hinnan nosto valuu kokonaisuudessaan tulokseen.
Kuinka monta anturia myydään per laite, sekä minkä lainen elinkaari laitteilla. Sekä minkä lainen myyntijakauma home ja muiden laitteiden osalta.
Home laitteen vaikutus anturi myyntiin. suhtaudun skeptisesti että home katsvattaisi anturimyyniä suhteessa laitemyyniin. Toki home laitteella anturi ja softa tulojen merkitys on korostunut halvemman hankinta hinnan takia.
Antureiden kanssa käy varmaan kuten insuliinikynien neulojen kanssa, että samalla neulalla pistetään useampi kerta. Jos kyseessä olisi eri ihminen, ei neulojen jakaminen tulisi kyseeseenkään ja Revekin puhuu cross infectioista eli ihmisten välillä. No, teoriassa voisi herpeksen tai bakteeritulehduksen siirtää omasta silmästä toiseen, mutta käytännössä ei kukaan ala tulehtunutta silmää mittaamaan ja anturiahan ei muutenkaan vaihdeta silmää vaihdettaessa.
”Conclusion: This study suggests that reusing Icare tonometer probes, even for hundreds of measurements, would not reduce the clinical utility of the pressure readings. For mass screenings in developing countries where cost savings is crucial, considering the reuse of Icare tonometer probes seems reasonable.”
Homen osalta anturimyynti voi jäädä pieneksi, ainakin pitkissä vuokrissa/ostolaitteissa, muutenhan on loistava bisnes antureiden ”kertakäyttöisyys”.
Jatketaan täällä keskustelua Revenion fundasta 
