On paljon erilaisia potilastapauksia, kun olisi vain järkevää että yleislääkäri voisi katsoa suhteellisen luotettavasti silmänpohjiin. Nyt silmänpohjiin yle-lääkäreillä on aika huono osaaminen, silmänpohjien katsominen oftalmoskoopilla on sangen haastavaa etenkin kun rutiini siihen on usein aika huono. Paljon tulee “turhia” lähetteitä erikoissairaanhoitoon, kun nämä tilanteet voitaisiin helposti katsoa yle-puolella tapahtuvan vastaanoton lomassa. Aivan turhaa resurssien haaskausta näissä tapauksissa ESH-kontakti.
Yhdessä terveyskeskuksessa olisi järkevää olla tällainen yksi kannettava silmänpohjakamera (aivan kuten iCare on silmänpainemittauksiinkin). Tuota samaa kameraa voisivat kaikki terkkarin lääkärit käyttää tarpeen mukaan. Samaa kameraa voi hyödyntää tarvittaessa myös vaikkapa yksikön kotisairaalassa kiertävä lääkäri. Useat ESH:n kontrollikäynnit voitaisiin siirtää terkkariin kun silmänpohjat voitaisiin kuvata tuolla. Hoito keskittyisi edes tältä osin yhteen paikkaan eikä pirstaloituisi miljoonalle eri hoitotahdolle.
Useimpien silmäsairauksien iso riskitekijä on ikä ja väestö ikääntyy aika kivaa vauhtia. Kyllä niitä tapauksia on aika paljonkin missä silmänpohjiin olisi hyvä nähdä. Nyt siihen ei oikein terkkarissa ole osaamista. Oftalmoskoopilla näkee kyllä silmäpohjiin, mutta koko silmänpohjan kuvaaminen tuolla on pirun vaikeaa ja epäluotettavaakin.
Lisätään tähän vielä sen verran, että Revenion tapauksessa ymmärtääkseni pöytäkameran tulevaisuus tarkottaisi sitä, että itse lääkäriä ei tarvitsisi vaan potilas itsenäisesti asettuisi kameran eteen ja kamera tekisi työnsä josta kuvat automaattisesti lääkärille jne.
Kyllä oftalmoskoopilla terveyskeskuslääkärin kokemuksella silmänpohjasta näkee hädin tuskin papillaa, pieni mustuainen, kaihi silmässä jne. Erikoislääkäri käyttää mikroskooppia ja linssejä, mutta yleispuolella tuo käsikamera antaa riittävän näkymän, varsinkin jos osaa mustuaisen laajentaa.
Niin kyse on siitä, että nyt olisi kustannustehokkaammin mahdollista myös terveyskeskuksessa nähdä sinne silmänpohjaan luotettavasti. Silmätauteja voitaisiin hoitaa enemmän terkkarissa, jos näkymä silmänpohjaan olisi parempi ja luotettavempi. ESH-resurssien käyttäminen on suhteellisen kallista. Jos terkkarissa näkisi paremmin silmänpohjaan, ei aina tarvitsisi mennä erikoissairaanhoitoon, jossa on vastassa silmälääkäri, hoitaja, OCT-kuvat otetaan vielä erikseen eri työntekijän toimesta jne.
Mielestäni oftalmoskooppi ei anna riittävän hyvää näkymää, että osaisi vaikka jotain lieviä laskimotukoksia lähteä arvioimaan luotettavasti tai makulaa. Itsekin oftalmoskooppia käytän eli siltä pohjalta myös nämä.
Nyt alkaa mennä offtopic mutta innostun silti aiheesta ja kommentoin. Liputtakaa ja siirtäkää, jos koette tarpeelliseksi. Perinteiset Heinen oftalmoskoopit, joita on jokaisessa Tk:ssa ja päivystyspoliklinikalla tulisi tosiaan heittää roskiin, näillä ei mitään luotettavaa diagnostiikkaa tehdä. Myös oftalmoskoopit ovat kuitenkin kehittyneet paljon ja omalta työmaalta löytyvä Welch Allynissa on 25 asteen kenttä verrattuna Heinen 5 asteeseen. Tämän avulla saa kyllä luotettavan näkymän koko papillaan ja silmänpohjan tarkastelu muutenkin on todella vaivatonta. Suosittelen ehdottamaan oman työpaikan hankintalistalle
Lähtökohtaisesti ainakin omaan työhön(akuuttilääketiede) Optomedin tuote olisi hyvä lisä, vaikka moderneilla oftalmoskoopeilla silmänpohjaan näkeekin niin löydöstähän ei voi mitenkään dokumentoida. Tällä olisi iso merkitys esim. laadukkaissa konsultaatiossa tai mahdollisten kanteluiden ratkaisuissa. Silmälääkärit tuskin tuotteesta innostuvat, heidän nykyiset mikroskoopit vastaavat heidän vaatimuksiin paljon paremmin.
Edit: Mainittakoon vielä tässä samassa, että yhdistettynä silmän ultraäänitutkimus oftalmoskopiaan diagnostinen osuvuus parantuu päivystäjillä merkittävästi. Silmän ultraaminen on monelle kollegalle vielä uusi juttu, mutta tällä pystyy myös toteamaan staasipapillan, retinan/lasiaisen irtaumat ja verenvuodot melko vähäisellä harjoittelulla. Voin jatkaa yksityiskeskustelulla, jos joku haluaa kuulla aiheesta lisää
Tuo dokumentointi on tosiaan tärkeä pointti, myös oman oikeusturvan kannalta. Myös pilvipalvelu ja tekoäly mahdollistavat etäkonsultoinnin jos on itse epävarma. Koskettaa niin Reveniota kuin Optomedia. Kiistatilanteessa ei riitä potilaskortin merkintä “silmänpohja ok”.
Tämäkin nyt menee ehkä ketjun aiheesta sivuun, mutta kyllähän monissa paikoissa esim. diabeetikoiden silmänpohjakuvaukset tehdään tk:ssa, eikä kuvaajan tarvitse olla lääkäri. Kuvat toki menevät lääkärille nähtäväksi/arvioitavaksi.
Ja joo, ne vastaanottohuoneissa lojuvat oftalmoskoopit ovat ihan hirveitä käyttää.
Riippuu toki siitä paljonko Revenio saa Yhdysvalloissa myytyä tuotteitaan, mutta jos etsit vanhoja osavuosikatsauksia niin kyllähän sillä on huomattava vaikutus liikevaihtoon. Heitän ulkomuistista, että Revenion liikevaihdosta n. 40% tulee puhtaasti USA:n markkinoilta. Toinen asia on sitten paljonko valuuttakursseilla on vaikutusta kannattavuuteen. Juha Kinnunen asiasta kysyi toimitusjohtaja Toijalalta, mutta emme oikein saaneet siihen vastausta.
Tuli tästä mieleen lisäkysymys: olisiko dollareissa halventunut Revenio Group nyt houkutteleva(mpi) ostokohde jollekin jenkkiläiselle terveysteknologiayhtiölle?
Kiinnostavaa nähdä mikä on oikeasti Oculon merkitys ja onnistuminen. Joko sitä on tarjolla Revenion nimissä missään? Kilpailijoita on, esim. Eyecloudpro, mutta se vaikuttaa huomattavasti kevyemmältä ohjelmistolta. Huonot kilpailijat ovat vahvoille vain tueksi. Samoin on muutama AI-yritelmä jo olemassa. Markkinoilla vaikuttaa luotto Revenioon säilyvän vahvana.
Tässä Juhan kommentit tulevaa Q2-raportin julkaisua varten.
" Mielenkiinnon kohteita yleisesti ovat mm. Oculon ja HOME 2 -tuoteperheen kehitys sekä se, millaisen reaktion Thirona-yhteistyön pilotointi saanut aikaan asiakasrajapinnassa."
Saksassa on hyvässä vauhdissa SALUS tutkimus joka on ensimmäinen satunnaistettu & kontrolloitu seurantatutkimus onko silmänpaineen avohoitoseuranta itsemittauksella (iCare Home) vähintään yhtä tehokasta kuin nykyinen standardihoito ja vähentäisikö hoitokustannuksia. Tutkimuksen painoarvoa kuvastaa sen kuvauksen julkaiseminen silmäalan tärkeässä lehdessä. Osallistujia on vajaa kaksi tuhatta, heille tehdään myös 24 tunnin verenpaineen seuranta. Ensisijainen päätetapahtuma on niiden potilaiden prosenttiosuus, joilla on silmänpaineen huippuja, jotka määritellään tasoiksi, jotka ovat 30 % potilaskohtaisen tavoitepaineen yläpuolella. Lisäksi tehdään monipuoliset (OCT kuvannus yms) tutkimukset potilaiden silmätilanteesta. Milloin tuloksia – kukapa tietää? Mutta ClinicalTrials tietokannan mukaan ”Actual Primary Completion Date” oli toukokuussa 22.5.2022 ja tutkimus on valmis 31.5.2023. Eli suht lähitulevaisuudessa saadaan tärkeää tietoa, jolla on merkitystä kotimittausten näkymiin eritoten Revenion kannalta.
Tuo ei ole sinänsä aivan kovasti uutta. Lokakuussa 21 toit esiin saman tutkimuksen. Olen odottanut tuloksia ja uskon tällä olevan kyllä vaikutusta, suuntaan tai toiseen.
