S&P500 kohteena ETF-sijoittajalle ( Ajoitusta ja ostostrategioita keväällä 2022 )

Avaan tämän ketjun suhteellisen spesifillä otsikolla tarkoituksena saada keskustelua ja kommentointia otsikon näkökulmasta, mutta en tarkoituksena rajata sitä vain tuohon.

Lähinnä ajettelin, että turhan yleinen ketjunimi kuten “S&P500” joko menee päällekkäin “Pörssien suunnan” kanssa tai ei vedä paikalle “indeksihenkilöitä”.

Huomasin, että yhdellekään indeksille ei ole omaa ketjua sijoituskohteena.

Asia on itselle ajankohtainen enkä halua spammata aloittelijan kysymyksilläni esimerkiksi “Pörssien suunta” -ketjua.

Motiivina on saada ja jakaa tietoa ja näkemyksiä lähikuukausien kehityksestä. Aloitin eilen oman osto-ohjelman pitkään sijoitukseen ja haluan optimoida tulokseni.

Nordnetissä näyttää olevan liki 30 000 indeksiin sijoittavan SXR8:n ( Shares Core S&P 500 UCITS ETF USD ) omistajaa ja kasvuosuus etf:stä kolmanneksi suosituin. Ehkä heitä on foorumiltakin ja asiasta kiinnostuneita löytyy ajatusten vaihtoon.

9 tykkäystä

Aloitan “Sepeen” kuukausisäästämisen Nordnetin kk-säästösopimuksella 5.4.2022 :slight_smile: 1-2 yksikköä ostan per kk.

-Bosaboi

3 tykkäystä

Oma veikkaus on, että tämän hetken ja ehkä noin vuoden tarkasteluvälillä indeksi käy nykyistä tasoa vielä olennaisesti matalammalla. Aloitin kuitenkin varmuudeksi ostot.

Eli sijoittajan klassiset kysymykset: Kuinka syvällä käydään ja koska se tapahtuu?

Oma osto-ohjelma tähtää pitkään pitoon. Tasainen sijoitusohjelma tasapanoksin kalenterin mukaan vaikka kuukauden välein kurssista välittämättä ei houkuttele.

Yksi perusteluni sille:

Koronadipin nousu on niin tuoreessa muistissa, että uskon olevan melkoista ylös-alas sahausta ennen kuin pohja löytyy. Tietyn kuukauden panos kannattaa katsoa vaikka viikon jaksolla ja jos osuu isompi laskupäivä niin ostaa se ja jos ei osu siihen niin sitten takaraja kalenterin mukaan. Ja seuraavassa kuussa jatko.

2 tykkäystä

Erittäin mielenkiintoinen ketju idea! Tähän voi liittää lyhyemmän ajan näkemystä kuin pidempää pohdiskelua sepen suunnasta. Varmasti tekninen analyysi voi tarjota tähän näkökulmia. Itsellä on jonkunverran vipua käytettävissä vielä, ja olenkin alustavasti suunnitellut ottavani täyden vivun käyttöön kun sepe rikkoo 3900pts rajan.

7 tykkäystä

Juurikin näin! Oma lisäarvoni on todennäköisesti se, että kysyn ne tyhmimmät kysymykset ja ehkä jotain “ulkopuolisen” out of the box -näkökulmia :smiley:

2 tykkäystä

Markkinan ajoitus on vaikeaa mutta ymmärrän, jos Sp500 ei juuri tällä hetkellä, tällä valuaatiolla halua mennä kerralla all in. Dollar cost averaging toimisi varmaan hyvin etf/indeksisijoittamisessa.
Kuitenkin, jos etsitään pitkänkin aikavälin entryä indeksiin niin tässä muutama pohdinnan aihe.
Ensin mielenkiintoinen graafi, miten sp500 on kehittynyt historiallisesti alkuvuonna ja mitkä ovat olleet tuotot tämän jälkeen


Eli YLEENSÄ kun on alkuvuosi railakkaasti laskettu on loppuvuodesta tullut hyvä. Huomionarvoista kuitenkin, että monissa reboundeissa lasku on alkanut jo pidemmän ajan takaa, kuin vuoden alusta. Lisäksi vaikka sp500 on laskenut jo huipuilta yli 10% on se monella metriikalla edelleen historian kalleimmissa luvuissa. CAPE ratio edelleen yli 30. Eli siis edelleen korkeat arvostukset ja korkeat tuloskasvuodotukset peilaten nollakorkoympäristöä (mikä tosin nyt alkuvuonna on hieman jo tutissut). Jos tulokasvu ei tule odotetusti läpi ja hyväksytyt arvostuskertoimet tämän ja korkojennousun vuoksi alentuvat on tässä mahdollinen tuplavipu alaspäin. Lisäksi sp500 goljatit eli megateknot ovat jo laskeneet enemmän ja jos noita ruvetaan hinnoittelemaan uusiksi, voi laskupaine lisääntyä, niin isolla painolla ne ovat indeksissä.
Edelleen isot pankit USAssa kuitenkin ennustavat sp500 olevan vuoden lopussa korkeammalla tasolla kuin nyt. USAsta tulee myös entistä vahvemmin turvasatama, kun muu maailma huojuu. Lisäksi voi argumentoida, että CAPE ratio on irrelevantempi nykyisessä korko- ja kannattavuusympäristössä kun vaikka 30 vuotta sitten.
Mene ja tiedä. Tässä nyt vähän ajatuksia suuntaan ja toiseen.

6 tykkäystä

Yhtenä huomioitavana asiana nostaisin valuuttakurssit. Ottamatta kantaa tulevaisuuteen voi olla hyödyllistä riskienhallinnan näkökulmasta tehdä laskuharjoitukset esimerkiksi 10 prosentin valuuttakurssi muutoksille.

2 tykkäystä

Katsoin tuon Vernerin vartin ennen tämän ketjun avausta. S&P500 eteenpäin katsova P/E luku laskenut suht saman kuin indeksi, joten lasku jakoviivan päältä eli hinnasta ja tulosodotus tulevalle 12 kuukaudelle pysynyt alkuvuodenkin ilman tiputusta mikäli oikein ymmärsin.

Maallikkona tuo kuulostaa jotenkin optimistiselta tulosodotusten arvioiden tekijöiltä. Yritän siis jotenkin rationaalisesti järkeillä mikä olisi itselle all-in-taso indeksissä.

Kun rahasto on europohjainen ja kauppapaikka euroalueella niin tuota muuttujaa ei ole, mutta joo tuli vastaan kun ostin ruotsalaista rahastoa.

Tässä varmaan tarkoitettiin että kun kohdeosakkeet on noteerattu dollareissa, niin euromääräisen etfn arvo voi heilua valuutan mukana, vaikka sp500 osakkeet pysyisivät dollareissa ”flättinä”

2 tykkäystä

Hyviä pointteja ja uutta opiskeltavaa. Aika paljon pohdin tuota P/E-tasoa. Mielestäni useita tekijöitä, jotka haastavat näkemystä, että tason pitäisi olla historiallisella n. 15-16 tasolla (CAPE). 2000-luvulla siellä käyty vain lyhyesti finanssikriisin jälkeen.
CAPE korkea, mutta current (“hetkellinen”?) P/E n. 24 eli tämän vuosituhannen tasoa kuvaajasta silmämääräisesti katsoen.

Olen tutkaillut 2000-luvun isoimmat laskut eli 10% ylittävät ja yksi asia mikä on this time different lienee se, että hyvin lähellä ja muistissa on raju korona dippi ja siitä toipumisen nopeus.

Kuvassa SP500 P/B eri aikoina.
Myös tämä CAPE:n rinnalla tukee sitä että nykyinen e-komponentti ei välttämättä ole kestävällä tasolla. Olen itse huomioinut tämän niin, että kuukausisäästöistä suurin osa menee Eurostoxx600:aan tällä hetkellä.

2 tykkäystä

Juuri sitä. Tässä vähän tarkoitushakuinen tarkasteluväli, mistä voidaan nähdä esimerkki valuuttakurssin vaikutuksesta aloituksessa mainitun etf:n kehitykseen verrattuna kohdeindeksiin.

1 tykkäys

Historiallisiin P/E tasoihin tosiaan ei välttämättä koskaan enää palata, ainakaan pidemmäksi aikaa. Systeemishokit ovat toki asia erikseen. Pörssien arvostustasot ovat vuosikymmenten edetessä olleet noususuuntaiset. Tähän on useita syitä, mm. korkotaso on vuosikymmenten/satojen saatossa ollut laskusuuntainen, ehkä digitalisaation ja automaation katsotaan johtaneen pysyvään, nopeampaan tuloskasvuun ym. Monet merkit kuitenkin kertovat, että Sp500 on tällä hetkellä kallis. Sille on tosiaan olemassa perusteluja, mutta niiden kestävyys lyhyemmälläkin aikavälillä (korkotaso, tulostaso) on kysymysmerkki.
Indeksejä seuraavat ETF:t ovat erinomaisia pitkän aikavälin sijoituskohteita koska osakemarkkinat tuppaavat pitkällä aikavälillä nousemaan. S&P 500 on ollut parhaimmasta päästä, ainakin isoista osakeindekseistä. Tämä ei ole toki tae tulevasta, mutta kuten Warren Buffet sanoi, “never bet against America” Ei kannata ehkä ihan liikaa käyttää aikaa “täydellisen” ostopaikan kyttäämiseen. Ehdotuksena, että jos sinulla on jokin tietty summa jonka olet meinannut nyt sijoittaa niin pistät vaikka kuukausittain menemään X määrän siitä jaettuna vaikka vuodelle. Jos tarkoitus on säästää pitkäjänteisemmin palkkatuloista, niin sillon varsinkaan ei ehkä ole viisasta jäädä kytikselle.

2 tykkäystä

Joo, tuo on se perussuunnitelmani. Mutta osin ehkä luonnevikaa pyrkiä tekemään se optimaalisesti.

Ja täysin tietoisena, että haen vastauksia kysymyksiin, joita varten rajattomat resurssit ovat palkanneet maailman terävimpiä aivoja.

1 tykkäys

Jumppasin noita aika paljon ja päädyin lopulta tyytymään Nordean valikoimaan tässä vaiheessa, koska välillä kurvat menevät ristiinkin.

1 tykkäys

Miltä alustalta te seuraatte S&P500-indeksiä? Lepikön kynttilägraafi keskiarvoineen ja muine käppyröineen olisi hakusessa.

Tradingview taitaa Jukalla olla käytössä.

Toinen hyvä on investing.com.

Tuosta valuutta-asiasta vielä. Se ei ole loppujen lopuksi kovin yksinkertaista. Yksinkertaistettuna noteerausvaluutta tai ETF:n sijoitusten noteerausvaluutta ei ole merkityksellinen. ETF on aina saman arvoinen noteerausvaluutasta riippumatta. Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat yhtiöiden tuloskuntoon ja sitä kautta arvostukseen, ellei kyseessä ole täysin sisämarkkinalla (dollareissa) operoiva yhtiö.

Jos ajatellaan ääriesimerkkiä S&P 500 ETF:stä, josta on samanlaiset versiot euroina ja dollareina (nykyäänhän jenkeistä ei enää pääse ETF:iä ostamaan) ja dollari romahtaa puoleen ja odotetaan epärealistisesti osakekurssien säilyvän ennallaan.

Ennen valuuttakurssin muutosta (yksinkertaisuuden vuoksi 1 EUR = 1 USD) oli molempien ETF:ien kurssi vaikka 100, mutta valuuttaromahduksen jälkeen noteeraus olisi yhä 100 USD. Eurolla saa jatkossa 2 USD, joten euroissa noteeraus onkin enää 50.

Miten se sitten vaikuttaa sinuun? Jos asut euroalueella, niin huono juttu. Jos asut ja kulutat rahaa dollareissa, niin ei vaikutusta.

Tuo on siis vain teoreettinen esimerkki ja varmasti kurssit eivät säilyisi ennallaan, jos dollari romahtaisi puoleen yön yli.

Lukemista:

https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/163/

Nojoo, tämä menee ehkä vähän sivuun aiheesta, mutta tuo valuutta-asia on silti mielestäni tärkeä ymmärtää.

2 tykkäystä

Kiitos kommentistasi. Kun rautalanka on riittävän paksua… Tämä on itse asiassa erittäin merkittävä seikka itselleni.

Eurooppa on käsittääkseni linjannut, että Putinin nujertaminen, Venäjä riippuvuudesta irtaantuminen ja vihreä siirtymä toteutetaan maksoi mitä maksoi ja välineenä rahan painaminen.

Usassa kai edelleen heti Venäjä kriisin väistyttyä ja jo sen rinnalla alataan rahaa vetää sisään tai ainakin koronnostot?

Eikö tämä vääjäämättä merkitse euron heikentymistä suhteessa dollariin? Euroasukkaalle ostajana heikko suunta, myyjänä hyvä. Kyllähän nuo samalla ISIN numerolla olevat “sisarusrahastot” eri valuutoilla seuraavat tuota kurssivaihtelua.

Tämä luo itseasiassa ajoitukseen vielä lisänäkökulman. Kuitenkin vuodenkin sisällä kurssierossa yli 10% ero max ja min välillä.

“Passiivisten pörssinoteerattujen rahastojen kaupankäynnin helppous on yksi syy niiden suureen suosioon. Helppous tuo kuitenkin mukanaan vaaran. Helppo kaupankäynti luo kiusauksen aktiiviseen kaupankäyntiin ja yritykseen ajoittaa markkinoita. Passiivisia tuotteiden aktiivinen käyttö johtaa tutkitusti sijoittajan saamaan alituottoon.”

Tässäkin on viisautta, mutta jokaisella on omatyyli, Tavoitteet ja tavat. Toinen treidaa ja toinen passaa, mutta kyllä tuo S&P500 on kuitenkin perus hajautustyökalu.

3 tykkäystä