(Siirsin ylläolevan energiansäästökeskustelusta tänne.)
Näin ammattilaisen näkokulmasta sähköenergiainfran tilanne näyttää tältä:
Tilanne ei parane koko ajan vaan pahenee pikkuhiljaa, mikäli tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentaminen jatkuu. Tuulivoima on edelleenkin piilosubventoitu sähköntuotannon muoto, vaikka suoria tukia sille ei enää veronmaksajilta valuteta uusiin kohteisiin.
Tilanteen pahenemisella tarkoitan sitä, että sähköstä tulee ajoittain niin vakavaa pulaa, että hinta nousee tammikuun alussa nähtyihin hurjiin tasoihin ja ylikin, koska systeemissä ei ainakaan tällä hetkellä ole mitään hintakattoa esim. lainsäädännöllä määritelty. Vain taivas on rajana. Kyseinen hinnan volatiliteetti iskee lähinnä yksityistalouksiin ja pien- ja keskisuureen teollisuuteen. Perusteollisuuteemme se ei yleensä iske, koska suuryhtiöt/perusteollisuus on osannut varmistaa oman sähkönsaantinsa pörssisähkömarkkinoiden ulkopuolelle pääasiassa. He eivät kulutusjousta eivätkä ole juurikaan kiinnostuneet sellaisesta touhusta.
Pörssisähkö kyykyttää lähinnä yksityishenkilöitä. (Eihän sen näin pitänyt mennä?) Moni yksityishenkilö signaloikin jo kypsähtämistä siihen, että jotain sähkönhintoja pitää nykyään kytätä “pakkoharrastuksena” ja pahimpina päivinä kuten tammikuun alussa tänä vuonna nähtiin, lämmityksestä voi pamahtaa yhdessä päivässä jopa 100 euron lisälasku! Mikään ei takaa, etteikö tuollaisia yllär-pyllär-päiviä tulevaisuudessa ole enemmänkin.
Lisäsiirtokapasiteetin rakentaminen ulkomaille varmistaa vain sen, että sähkön hinta nousee pysyvästi keskieurooppalaiselle tasolle eli ainakin takavuosien 4-5 snt/kWh tasoihin tottuneelle kalliiksi. JOS piuhoja Keski-Eurooppaan rakennellaan huolettomasti lisää, niin uusi normaali keskihinta lienee luokkaa 20 snt/kWh - ellei sitten ajoissa järkiinnytä ja rajoiteta siirtolinjojen rakentamista esim. polittisella ohjauksella.
Energiayhtiöiden intressissähän ei ole tuota rajoitusta tehdä. He vain tienaavat lisää sähköllään kun hintataso nousee mutta tuotantokustannukset eivät.
Kun kerroin tuulivoiman olevan piilosubventoitua, niin avaan tässä mitä tarkoitin:
Oletuksena on, että suurimmalle osalle kuluttajista vanha, entisenlainen sähköenergiajärjestelmä, joka oli sääriippumaton ja varma, kohtuuhintainen, jopa edullinen (4-5 snt/kWh) riippumatta vuorokauden ajasta, on se ihannejärjestelmä, johonka haluttaisiin takaisin, ja josta ollaan valmiita jopa pientä lisähintaa maksamaan (1-2 snt/kWh), koska sähkönhinnan kyttääminen kyllätyttää, tammikuussa kohdalle osuvat bingopäivät 100 euron päiväkohtaisine lisälaskuineen horjuttavat joillakin jo talouksia ja ennenkaikkea: se tietyn sortin professoroiden keneltäkään muilta mielipidettä kysymättä meille visioima Uusi Uljas Sähkömarkkina kulutusjoustoineen ei olekkaan niin kivaa: saunominen aamulla klo 3 tai pyykinpesu läpi yön rynkyttäen (kerrostalossa varmasti naapuriarvostettua puuhaa) ei nyt vaan ole niin kauhean auvoista.
Kaikenlisäksi tuon sortin kulutusjoustaminen on näpertelyä. Eivät sähkömarkkinat kuluttajien niiauksilla juuri “kulutusvaikutu”. Ihmisillä on aivan väärä käsitys asioiden mittasuhteista. Tällä hetkellä myydystä sähkötehosta arviolta muutama sata megawattia on sellaista, joka on edes pörssisähkön piirissä - ja siten edes teoriassa altis hintapaineilla ohjattuun kulutusjoustamiseen. Tuostakaan myydystä pörssisähköstä joustaa voi vain pieni osa.
Perusteollisuus ym. eivät jousta, koska ei heillä ole tarvetta.He ostavat sähkön mankalahinnoin. Perusteollisuudesta vain Outokumpu on kipuillut hieman pörssisähkön vuoksi, koska ovat niin valtava sähkönostaja Suomessa, etteivät kaikkea sähköä kiintein hinnoin saa. Jäi se ydinlaitoskin Kemiin, terästehtaan naapuriin rakentamatta…kun sitä ei tullut edes Pyhäjoelle vähän alemmas rannikkolla. Niinpä Outokumpu on käynnistänyt selvitystyöt rakennuttaa oma pienydinvoimala tehtaansa viereen.
Tässä te näette sitä todellista kulutusjoustoaietta teollisuudelta: Ei perusteollisuus aio joustaa - eikä ehkä kykenekkään. Kyykkyyn-ylös joustaminen jää kuluttajien riesaksi. (Kyssäri professoreille: eihän tämänkään näin pitänyt mennä? Ettekö tajunneet sähkön käyttöpuolesta riittävästi kun tämän systeemin meille loitte? Vai ettekö vain välittäneet…teillähän on monella ideologiset juuret viherideologoissa ja 80-luvun Antiatom liikkeessä…)
On helppo jopa maalaisjärjellä ymmärtää, miksi perusteollisuus ei kulutusjousta kuten höperöiden professoreiden slaideissa vielä 2010 visioitiin. Mitenkä oikein aiot kulutusjoustaa sähköllä lämmitetyn masuunin kanssa? Virrat veks ja satsi jämähtää pyttyyn vai?
Kulutusjoustoa on muutenkin löytynyt markkinoiden mukaan “yllättävän vähän Suomesta”. Olisiko tämäkin asia kannattanut vähän paremmin tutkia etukäteen ennenkuin mentiin tähän typeryyteen?
Kuluttajat, vaikka eivät edustakkaan kovin suurta osuutta sähkömarkkinoista, niin heille kaikenmaailman DIY-sähköntuntijat kuten Osmo Soininvaara suosittelee "energian varastointia". No ei energiaa - tai sähköä niin vain varastoida. Lämpöenergiaa vielä jotenkin voisi varastoida esim. ylipaineiseen veteen, mutta sähkön varastointi: Ei siihen ole halpoja - eikä oikein edes hyviä ratkaisuja olemassa.
Paras tunnettu teknologia sähkön varastointiin on pumppuvoimalaitos. Pumppuvoimalaitoksessa vettä pumpataan sähköpumpulla yläaltaaseen. Kun sähköä tarvitaan, vesi juoksee ylhäältä alas pyörittäen turbiinia ja generaattoria. Norjassa on rannikolla jopa 1 km suuruisia korkeuseroja. Ylängöillä on miljoonien kuutiometrien tekoaltaita. Siellä homma toimii. Meillä on niitä 1 km korkeuseroja…eh…joo. Taitaa yksi nyppylä aivan pohjoisimmassa Suomen nurkassa olla, jossa päästään kilometrin päälle merenpinnasta (en tiedä paljonko ympäröivään maastoon nähden)…eikä siinäkään ole vesistöä vieressä eli ei oikein toimi. Vaikka sinne tekisikin pumppulaitoksen, niin ei ole yhtään sähkön kuluttajaa satojen kilometrien etäisyydelläkään eli siirtohäviöt tappaa idean.
Kaikki muut sähkön varastoimiseen visioidut teknologiat ovat paskoja ja kalliita. Vety (power to x) varsinkin on erityisen kallis ja paska teknologia sähkön säilömiseen. Tätäkään ei ääneen osaa/viitsi sanoa kukaan vaikka kaikki alalla tietävät tuon. Siinä on muuten samalla syy, miksi niitä käytännön vetylaitoksia ei vaan näy missään. Paljon puhetta, vähän villoja. Kukaan ei halua omalla rahalla investoida tuohon shaisseen. Sen sijaan markkinoilla on kyllä näitä Wittusia, jotka investoisivat sinun rahoillasi vetyyn. “Olisitko niin hyvä ja antaisit vähän rahaa, niin kyllä me investoidaan…”
Jos siis otetaan säävarma tuotanto jonkinlaiseksi sähköenergiajärjestelmän toivottavaksi attribuutiksi niin tuulivoima on tällä hetkellä käenpoika, joka ei tuota ehtoa toteuta. Tuulivoimalle ei myöskään ole minkäänlaisia ehtoja asetettu, että silloin kun ei tuule, niin tuulivoimaomistajien pitäisi olla velvoitettuja toimittamaan sähköä säävarmasti. Siten jokainen tuulivoimala lisää on kuin yksi käenpoika lisää pesään: joka tappaa muita poikasia pois pesästä. Tässä tapauksessa tuulivoima tappaa pikkuhiljaa höyryvoimalaitoksia, jotka siis ovat niitä säävarmoja voimalaitoksia.
Höyryvoimalaitoksissa on isot investointikulut - ja jotta investointi kannattaisi, vuoden ajalle pitäisi tulla riittävästi kapasiteettitunteja, joista saa rahaa. Tuulivoima syö tuota tuntimäärää, jotenka pikkuhiljaa markkinoilta poistuu säävarmaa tuotantoa kun vanhat investoinnit on kulutettu loppuun. Kuten St1:n Anttonen jo pari vuotta sitten kertoi, missään täysjärkisessä hallintoneuvostossa ei mene sellainen investointiesitys läpi, jossa vajaakäyttöiseen höyryvoimalaitokseen saisi investointipäätöksen. Btw, viikonvaihteen Hesarissa on pikku-uutinen, jossa Fortum kertoo, ettei heitä kiinnosta uuteen ydinlaitokseen investointi nykymarkkinassa: liian paljon volaa, liian epävarmaa mihinkä suuntaan poukkoileva energiapolitiikka ottaa suuntaa. Aiotaanko tulevaisuudessakin julkisuosia tai piilosuosia “käenpoikasia”, ts. tuulivoiman tapaisia markkinahäirikköjä, jotka vievät kannattavuuden säävarmalta voimalta - mutta jättävät sitten pulaan kun ei tuulekkaan?
Niinpä meillä tulee olemaan tämän kehityksen jatkumona väistämättä sähköenergia järjestelmä, jossa sähkön päätuotantomuoto on tuulimyllyt. Koska mitään merkittäviä sähkön varastoja ei ole (=kukaan laskutaitoinen ei halua niin paskaan investointiin rahojaan laittaa), meillä tulee väistämättä tilanteita, joissa sähköstä on pulaa. Nyt nähty 2 euroa/kWh on vasta alkusoittoa. Meillä voi hyvin olla tulevaisuudessa tilanteita, joissa sähkö maksaa 100 euroa/kWh.
Sähköverkkomme saattaa myös kaatua - tai ennenkuin se kaatuu, sähköä ruvetaan pätkimään Fingridin pakkotoimin. Siirrymme säännöstelytalouteen. Joku on verrannut tilannetta kehitysmaan sähköenergiaverkkoon. Voi sitä sinnekin verrata. Silloin kun minä olin Afrikassa, niin siellä sähköä sai vain osan vuorokaudesta. Sähköt saattoivat tulla päälle vain 2 kertaa 2 tunnin ajaksi vuorokaudessa ja silloin oli ruuat tehtävä ja kaffet keitettävä, jos ei halunnut ulos lähteä nuotiolla kokkailemaan… Ehkäpä tuo on se mihin Suomenkin väestö haluaa tilanteen ajettavan, kun sitä tuulivoimaa niin kovasti fantsutetaan? Olemmehan yhteiskuntana ja taloutena jo matkalla kohti kehitysmaaliigaa, niin kyllä siihen kieltämättä jotenkin hyvin sopii se, että myös sähköjärjestelmämme on kehitysmaatasoa? Eikö vain? Tiettyä outoa synergiaa tuossa on.
Tuulienergia on ainakin omasta vinkkelistäni myös syöpäistä, likaista energiaa sen vuoksi, että luontokato lisääntyy. Vähäisiä eivät ole ne määrät metsää, mitä esim. uuden tuulipuiston vuoksi hakataan. Nythän joku selvitysryhmä oli oikein tarkkaan laskenut, että mitä minimissään pitäisi esim uusien teiden tai uusien peltojen alta kaadettavasta metsästä maksaa. Se oli 5000 euroa hehtaarilta. Se oli kuulemma erittäin varovainen ja alakanttiin laskettu. Maksaako tuulienergiapuistot hävittämästään metsästä: myllyt ,sähkönsiirtolinjat, huoltotiet tuota hintaa? No eivät tietenkään maksa. Mikä on tuulivoiman kannattavuus, jos heidät pannaan maksamaan edes vähän sinnepäin oikeampaa hintaa aiheuttamastaan tuhosta? Ei varmasti kannata entiseen malliin.
Entä luontokato: nyt on ensimmäiset parahdukset kuuluneet siitä (mm. Suomen Luonto ry), kuinka tuulivoimalat ovatkin erittäin haitallisia luonnolle. Monet lajit pakenevat tuulivoimaloita ja niiden melusaastetta. Monet lajit kuolevat voimaloiden lapoihin ja ilmeisesti jopa infraääniin (lepakot). Vielä ei ole edes siitä hoksattu pöyristyä millaisia määriä mikromuovia lavat päästävät luontoon joka vuoksi (se muovi lähtee kulumalla lavan pinnasta).
Listaa voisi jatkaa lisääkin. Tuulivoima ei mitenkään osallistu niihin kustannuksiin, että sähkönsiirtoverkkoon tulee miljardien lisäinvestointeja lähivuosina vain koska tuulimyllyt. Sähköverkosta poistuu myös ns. inertiaa, koska isojen höyryvoimalaitosyksiköiden poistuttua sähköverkosta poistuu isoja pyöriviä generaattoreita. Tuulivoimalat eivät tuota verkkoon inertiaa, joten se täytyy jotenkin kompensoida. Nyt Fingrid on ottamassa sen laskun - veronmaksajien piikkiin. (Tai oikeasti: se maksatetaan kaikilla sähkönostajilla kysymättä sinun mielipidettäsi, että olitko mieluummin tuolla rahalla subventoinut vaikka säävarmaa, luontoystävällisempää ydinvoimaa?)
Eikö nämä kaikki pitisi oikeasti laskea yhteen ja miettiä onko tässä mitään järkeä oikeasti? Laskea joku kokonaiskustannus tälle hommalle? Arvottaa myös säävarmuus ja mielenrauha hintastabiiliudesta - samoin kuin se, ettei puolta valtakuntaa valjasteta tyhjänpäiväiseen Fingrid Tuntihinta-appin kyttäämiseen uuden “pakkoharrastuksen” muodossa? Kai sitä elämäänsä ja aikaansa voisi suomalaiset vähän paremminkin käyttää kuin sähkönhintaa kyttäämällä? Lisäksi voitaisiin oikeasti laskea mitä ne tuulivoiman kustannukset on kun siitä tehdään päävoimantuotantomuoto? Kukaan ei nimittäin ole tietääkseni sitä tehnyt.
Entä jos kaikille pitkässä juoksussa kohtuullisen edullinen ja käytännössä mukavin sähköenergiajärjestelmä olisikin kasa hyvin hoidettuja ydinvoimaloita täydennettynä vesivoimalla, bioenergiakaukolämpölaitoksella (CHP), kohtuulilisella määrällä aurinkosähköä ja rajoitetulla määrällä tuulivoimaa (=jossa olisi kaikki piilokustannuksetkin mukana)? Vaikka tuo järjestelmä maksaisi 1-2 snt/kWh enemmän kuin joku teoreettinen tuulimyllyhökötys, jossa ajoittain on tilanteita että sähköä ei saa - niin minä ainakin henk.koht. olen valmis tuon hintalisän maksamaan, jotta tähän sähköön ei tarvitse enempää elämänsä vähiä tunteja “harrastuksena” käyttää. Olisitko sinä valmis samaan?
Olisitko itse valmis maksamaan sähköstäsi tasaisesti esim. 7 snt/kWh vuoden ympäri, jos sillä pääsisit eroon Tuntihinta.appin kyttäämisestä, ei tarvitsisi koskaan välittää milloin saunan napsauttaa päälle tai pohtia sitä, montako uhanalaista lintua mikäkin tuulimylly on tässä kuussa vispannut palasiksi? Tai montako tonnia mikromuovia Perämeren tuulimyllyt laskevat Itämereen peruuttamattomin seurauksin, joita emme osaa vielä ehkä edes ennakoida? Seuraavalla lounasateriallasi syöt sitten ne muovit silakoiden mukana…