Tässä ketjussa voidaan keskustella yleisellä tasolla sähköntuotannosta, siirrosta ja muusta yleisesti sähkömarkkinoihin liittyvästä niin Suomessa kuin maailmalla. 
Sähkönmyyntisopimuksista, niiden hinnoista ja ehdoista voi sen sijaan keskustella alla olevassa ketjussa. 
Energiansäästöstä, vinkeistä ja kulutukseta voi sen sijaan keskustella täällä. 
Katsoin juuri maikkarin (Pekka Pouta) videon sääennuste tammikuun loppuun. Kartta kattoi koko läntisen euroopan ja mielestäni erittäin huomionarvoista se, että normaalia kylmempi (“sininen”) ilmamassa näytti kattavan nyt koko maanosan (pl. Espanja ehkä).
Edellisillä viikoilla muun kuin pohjois-euroopan väritys oli muistini mukaan vielä erilainen.
Ketjun aiheeseen liittyy mielestäni siten, että nykymarkkinoista otetaan nähdäkseni todellakin mittaa lähiviikot. Onkin mielenkiintoista seurattavaa, miten sähköä tuotetaan ja kulutetaan sekä miten siitä maksetaan eri osissa maanosaa.
Ja oletettavasti siinä missä kuluttajat ehkä itkevät, niin tässä kuussa jotkut toimijat tekevät ISOSTI rahaa sähköllä.
Fortumin johtajalta kriittinen näkemys Suomen sähkömarkkinoista.
Katsoin viime vuoden tuulivoiman ja aurinkovoiman maksimikapasiteetteja viime vuodelta.
11.1.2023 Aurinkovoima 606 MWh/h
Tuulivoima 5309 MWh/h
11.1.2024 Aurinkovoima 1018 MWh/h
Tuulivoima 6715 MWh/h
Luulisi tuon jo näkyvän kevään mittaan hinnoissakin jos muuta
kapasiteettia ei tipu pois tuotannosta,aurinkovoima nopeasti nostaa
tehoaan helmikuun puolivälin jälkeen,tuulet on mitä on mutta eiköhän
sieltä aina jotain irtoa.
Toisen mielestä markkina toimii niinkuin pitääkin 
" Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo, että päällimmäinen johtopäätös viime perjantaista on kuitenkin se, että sähkömarkkinat toimivat kuten pitääkin.
”Kysyntä jousti lopulta niin paljon, että tarjontaan jäi jopa pientä marginaalia”, Leskelä sanoo.
Hänen mukaan todennäköisyys viime perjantain kaltaisen tilanteen toistumiselle on niin pieni, ettei sen vuoksi tarvitse tehdä ainakaan isoja muutoksia sähkömarkkinoiden toimintaan"
Ajattelin 2023 aurinko- ja tuulivoimatuotannosta jakaa mielenkiinnosta käppyröitä. Tasaisesti netissä tulee vastaan päätelmiä, ettei talvella tuule kuin harvoin ja se on väärä päätelmä.
Vuodet ei toki ole veljeksiä keskenään, mutta suuntana. Maaliskuussa alkaa aurinkovoimaakin tulla jonkun verran päivällä tuulivoiman rinnalle. Tuotantoa itsessään sekä aurinkovoimassa, että tuulivoimassa vaan lisätään entisestään mikä lisää sekä tuotantoa että tuotannon määrän hajontaa tulevina vuosina moninkertaisesti tähän päivään verrattuna.
Aurinkovoima
Fingridin arvion mukaan Suomessa voi vuoteen 2030 mennessä toimia aurinkovoimaloita seitsemän gigawatin tehon verran . Vuodesta 2019 lähtien aurinkosähkön verkkoon kytketty kapasiteetti kasvanut noin sadalla megawatilla vuosittain. Vuonna 2022 aurinkosähkön kapasiteetin kasvu yli kaksinkertaistui.
Tuulivoima
Ennätysvuonna 2022 rakennettiin peräti 437 yksikköä. Toiminnassa olevien ja vastavalmistuneiden tuulivoimaloiden yhteenlaskettu tuotantoteho on tämän vuoden lopussa noin 7 200 megawattia. Vuosina 2024 – 2025 Suomeen valmistuu ennusteen mukaan yhteensä noin 3 000 megawatin verran uutta tuulivoimakapasiteettia .
Varsinkin Maaliskuussa pörssisähköläiset on pahasti sään armoilla kun Olkiluoto 3 on poissa pelistä. Vaikka aurinkovoiman tuotto lisääntyy hivenen ja kelit lämpenee niin auta armias jos pakkaset jatkuu kovana helmikuun yli. Ehkä 2030 aurinkovoimasta olisi jo kunnolla apua (hyvänä päivänä!), kun aurinkovoimakapasiteetin on ennustettu yli kymmenkertaistuvan, mutta vielä 2023 se ei auta.
2030 tulee kuitenkin varsin nopeaan jos miettii isoimpia sähkövarastointipäätöksiä. Niillä alkaa olla jo aika kiire.
Tässä siis aurinkovoiman ennuste Suomessa:
Onkohan tämä nyt sitte oikea ketju tälle.Tarkistin omalla kohdalla viime vuoden sähkön energian ja tuotannon ylijäämän hyvityshinnan.Tuloksena oli että spot keskihinta + marginaali oli 4,76 snt/kWh , myydyn aurinkopaneelien tuotannon keskihinta oli 5,71 snt/kWh,omaan käyttöön mennen paneelituotannolle en laskenut hintaa.Omilla toimilla pystyn onneksi säätelemään ostosähkön hintaa ja säätelemään kulutusta että huoleti voi elää pörssisähkön kanssa.
Loviisan toinen reaktori poissa käytöstä muutaman päivän.
Aikamoista farssia nykyään…
Sattuikin sopivasti kun tiistai viikon kylmin päivä ja lauhtuu loppuviikoksi.
Kun pakkanen paukkuu, tuulet tyyntyvät ja lämmitystarve on suurimmillaan, osaa arvostaa suuresti ao uutista
Päivitys: 16.1.2024 klo 8.00: Vika sähköjärjestelmässä on korjattu sekä järjestelmän toimivuus koestettu ja varmistettu. Yöllä aloitettiin tehon nosto. Laitoksen arvioidaan olevan täydellä teholla aamupäivän aikana
Paljon on puhuttu noista pienydinvoimaloista ja tuntuu kuin niiden saaminen kestää ikuisuuksia jos aiotaan toteuttaa.Eikös me nyt Natossa ja USAn kumppanina voitaisi yksi ydinsukellusvene vuokrata marraskuun alusta maaliskuun puoliväliin seisomaan parkkiin johonkin tuonne etelän rannikolle mistä voisi lykätä verkkoon virtaa jos tarvis,kai niitä on joku jemmassa ilman ydinaseitakin,kaipa niiden reaktoreilla jonku megawatin tuottaa tai lienee niitä reaktoreita lentotukialuksissakin,saataisiin näyttää samalla venäjälle keskisormea.
Hyvin tulossa lisää eli 1500 MW nopeasti edullisen sähkön hintaan reagoivaa kapasiteettia. Tuosta kapasta kaiketi käytössä luokkaa 200 MW.
Kapasiteetilla voi laskea esimerkiksi kaukolämmön hintaa, eli sähköä lämmön tuotantoon kun sähkön hinta tippuu halvemmaksi kuin kun kunkin energiayhtiön ‘normaali’ tuotantotapa on kalliimpi.
Toki sähkön kuluttajalle tämä tulee näkymään erilaisena kysyntä-tarjonta -hinta päivittäisenä tasapainopisteenä. Ts lisäkysyntä edullisina tunteina ja päivinä nostaa sähkön hintaa, mikä nostaa sähköasiakkaan keskihintaa, nopeammin jos on pörssisähkösopimus tai hitaammin jos operoi kiinteällä sopimuksella (sähkön futuurihinnat).
Toki voi spekuloida, että ‘vedenkeittimet’ luovat korkeamman pohjahinnan, joka voi mahdollistaa lisäinvestointeja.
Jonkinlaisena riskinä voi myös nähdä, että paikallisten energiayhtiöiden, tai heitä ohjaavien poliitikkojen, intressi kehittää omaa kapasiteettia jatkossa vähenee kun sähköä saa kuitenkin kätevästi piuhaa pitkin, ja energiayhtiön kassavirtaa voi käyttää ihan muihin tarpeisiin.
Eikö näissä ole riskinä, että sähkön tuotanto kaukolämmön yhteistuotantona vähenee = sähkön hinta nousee sekä halpoina että kalliina päivinä?
(Siirsin ylläolevan energiansäästökeskustelusta tänne.)
Näin ammattilaisen näkokulmasta sähköenergiainfran tilanne näyttää tältä:
Tilanne ei parane koko ajan vaan pahenee pikkuhiljaa, mikäli tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentaminen jatkuu. Tuulivoima on edelleenkin piilosubventoitu sähköntuotannon muoto, vaikka suoria tukia sille ei enää veronmaksajilta valuteta uusiin kohteisiin.
Tilanteen pahenemisella tarkoitan sitä, että sähköstä tulee ajoittain niin vakavaa pulaa, että hinta nousee tammikuun alussa nähtyihin hurjiin tasoihin ja ylikin, koska systeemissä ei ainakaan tällä hetkellä ole mitään hintakattoa esim. lainsäädännöllä määritelty. Vain taivas on rajana. Kyseinen hinnan volatiliteetti iskee lähinnä yksityistalouksiin ja pien- ja keskisuureen teollisuuteen. Perusteollisuuteemme se ei yleensä iske, koska suuryhtiöt/perusteollisuus on osannut varmistaa oman sähkönsaantinsa pörssisähkömarkkinoiden ulkopuolelle pääasiassa. He eivät kulutusjousta eivätkä ole juurikaan kiinnostuneet sellaisesta touhusta.
Pörssisähkö kyykyttää lähinnä yksityishenkilöitä. (Eihän sen näin pitänyt mennä?) Moni yksityishenkilö signaloikin jo kypsähtämistä siihen, että jotain sähkönhintoja pitää nykyään kytätä “pakkoharrastuksena” ja pahimpina päivinä kuten tammikuun alussa tänä vuonna nähtiin, lämmityksestä voi pamahtaa yhdessä päivässä jopa 100 euron lisälasku! Mikään ei takaa, etteikö tuollaisia yllär-pyllär-päiviä tulevaisuudessa ole enemmänkin.
Lisäsiirtokapasiteetin rakentaminen ulkomaille varmistaa vain sen, että sähkön hinta nousee pysyvästi keskieurooppalaiselle tasolle eli ainakin takavuosien 4-5 snt/kWh tasoihin tottuneelle kalliiksi. JOS piuhoja Keski-Eurooppaan rakennellaan huolettomasti lisää, niin uusi normaali keskihinta lienee luokkaa 20 snt/kWh - ellei sitten ajoissa järkiinnytä ja rajoiteta siirtolinjojen rakentamista esim. polittisella ohjauksella.
Energiayhtiöiden intressissähän ei ole tuota rajoitusta tehdä. He vain tienaavat lisää sähköllään kun hintataso nousee mutta tuotantokustannukset eivät.
Kun kerroin tuulivoiman olevan piilosubventoitua, niin avaan tässä mitä tarkoitin:
Oletuksena on, että suurimmalle osalle kuluttajista vanha, entisenlainen sähköenergiajärjestelmä, joka oli sääriippumaton ja varma, kohtuuhintainen, jopa edullinen (4-5 snt/kWh) riippumatta vuorokauden ajasta, on se ihannejärjestelmä, johonka haluttaisiin takaisin, ja josta ollaan valmiita jopa pientä lisähintaa maksamaan (1-2 snt/kWh), koska sähkönhinnan kyttääminen kyllätyttää, tammikuussa kohdalle osuvat bingopäivät 100 euron päiväkohtaisine lisälaskuineen horjuttavat joillakin jo talouksia ja ennenkaikkea: se tietyn sortin professoroiden keneltäkään muilta mielipidettä kysymättä meille visioima Uusi Uljas Sähkömarkkina kulutusjoustoineen ei olekkaan niin kivaa: saunominen aamulla klo 3 tai pyykinpesu läpi yön rynkyttäen (kerrostalossa varmasti naapuriarvostettua puuhaa) ei nyt vaan ole niin kauhean auvoista.
Kaikenlisäksi tuon sortin kulutusjoustaminen on näpertelyä. Eivät sähkömarkkinat kuluttajien niiauksilla juuri “kulutusvaikutu”. Ihmisillä on aivan väärä käsitys asioiden mittasuhteista. Tällä hetkellä myydystä sähkötehosta arviolta muutama sata megawattia on sellaista, joka on edes pörssisähkön piirissä - ja siten edes teoriassa altis hintapaineilla ohjattuun kulutusjoustamiseen. Tuostakaan myydystä pörssisähköstä joustaa voi vain pieni osa.
Perusteollisuus ym. eivät jousta, koska ei heillä ole tarvetta.He ostavat sähkön mankalahinnoin. Perusteollisuudesta vain Outokumpu on kipuillut hieman pörssisähkön vuoksi, koska ovat niin valtava sähkönostaja Suomessa, etteivät kaikkea sähköä kiintein hinnoin saa. Jäi se ydinlaitoskin Kemiin, terästehtaan naapuriin rakentamatta…kun sitä ei tullut edes Pyhäjoelle vähän alemmas rannikkolla. Niinpä Outokumpu on käynnistänyt selvitystyöt rakennuttaa oma pienydinvoimala tehtaansa viereen.
Tässä te näette sitä todellista kulutusjoustoaietta teollisuudelta: Ei perusteollisuus aio joustaa - eikä ehkä kykenekkään. Kyykkyyn-ylös joustaminen jää kuluttajien riesaksi. (Kyssäri professoreille: eihän tämänkään näin pitänyt mennä? Ettekö tajunneet sähkön käyttöpuolesta riittävästi kun tämän systeemin meille loitte? Vai ettekö vain välittäneet…teillähän on monella ideologiset juuret viherideologoissa ja 80-luvun Antiatom liikkeessä…)
On helppo jopa maalaisjärjellä ymmärtää, miksi perusteollisuus ei kulutusjousta kuten höperöiden professoreiden slaideissa vielä 2010 visioitiin. Mitenkä oikein aiot kulutusjoustaa sähköllä lämmitetyn masuunin kanssa? Virrat veks ja satsi jämähtää pyttyyn vai?
Kulutusjoustoa on muutenkin löytynyt markkinoiden mukaan “yllättävän vähän Suomesta”. Olisiko tämäkin asia kannattanut vähän paremmin tutkia etukäteen ennenkuin mentiin tähän typeryyteen?
Kuluttajat, vaikka eivät edustakkaan kovin suurta osuutta sähkömarkkinoista, niin heille kaikenmaailman DIY-sähköntuntijat kuten Osmo Soininvaara suosittelee "energian varastointia". No ei energiaa - tai sähköä niin vain varastoida. Lämpöenergiaa vielä jotenkin voisi varastoida esim. ylipaineiseen veteen, mutta sähkön varastointi: Ei siihen ole halpoja - eikä oikein edes hyviä ratkaisuja olemassa.
Paras tunnettu teknologia sähkön varastointiin on pumppuvoimalaitos. Pumppuvoimalaitoksessa vettä pumpataan sähköpumpulla yläaltaaseen. Kun sähköä tarvitaan, vesi juoksee ylhäältä alas pyörittäen turbiinia ja generaattoria. Norjassa on rannikolla jopa 1 km suuruisia korkeuseroja. Ylängöillä on miljoonien kuutiometrien tekoaltaita. Siellä homma toimii. Meillä on niitä 1 km korkeuseroja…eh…joo. Taitaa yksi nyppylä aivan pohjoisimmassa Suomen nurkassa olla, jossa päästään kilometrin päälle merenpinnasta (en tiedä paljonko ympäröivään maastoon nähden)…eikä siinäkään ole vesistöä vieressä eli ei oikein toimi. Vaikka sinne tekisikin pumppulaitoksen, niin ei ole yhtään sähkön kuluttajaa satojen kilometrien etäisyydelläkään eli siirtohäviöt tappaa idean.
Kaikki muut sähkön varastoimiseen visioidut teknologiat ovat paskoja ja kalliita. Vety (power to x) varsinkin on erityisen kallis ja paska teknologia sähkön säilömiseen. Tätäkään ei ääneen osaa/viitsi sanoa kukaan vaikka kaikki alalla tietävät tuon. Siinä on muuten samalla syy, miksi niitä käytännön vetylaitoksia ei vaan näy missään. Paljon puhetta, vähän villoja. Kukaan ei halua omalla rahalla investoida tuohon shaisseen. Sen sijaan markkinoilla on kyllä näitä Wittusia, jotka investoisivat sinun rahoillasi vetyyn. “Olisitko niin hyvä ja antaisit vähän rahaa, niin kyllä me investoidaan…”
Jos siis otetaan säävarma tuotanto jonkinlaiseksi sähköenergiajärjestelmän toivottavaksi attribuutiksi niin tuulivoima on tällä hetkellä käenpoika, joka ei tuota ehtoa toteuta. Tuulivoimalle ei myöskään ole minkäänlaisia ehtoja asetettu, että silloin kun ei tuule, niin tuulivoimaomistajien pitäisi olla velvoitettuja toimittamaan sähköä säävarmasti. Siten jokainen tuulivoimala lisää on kuin yksi käenpoika lisää pesään: joka tappaa muita poikasia pois pesästä. Tässä tapauksessa tuulivoima tappaa pikkuhiljaa höyryvoimalaitoksia, jotka siis ovat niitä säävarmoja voimalaitoksia.
Höyryvoimalaitoksissa on isot investointikulut - ja jotta investointi kannattaisi, vuoden ajalle pitäisi tulla riittävästi kapasiteettitunteja, joista saa rahaa. Tuulivoima syö tuota tuntimäärää, jotenka pikkuhiljaa markkinoilta poistuu säävarmaa tuotantoa kun vanhat investoinnit on kulutettu loppuun. Kuten St1:n Anttonen jo pari vuotta sitten kertoi, missään täysjärkisessä hallintoneuvostossa ei mene sellainen investointiesitys läpi, jossa vajaakäyttöiseen höyryvoimalaitokseen saisi investointipäätöksen. Btw, viikonvaihteen Hesarissa on pikku-uutinen, jossa Fortum kertoo, ettei heitä kiinnosta uuteen ydinlaitokseen investointi nykymarkkinassa: liian paljon volaa, liian epävarmaa mihinkä suuntaan poukkoileva energiapolitiikka ottaa suuntaa. Aiotaanko tulevaisuudessakin julkisuosia tai piilosuosia “käenpoikasia”, ts. tuulivoiman tapaisia markkinahäirikköjä, jotka vievät kannattavuuden säävarmalta voimalta - mutta jättävät sitten pulaan kun ei tuulekkaan?
Niinpä meillä tulee olemaan tämän kehityksen jatkumona väistämättä sähköenergia järjestelmä, jossa sähkön päätuotantomuoto on tuulimyllyt. Koska mitään merkittäviä sähkön varastoja ei ole (=kukaan laskutaitoinen ei halua niin paskaan investointiin rahojaan laittaa), meillä tulee väistämättä tilanteita, joissa sähköstä on pulaa. Nyt nähty 2 euroa/kWh on vasta alkusoittoa. Meillä voi hyvin olla tulevaisuudessa tilanteita, joissa sähkö maksaa 100 euroa/kWh.
Sähköverkkomme saattaa myös kaatua - tai ennenkuin se kaatuu, sähköä ruvetaan pätkimään Fingridin pakkotoimin. Siirrymme säännöstelytalouteen. Joku on verrannut tilannetta kehitysmaan sähköenergiaverkkoon. Voi sitä sinnekin verrata. Silloin kun minä olin Afrikassa, niin siellä sähköä sai vain osan vuorokaudesta. Sähköt saattoivat tulla päälle vain 2 kertaa 2 tunnin ajaksi vuorokaudessa ja silloin oli ruuat tehtävä ja kaffet keitettävä, jos ei halunnut ulos lähteä nuotiolla kokkailemaan… Ehkäpä tuo on se mihin Suomenkin väestö haluaa tilanteen ajettavan, kun sitä tuulivoimaa niin kovasti fantsutetaan? Olemmehan yhteiskuntana ja taloutena jo matkalla kohti kehitysmaaliigaa, niin kyllä siihen kieltämättä jotenkin hyvin sopii se, että myös sähköjärjestelmämme on kehitysmaatasoa? Eikö vain? Tiettyä outoa synergiaa tuossa on.
Tuulienergia on ainakin omasta vinkkelistäni myös syöpäistä, likaista energiaa sen vuoksi, että luontokato lisääntyy. Vähäisiä eivät ole ne määrät metsää, mitä esim. uuden tuulipuiston vuoksi hakataan. Nythän joku selvitysryhmä oli oikein tarkkaan laskenut, että mitä minimissään pitäisi esim uusien teiden tai uusien peltojen alta kaadettavasta metsästä maksaa. Se oli 5000 euroa hehtaarilta. Se oli kuulemma erittäin varovainen ja alakanttiin laskettu. Maksaako tuulienergiapuistot hävittämästään metsästä: myllyt ,sähkönsiirtolinjat, huoltotiet tuota hintaa? No eivät tietenkään maksa. Mikä on tuulivoiman kannattavuus, jos heidät pannaan maksamaan edes vähän sinnepäin oikeampaa hintaa aiheuttamastaan tuhosta? Ei varmasti kannata entiseen malliin.
Entä luontokato: nyt on ensimmäiset parahdukset kuuluneet siitä (mm. Suomen Luonto ry), kuinka tuulivoimalat ovatkin erittäin haitallisia luonnolle. Monet lajit pakenevat tuulivoimaloita ja niiden melusaastetta. Monet lajit kuolevat voimaloiden lapoihin ja ilmeisesti jopa infraääniin (lepakot). Vielä ei ole edes siitä hoksattu pöyristyä millaisia määriä mikromuovia lavat päästävät luontoon joka vuoksi (se muovi lähtee kulumalla lavan pinnasta).
Listaa voisi jatkaa lisääkin. Tuulivoima ei mitenkään osallistu niihin kustannuksiin, että sähkönsiirtoverkkoon tulee miljardien lisäinvestointeja lähivuosina vain koska tuulimyllyt. Sähköverkosta poistuu myös ns. inertiaa, koska isojen höyryvoimalaitosyksiköiden poistuttua sähköverkosta poistuu isoja pyöriviä generaattoreita. Tuulivoimalat eivät tuota verkkoon inertiaa, joten se täytyy jotenkin kompensoida. Nyt Fingrid on ottamassa sen laskun - veronmaksajien piikkiin. (Tai oikeasti: se maksatetaan kaikilla sähkönostajilla kysymättä sinun mielipidettäsi, että olitko mieluummin tuolla rahalla subventoinut vaikka säävarmaa, luontoystävällisempää ydinvoimaa?)
Eikö nämä kaikki pitisi oikeasti laskea yhteen ja miettiä onko tässä mitään järkeä oikeasti? Laskea joku kokonaiskustannus tälle hommalle? Arvottaa myös säävarmuus ja mielenrauha hintastabiiliudesta - samoin kuin se, ettei puolta valtakuntaa valjasteta tyhjänpäiväiseen Fingrid Tuntihinta-appin kyttäämiseen uuden “pakkoharrastuksen” muodossa? Kai sitä elämäänsä ja aikaansa voisi suomalaiset vähän paremminkin käyttää kuin sähkönhintaa kyttäämällä? Lisäksi voitaisiin oikeasti laskea mitä ne tuulivoiman kustannukset on kun siitä tehdään päävoimantuotantomuoto? Kukaan ei nimittäin ole tietääkseni sitä tehnyt.
Entä jos kaikille pitkässä juoksussa kohtuullisen edullinen ja käytännössä mukavin sähköenergiajärjestelmä olisikin kasa hyvin hoidettuja ydinvoimaloita täydennettynä vesivoimalla, bioenergiakaukolämpölaitoksella (CHP), kohtuulilisella määrällä aurinkosähköä ja rajoitetulla määrällä tuulivoimaa (=jossa olisi kaikki piilokustannuksetkin mukana)? Vaikka tuo järjestelmä maksaisi 1-2 snt/kWh enemmän kuin joku teoreettinen tuulimyllyhökötys, jossa ajoittain on tilanteita että sähköä ei saa - niin minä ainakin henk.koht. olen valmis tuon hintalisän maksamaan, jotta tähän sähköön ei tarvitse enempää elämänsä vähiä tunteja “harrastuksena” käyttää. Olisitko sinä valmis samaan?
Olisitko itse valmis maksamaan sähköstäsi tasaisesti esim. 7 snt/kWh vuoden ympäri, jos sillä pääsisit eroon Tuntihinta.appin kyttäämisestä, ei tarvitsisi koskaan välittää milloin saunan napsauttaa päälle tai pohtia sitä, montako uhanalaista lintua mikäkin tuulimylly on tässä kuussa vispannut palasiksi? Tai montako tonnia mikromuovia Perämeren tuulimyllyt laskevat Itämereen peruuttamattomin seurauksin, joita emme osaa vielä ehkä edes ennakoida? Seuraavalla lounasateriallasi syöt sitten ne muovit silakoiden mukana…
Kyllä, aivan oikein päätelty. Eikä ole pelkkä riski vaan noin siinä käy.
CHP-laitokset romutetaan. Itseasiassa sähkön kulutus lisääntyy, koska energia, joka ennen on saatu pääasiassa biopolttoaineista, pitää ottaa sähköstä.
Tuulisähköstä katoaa ne nollahinnat kokonaan. Alimmaksi tasoksi muodostunee joku 3-4 snt/kWh (ellei tuulisähkölle tule oikeasti maksettavaksi sen aiheuttamat kaikki kulut ml. luontokato) ja sähkömarkkinoiden sähkön keskihinta nousee selvästi jo näillä asetuksilla. Huom! Siis alin taso. Enää ei mennä jatkossa nollaan tai negatiivisiin hintoihin vaan amplitudi heilahtaa max 2-3 snt tasolle ennenkuin ponkaiseen jälleen ylös. Ks. seuraavasta kappaleesta arvaukseni keskihinnasta.
Sähkön vuotuinen keskihinta tullee olemaan > 8-10 snt/kWh tasolla ennenpitkää -ehkä jopa enemmänkin jos suuret siirtolinjat Keski-Eurooppaan toteutetan jolloin sakut ostaa meiltä sähköt pois. Eli merkittävästi enemmän kuin mitä se oli ennenvanhaan, vielä muutama vuosi sitten kun tuulivoima ei dominoinut järjestelmää. Laskin tuolloin, että vuotuinen keskihinta Suomessa oli vähän alle 5 snt/kWh kymmenen vuoden pörssihinta-aikasarjasta.
Meillä jää tämä sähkön hintojen kyttääminen ja kulutusjoustohumppa pysyväksi riesaksi, koska itsepä tämmöisen sähköjärjestelmän halusimme vanhan tilalle.
Olisi vaihtoehtona ollut alle 10 snt/kWh sähköä säävarmasti tuottava ydinenergiaperusteinenkin järjestelmä (johon mm. Puola investoi) mutta meillä valittiin näemmä näin.
Molemmat järjestelmät eivät voi olla samanaikaisesti olemassa. Eli tuulivoima syrjäyttää ydinvoiman, jos sen annetaan se tehdä väärin perustein eli vaadita säävarmuutta sähköenergiajärjestelmältä eikä pistetä sille mitään hintaa (arvoa).
Tämän tuulimyllyjärjestelmän takana on muuten energia-alan professorit, jotka suhtautuvat ydinvoimaan inhoten. He ovat 1980 luvun ylioppilasteinejä, jotka olivat antiatom-liikkeessä mukana. Heille ei kelpaa ydinenergia ja sitä pyritään kampittamaan kaikin keinoin. Tuulienergia keksittiin oivaksi kikaksi tehdä tuo tuhotyö sähkömarkkinoiden omilla työkaluilla.
Eipä ole vielä tarvinnut yöllä pyykätä tai saunoa ja pörssisähkö ollut kauan jo käytössä.Kyllähän noita kohtuu hintaisia kiinteitä sopimuksia on ollut pitkin syksyä tarjolla jos pörssisähkö pelottaa.Väittelemään en ala,jokaisella oikeus omaan mielipiteeseen.Tuo luontoon kohdistuva haitta on todellista,mutta on vaaransa ydinvoimallakin,olen kyllä ydinvoimaa aina kannattanut.Kovin synkkiä aatoksia edellä,itse en näe tulevaisuutta noin pahaenteisenä,se näkee ken elää.Yksi neljäsosa vuodesta tällä hetkellä vähän kinkkisempää aikaa eli väli marraskuun alusta,helmikuun loppuun,silloin saattaa hetkellisiä kriittisiä hetkiä tulla kuten nähty,harvoja hetkiä kuitenkin.Ei tuota pörssisähköä kyllä tarvi hirveitä kytätä,siinä annetaan usein väärä kuva että vie koko muun elämän,ei todellakaan.
Sinä keskityt nykyhetkeen etkä näe kauemmas. En moiti. Suurin osa ihmisistä toimii noin. Minä koitan ammattilaisena vähän ennakoida (sivistyneesti arvailla, ennustaa jne) ,minnekä ollaan menossa jos ja kun nykykehitystä jatketaan. Sekä huomioida mitä muualla on tapahtunut ja mitä tutkimus on tuottanut uutta tietoa mm. Euroopan tuulivyöhykkeistä. Uusimman tutkimustiedon mukaan Eurooppa on sen verran samaa tuulivyöhykettä, että voi hyvinkin syntyä useamman vuorokauden tilanteita, etteivät ropellit vatkaa sähköä oikein missään. Siten professoreiden taannoin syöttämä fuula, että siirtolinjoja rakentamalla ongelma ratkeaisi: “aina jossain päin Eurooppaa tuulee” - ei olekkaan täysin toimiva ratkaisu.
Toistaiseksi et ole joutunut vielä kokemaan tilannetta, että koko Euroopasta sähkö loppuu, koska on jäljellä vielä niitä vanhoja höyryvoimalaitoksia. Mutta kunhan käenpoikaspolitiikalla on päästy niistä eroon 10-20 vuoden jänteellä, silloin pääset sinäkin kokemaan (jos olet hengissä) mitkä on fiilikset kun koko Eurooppa pysähtyy (poislukien eräät harvat maat kuten Puola, joka ei satsaa tuulimyllyihin vaan ydinvoimaloihin) sähköpulan vuoksi. Pörssisähkön hinnat ovat varmaan siinä tilanteessa mielenkiintoiset mutta se on toisarvoista. Ikävää, ettei sähköä ylipäänsä saa ja mitä siitä seuraa.
Tuulivoimalat ovat luonnolle paljon haitallisempia kuin ydinvoimalat. Ydinvoimalat Suomessa ovat hyvin turvallisia koska ydinvoiman turvallisuus on kiinni siitä kuka niitä operoi. Suomalaiset operaattorit ovat erittäin osaavia ja huolellisia. Samoin valvova viranomainen tarkka. Niinpä meidän voimalammekin ovat turvallisia.
En usko että näet tulevaisuuteen laisinkaan. Et vain kykene siihen, koska et tiedä mitenkä sähköenergiajärjestelmät toimivat. Sinulla on pienkuluttajan näkökulma ja sekin keskittyy siihen, mitenkä kulunut päivä on sinulla mennyt. Sen näkee muuten kommenteistasi: “tällä hetkellä” ja “eipä ole tarvinnut” - kaikki ovat aikamuotoina lähinnä nykyhetkeen keskittyviä tai peilaavat kuinka viime viikko on selvitty. Ei niistä paljon hyötyä ole kun tulevaisuutta pitäisi ymmärtää.
Tammikuussa oli tämän vuoden alussa päivä, joilloin keskivero omakotitalon omistajan lämmmityspäivä maksoi sähköllä 100 euroa. Siis yksi ainoa päivä! Hienoa, jos sinun taloudellinen asemasi on sellainen, ettei 100 euron päiväkohtainen sähkölasku (eli 3100 euroa kuukaudessa) hetkauta sinua mitenkään. Suurimmalla osalla suomalaisista ei varmasti ole noin hienosti asiat, joten olisi hyvä ,jos pystyisit asioita peilaamaan myös muuten kuin oman navan kautta.
Tuona kalliina päivänä kulutus oli talossani 4,7 kWh eli ei siitä hirveitä kertynyt maksettavaa,.Talon lämmitys ja käyttövesijärjestelmää on omin ajatuksin suunniteltu mahdollisimman monipuoliseksi joka mahdollistaa pörssisähkön käytön ja niitä talouksiahan tuo kallis sähkö tulloin vain rokotti.Tulevaisuuttahan ei kukaan voi ennustaa ja kaikenlaiset skenaariot mahdollisia,voit olla oikeassa,väärässä tai siltä väliltä kuten minäkin.Jokainen talous voi kohdallaan varautua mahdollisiin sähkökatkoihin ja ylikalliisiin sähkön hintoihin vaikkapa hankkimalla aggrekaatin jolla saa hoidettua tarvittavat perustoiminnot jos tiukka paikka tulee.Maaliskuussa on seuraava mahdollinen koitos kun OL3 jää huoltoseisokkiin,silloin voidaan nähdä reilumpia hintapiikkejä,niitä osaltaan leikkaa lisääntynyt aurinkovoima joka viime vuodesta lähes tuplaantunut ja lisää tulee koko ajan,tuolloin oma 5 kW paneelijärjestelmäni tuottaa enemmän kuin kulutan ja kovat pörssisähkön hinnat tarkoittaisivat päivällä pelkkää tuottoa,silti en sitä varsinaisesti toivo.Ei nuo ydinvoimalatkaan mitään takuuvarmoja sähkön tuottajia ole,tämän tästä on noita katkoja tullut niihinkin,tuulivoima on siinä suhteessa hyvä että tuotannon määrää voidaan kohtuu hyvin ennustaa seuraaviin päiviin,ydinvoimalassa jos tulee vikatilanne niin teho leikkaantuu melko äkkiä.Monipuolisuus sähkön tuotannossa on kaikkien etu ettei järjestelmä romahda ja käsittääkseni siihen suomessakin pyritään.
On tietysti hienoa, että sinun talossasi asiat on noin mutta kokonaisuuden kannalta se ei ole kauhean kiinnostavaa ja kun yrittää muodostaa käsityksiä kokonaisista järjestemistä, niin tuollainen oman navan kautta siilaaminen on oikeastaan aika egoistisen oloista ja jopa ärsyttävää.
Monilla ihmisillä se talo ei tuollainen ole - eikä siihen edes helpolla taivu.
Keskustelu on myös mielestäni pielessä kun aletaan sieltä oman navan kautta peilaamaan niitä asioita ja jankataan vain, että “just nyt mulla on asiat hyvin”. No niin oli sillä kuuluisalla sammakollakin, joka keitettiin elävältä pikku hiljaa lämpötilaa nostamalla.
Kyllä se sinuunkin iskee järjestelmämuutos, jossa sähkön vuotuinen keskimääräinen hinta nousee tasolta 4-5 snt/kWh esim. tuplaksi kuten nyt näyttää nousseen (8-9 snt/kWh) - ja näyttää että nousee vielä lisääkin ehkä 12 snt/kWh tasolle. Jos Suomen sähköntuotantojärjestelmä alistetaan palvelemaan horstien sähköongelmia Germaanissa, niin sitten sinunkin on syytä totuttautua maksamaan sähköstäsi keskimäärin 20 snt/kWh. Ihan sama oletko pörssisähköllä vaiko kiinteillä. Ei tuo perustaso sitä katso millä sopimustyypillä olet liikenteessä - joten elä hoe sitä ainakaan ratkaisuksi kuten aiemmissa viesteissäsi teit. Ei tämä asia sopimustyypistä ole kiinni.
Älä ainakaan tähän vastaa, että "ei haittaa, mulla lompsa kestää maksaa sähköstä tuplat tai jopa 4x sen mitä ennen". On hienoa jos lompakkosi on niin hyvässä iskussa eikä sinua kiinnosta, että sähköenergiajärjestelmä oltaisiin voitu designata toisenlaiseksi - niin ettei tuo edessä häämöttävä hintatason nousu toteutuisi. Kansantaloudessa kun on varmasti iso joukko ihmisiä, joilla lompakko ei ole sinun kunnossasi ja isossa kuvassa on merkitystä sillä, paljonko kansantaloudestamme pannaan rahaa sellaiseen perushyödykkeeseen kuin sähkö.
Tässä keskustellaan (tai ainakin minä keskustelen) kokonaisesta järjestelmäparadigmasta. Jos sinua ei kiinnosta siitä keskustella sillä tasolla, niin voitko lopettaa sen spämmäämisen sinun talostasi, sinun sopimuksistasi, koska minua - eikä varmaan muitakaan - kiinnosta sellaiset epäolennaiset lillukanvarret kun puhutaan isoista järjestelmätason asiosta.
Monipuolisuus sähkön tuotannossa on kaikkien etu ettei järjestelmä romahda ja käsittääkseni siihen suomessakin pyritään.
Ei Suomessa pyritä monipuolisuuteen. Tällä hetkellä suunta on sellainen, että tuulivoimasta tulee päätuotantotapa. Kattilalaitokset kuolevat pikkuhiljaa pois. Lisää ydinvoimaa ei tule. Vanhatkin lopetetaan kuten Ruotsissa on käynyt.
Sähköenergiajärjestelmämme rappeutuu luultavasti ennenpitkää kehitysmaatasolle ja sähkön keskihinta nousee Saksan tasolle. Ehkä ylikin pakkasjaksoina.
