Sähkömarkkinat Suomessa ja maailmalla

Eipä jaksa väitellä henkilön kanssa joka kehuu olevansa ammattilainen mutta kirjoitukset ei siihen oikein viittaa.Koko ajanhan uutisoidaan näistä ydinvoiman lisärakentamisista pienydinreaktoreiden avulla,Ruotsissa on avattu keskustelu ydinvoiman lisärakentamisesta,on pumppuvoimaloita suunniteltu Kemijokeen ym.Mikään ei valmistu hetkessä ja varmaan jotain on opittu tuosta OL3 projektista,onneksi saatiin kuitenkin lopulta valmiiksi.Sille ei voi mitään jos harmittaa että joku osannut varautua niin että pörssisähköhinnat eivät saa ahdinkoon,suosittelen muillekin.Totta on että sähkön hinnan perustaso saattaa nousta,mutta ei mahdottomia,saattaa kansa nousta barrikaadeille,vaikka Suomessa harvinainen ilmiö.Viikonlopun ja nähtävästi tulevan viikonkin saa nauttia pörssisähkön hyvistä puolista kun tuulee,näytti nousseen 25.1 kokonaiskapasiteetti lähelle 7000 MWh/h.Se on pakko ottaa vastaan mitä annetaan,sama tilanne kuin presidentin vaalissa tänään,kukaan ei tiedä vielä voittajaa kun äänestys kesken,samoin on sähkömarkkinan kanssa,tulos selviää aikanaan.

10 tykkäystä

Se, että vakaa 4-5 snt/kWh olisi mahdollinen järjestelmä, on ajatusharha. Kommentti ei ole nimenomaisesti sinulle tarkoitettu @faravid vaan tätä käsitystä näkee muuallakin. Mutta tosiaan, tähän ei päästä näillä näkymin koskaan takaisin. 4-5 snt perustui aikaan, jolloin

  1. Euroopassa hyödynnettiin riskejä tiedostamatta (tai niistä välittämättä) Venäjän energiaa riippuvuuteen asti
  2. Saastuttaminen (ts päästöoikeus) ei maksanut mitään
  3. Markkinoiden vapauttamisen seurauksena ”Imatran Voima” -tyyppisten monopolien ajoilta sähkön tuotannossa oli jäätävä ylikapasiteetti, jolla tekninen parasta ennen -päivä on jo mennyt tai koittaa ihan kohta.

2010-luvulla hyödykemarkkinat olivat asennossa, jossa noilla vanhoilla hiili- ja kaasupannuilla tuotetun sähkön marginaalihinta oli 4-5 snt/kWh ja rajasi siten voimakkaasti hinnan nousuvaraa. Nykyään tuo marginaalihinta on noussut 10 senttiin ja välillä pitkälle ylikin, eli vaikka noita pannuja vielä olisi, niiden tuotantokustannus olisi yli tuplannut, ja jatkossa se nousee vielä lisää. Puhumattakaan mitä maksaisi, jos pitäisi rakentaa uusia voimaloita ja kattaa pääomakulutkin.

Sähkön kysynnän kasvaessa hinta tulee kaiken järjen mukaan asettumaan tasolle, joka mahdollistaa uuden tuotantokapasiteetin rakentamisen. Tuulivoimaa voi rakentaa hintaan 3-4 snt/kWh (ilman ALV), mutta se ei ole vakaata. Viime vuonna tuulivoima tienasi Suomessa tuotannostaan 33 prosenttia markkinan keskihintaa alemman hinnan juuri tuon vakauden puutteen johdosta. Noilla luvuilla laskettuna tuulivoima vielä kannattaa jos sähkön keskihinta asettuu 4-6 sentin välille (sisältäen toki paljon vaihtelua, joka luo business casen joustoille ja varastoille). Ja näin siis Suomessa - muualla tuulivoima tehdään merelle paljon kalliimmalla, mistä syntyy Suomen teollisuudelle kilpailuetu.

Vakaan sähkön hinnan vaalijoita houkuttaa ydinvoima, mutta sillä on massiivinen kannattavuusongelma. Briteissä valtio takaa uudelle voimalalle 13 snt/kWh (+ inflaatio, ilman ALV) 35 vuodeksi, eikä sekään riitä jos 46 miljardiin puntaan paisuneen kustannuksen lyö Inderesin DCF-malliin millään järkevällä pääoman tuottovaateella. Kuinka moni sähkön hintavolaa harmitteleva olisi oikeasti valmis lyömään nimensä tuollaiseen diiliin? Joka valtiossa, jossa uusia projekteja on harkittu, on törmätty samaan ongelmaan: veronmaksajaa huudetaan hätiin, ja kuka ne verot lopulta maksaa?

Onneksi vakaan hinnan kaipuuseen löytyy ratkaisu: kiinteähintainen sopimus. Jos kulutat 20 000 kWh, esimerkiksi 8 sentin diilillä pääsee 1600 euron vuosikuluihin sähköenergian osalta. Jos pörssisähköllä pääsee vaikka 7 senttiin, säästää 200 euroa. Jos tämä hoituu vaivattomasti niin mikäs siinä, mutta jos se vaatii massiivista ajankäyttöä (joko itse optimointiin tai asiasta netissä vouhottamiseen), aika kannattaa mieluummin käyttää esimerkiksi ylituottoa tekevien osakkeiden etsintään - tienaa todennäköisesti tuon 200 euroa isojen korkojen kera. :moneybag:

19 tykkäystä

Ruotsin tuomia uhkakuvia koko pohjolalle.

Suomessa sähkön kuluttajat kärsisivät Pohjois-Ruotsin investointien takia noin 2,7 miljardin euron tappion vuodessa, Sundén laskee. Myös hinta ruotsalaiselle yhteiskunnalle olisi suuri.

4 tykkäystä

Itselleni tässä selvityksessä mielenkiintoisinta se, että siinä missä mm. valtiot lahden molemmin pyrkivät “herkkusienimenetelmällä” (ja jopa faktoja/laskelmia vääristellen) systemaattisesti lisäämään sähkönkulutusta - sekä alentamaan muun kuin uusiutuvan energian tuotantoa - niin Ruotsissa valtakunnan merkittävin teollisuustaho rahoittaa tutkimusta, joka antaa “valoa laatikkoon”: mitä se tarkoittaa kuluttajille ja teollisuudelle maassa?

2 tykkäystä

Kauniita sanoja avoimesta datasta on ympäri yhteiskuntaa ja totuus näyttää jotain muuta.

Oikein mainio juttu siitä miten datan panttaaminen pienentää riskiä jäädä kiinni markkinamanipulaatiosta.

11 tykkäystä

Tuosta linkistä pääsee katsomaan aurinkovoiman tuotannossa,rakenteilla,luvitus ja suunnitteluvaiheessa olevia aurinkosähkövoimaloita.Tällä hetkellä Fingrid ilmoittaa kapasiteetiksi reilut 1000 MWh/h.Onhan tuolla ihan kohtuu suuriakin voimaloita tulossa,muutaman vuoden sisällä maaliskuun alusta lokakuun loppuun ihan merkkittävää voimaloiden tuotanto,varmaan jo tänä vuonna ylitetään parhaimmillaan Olkiluodon 1 tai 2 yksikön teholuokka.Lisäksi tuohon tulee vielä yksityisten ihmisten oma tuotanto.Sikäli vähän ärsyttää että taitaa tuo paneelikalusto tulla ilmeisesti Kiinasta,muuta kuten invertterttereitä ja asennustelineitä sun muuta rekvisiittaa saa kyllä länsimaistakin,tämä kyllä vähän mutulla.Vielä jos saataisiin jollain konstin tuota sähkön varastointikapasiteettia haltuun ja halvemmaksi,nämä kun ei kuitenkaan tuota sähköä kuin valoisaan aikaan

9 tykkäystä

Yhteiskunnalle kriittiset toiminnot kyllä monesti luokitellaan suojelutyöksi. Erikoista olisi mikäli ydinlaitoksia laitettaisiin muuten vain säppiin silloin tällöin

1 tykkäys

Tänään julkaistu tiedote:

Helen Oy investoi 40 megawatin sähkövarastoon Nurmijärvellä. Varasto on yksi ensimmäisistä suuren mittaluokan sähkön varastointijärjestelmistä Suomessa.
Varasto valmistuu vuoden 2025 alussa.

Nurmijärvelle rakennettava litiumioniakkuteknologiaan perustuva sähkövarasto koostuu suunnilleen 36 suuren merikontin kokoisesta moduulista, jotka liitetään kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n lähellä kulkevaan kantaverkkoon. 40 megawatin sähkövarastohankkeeseen on suunniteltu laajentamismahdollisuus, joka toteutuessaan kaksinkertaistaa varaston kapasiteetin. Sähkövarasto tasapainottaa Suomen sähköntuotantoa ja -kulutusta osallistumalla Fingridin reservimarkkinoille.

Tällaisia jos rakentaa 20 kappaletta niin sitten se on jo 800 MW, eli jostainhan se täytyy aloittaa tämäkin savotta. Pienet purot…

2 tykkäystä

Tuulettomat päivät tuottaa ongelmia jos pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Jotain energiaa tuolloin kuitenkin pitäisi tuottaa. Maakaasu oli vanha ratkaisu, mutta siihen ei voi enää luottaa. Tietenkään Fortumilla tai muilla sähköntuottajilla ei ole kiire keksiä uutta ratkaisua kun nuo tuulettomat päivät lisää muun tuotannon kannattavuutta huimasti.

2 tykkäystä

Ehkä suurempi syy on se, että sähkön hinta ei ole lainkaan tarpeeksi korkea, että suin päin kannattaisi alkaa rakentaa uutta perusvoimaa. Eli tuo ei vain ole vielä tarpeeksi suuri ongelma, että se kannustaisi markkinaehtoisesti ratkaisemaan sitä. Tai no, poislukien nuo sähkökattilat sun muut, joita ollaankin jo rakentamassa ja jotka osaltaan tasaavat kulutusta ja hintoja.

1 tykkäys

Vastaan tänne.

Onko sulla tälle hyvää lähdettä, joka koskisin mieluiten Suomea tai lähimaitamme? Koska tuo ei välttämättä ole totta joka maassa.

The belief that wind farms are more productive at night clearly does not hold in most EU countries.

For example, wind farm output is at its lowest point on average at around 5 am in Britain, which is also when electricity demand is at its lowest point. The same holds in Denmark and Ireland. The only country where wind farm output is higher in the middle of the night is France and perhaps Spain.

5 tykkäystä

Suomessa yöllä tuulivoima tuottaa vähän enemmän kuin päivällä. Ja nyt kun puhun “yöstä” tarkoitan tunteja työajan ulkopuolella, jolloin kulutus ja sen myötä hinta on pienempää.

Toi sun linkki on aika vanha, joten kasvanutta tornin kokoa ei ole todennäköisesti otettu huomioon. 2013 myllyt oli selkeästi pienempiä ja tuuli käyttäytyy korkeammalla eri tavalla. Keskipäivällä ei noissa kuvaajissa ole yhdessäkään tuotantohuippua. Saksan kohdalla aika lähellä. Muissa maissa taitaa olla myös merituulivoimaa enemmän kuin Suomessa.

1 tykkäys

Uskon että näin on, mutta onko heittää tälle jotain hyvää lähdettä? Tai yleensä lähdettä sille, miten tuulivoimaa tuotetaan eri tunteina keskimäärin. Näkisi vähän kuinka isoja erot ovat ja miten ne jakaantuvat vuorokauden tunneille.

Hesarin jutussa kerrotaan tästä tulevasta Helenin sähkövarastosta.
Tukee toki sähköjärjestelmää, ja jotain tasottaakin, mutta varastoinnin suuruusluokasta kertoo kaiken että 1,5 tunnin päästä varasto on tyhjä, ja se pitää tankata sähköllä ollakseen taas toimintakykyinen.

Lienee hyvin kallis, tai sitten näitä syntyisi kuin sieniä sateella kompensoimaan tuulituotannon suvantoja. Sääli että investoinnin suuruutta ei ole missään muotoa avattu.

Tarvittaessa se voi syöttää sähköä sähköjärjestelmään 40 megawatin teholla puolentoista tunnin ajan.

2 tykkäystä

No eipä vaikuta ei, varsinkin kun jaksaa tarpeeksi pitkälle tämän juuri nyt meneillään olevan syklin yli tuijottaa:

  • Tuulivoimaa ei siis rakenneta sähkön kysynnän tyydyttämiseksi, vaan sähkön kysyntää lisätään, jotta saadaan lisää tuulivoimaa…

  • Ruotsin tuulivoimayhtiöistä jo yli kolmannes tekee tappiota ja on konkurssin partaalla. Kun valtion tuki loppuu, eivät tuulivoimayhtiöt enää pysty kattamaan kulujaan. Tuulivoima ”kannibalisoi” itsensä.
    (=kun tuulee, myllyt eivät tuota euroja, kun sähkön hinta on jopa negatiivinen. Kun ei tuule ja sähkön hinta on huipussaan, myllyt eivät pyöri eivätkä tuota sähköenergiaa laskutettavaksi)

Sitten viellä tämäkin viellä toistaiseksi hyvinkin pitkälti onnistuneesti “vaiettu” aspekti:

…Suomen tuulivoimarakentamista tuetaan viidellä miljardilla eurolla, vaikka päästöjä sillä ei saada aikaan. Kun huomioidaan tuulimyllyjen rakentamiseen tarvittavien harvinaisten metallien, teräksien ja betonin sekä kuljetuksien päästöt ja hiilinielujen vähentyminen, tuulivoimarakentaminen vain lisää Suomen päästöjä…

6 tykkäystä

Siis tuo on tuulivoimavastainen mielipidekirjoitus, ei siis edes asiantuntemattoman toimittajan kirjoittaman jutun tasolla. Mielipiteitä saa olla, mutta ei niitä pidä tänne lähteä faktoina levittämään.Jutussa laitetaan tuulivoimaan investoiminen ja Siemens sujuvasti sekaisin ja jätetään kertomatta miten Suomen energiantuotannon päästötö olisi pudotettu ilman tuulivoimaa. Eikä noissa muissakaan väitteissä ole totuuden häivää. PPA sopimusten rakenne jäi myös kertomatta. Että silleen.

Ja vaikka oikeastaan paljon mikään ei pidä paikkaansa, paitsi Siemensin ongelmat, niin miten tämä liittyy Fortumiin?

21 tykkäystä

Voi olla, mutta ei ihan aina - esimerkiksi juuri nyt. (EDIT: Siis tänään koko päivän aikana)

2 tykkäystä

Niinpäs, ei ole yksi yhteen sekään assosiaatio, lienee enemmältikin tarkoittu ns. “yleiseksi korrelaatioksi ajan kanssa”, varsinkin tällä hetkellä juurikin tuulivoimalle suuren yleisön silmissä langenneelle pörssisähkön hinnanmäärittelyrumbassa…

Fysiikan laithan ovat kyllä tuulivoiman puolella, omalla tavallaan, kieltämättä:

  • Tuulisähköstä noin 70 % tuotetaan vuoden kuuden kylmimmän kuukauden aikana. Talvikuukausina tuulee huomattavasti enemmän ja ilman tiheys on korkeampi, jolloin samasta ilmamäärästä saadaan irti enemmän energiaa

Toisaalta:

  • Fyysinen sähkö tulee aina kellonajasta ja vuodenajasta riippumatta lähimmästä voimalaitoksesta. Sähkön myynnissä on aina kyse sopimuksista ja rahavirroista, ei fyysisen sähkön virroista…
    (=tuuliturbiinit eivät ikäänkuin ole kuitenkaan kilpailukykyisiä yksinään sillä ne pystyvät tuottamaan sähköä vain tuulennopeuden ollessa sopiva, joten tuulivoiman lisäksi tarvitaan aina hyvinkin pitkälti myös muita tuotantolähteitä, säätövoimaksi)

…sen myötä sikälis mikään ihme, jos tämän meneillään olevan suvantovaiheen(=tuulivoimaan ei kannata investoida & tuulivoiman tukijärjestelmä sulaa alta) jälkeen Vorttumikin tuulivoimaan tulee viellä investoimaan, enemmän ja vähemmän, sillä tämä jäänee tällä erää viimeiseksi vähään aikaan Pjelax-tuulipuisto | Fortum

1 tykkäys

Kyllä Suomessa sähkö on edullista.
Ehkä tässä syy miksi harvian sähkökiuas-kauppa ei oikein Sakemnanneissa käy.

4 tykkäystä

Hieman vaikuttaa twiitin kirjoittaja liipaisseen lukuja data-avaruuteen, kuitenkaan niitä tarkemmin avaamatta. Tällöin vastuu jää savolaisittain kuulijalle.
Kieltämättä dramaattisia lukuja, ja itsekin ajattelin että johan on Saksassa meininki, oma keskihinta kalliilta tammikuulta 10,5c/kWh, ja sähköpörssin aluehinta Suomessa 1/2024 oli 13,2c/kWh (ml alv 24%)

Avasin tuon twiittaajan referoiman BDEW:n tuottaman raportin, siinä noihin mainittuihin lukuihin mahtuu kylläkin kaikenlaista muuta kuin pelkkä sähkön hinta.
Ts mihin päässäni vertasin noita twiitin lukuja - kyse oli aivan eri asiasta.

Mitä kuvittelen Saksan luvuista:
-kuukausimaksut jyvitettynä 3500 kWh:n kulutusmäärälle
-sähkönsiirto (jakelukustannukset) ml kk-maksujen jyvitys
-erilaiset sähköverot. Suomessa sähkönsiirtolaskussa.
-subventiomaksut EEG/Strom NEV uusiutuvien subventio, KWK kaukolämpölaitosten tuki. Suomessa osa kuluttajien sähkölaskua sähkönhinnassa sekä yleisissä veroissa

Toki hyvä myös muistaa, että saksalaisilla on suomalaisiin verrattuna leudompi ympäristö, joka luontaisesti vähentää erimuotoisten energioiden tarvetta lämmityksessä, ja Saksan energiapolitiikka on ollut nojata kaasuun myös kotitalouksien energiankäytön suhteen.

Eivät nuo Saksan sähkön hinnat edullisiksi muutu vaikka vertailukelpoisuuden joku rakentaisi…
Mutta ei myöskään ole järkevää ajatella että Suomessa on kaikki vallan hienosti koska jossain on kalliimpi hinta, kalliimmat verot, yms

6 tykkäystä