Eli aikalailla koko vuoden keskihinnan paikkeilla…eli ei erityisen hyväkään aika huollolle.
Huolto ja pitkittynyt korjausaika vaikuttavat ilman muuta sähkömarkkinaan. Eihän se voi olla vaikuttamatta.
Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Joko osata rakentaa toimiva ydinvoimala, palkata osaavat huoltotyöntekijät tai sitten olla rakentamatta tuo reaktori kokonaan.
PS: Onko tuon OL3:n kokonaishinnasta mitään arviota kenelläkään asiaa tuntevalla tai löytyisiköhän netistä?
Päivän suuryllätys…
Uutta juttua - ja huttua - ainakin allekirjoittaneelle.
Nythän ymmärtääkseni tekniikka toimii niin, että minimi määrittää saatavan tehon. Eli jos yksikin panelin kulma tai jopa yksittäinen paneli usean panelin asennuksessa on varjossa, niin se varjoisin kohta määrittää kulloinkin saavutettavan sähkötehon.
Mikä taas tarkoittaa sitä, ettei puusto tai mikään muukaan saa varjostaa toimivaa asennusta. Jatkossa ainoastaan puista paljaita tontteja siis. Samaten metsän tai mäen pohjoispuolelle ei voine enää kaavoittaa.
Ja varmaankin sitten merkittävä osa saatavasta tehosta tarvitaan kesäisin asunnon viilennykseen, kun aurinko paistaa sitten myös esteittä ikkunasta sisään - ellei sitten ikkunoita kielletä energian säästön nimissä saman tien kun on vauhtiin päästy.
Ratkaisuna mikroinvertterit, sälekaihtimet ja ikkunamarkiisit 
EHDOTTOMASTA pakosta ei muutenkaan ole kyse. Direktiivissä sanotaan, että ”soveltuvat aurinkoenergialaitteistot otetaan käyttöön, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa”.
Etenkin pientalojen aurinkojärjestelmien tuotto on taloudellisesti järkevä yleensä vain, jos aurinko paistaa paneeleihin tai keräimiin esteettä ainakin suurimman osan päivästä. Eli, jos talo rakennetaan vaikkapa metsään tai ympärillä on muuta varjostusta, aurinkoenergiajärjestelmää ei tarvinne asentaa.
”Silloinhan siinä ei ole taloudellista järkeä. Tämän tyyppisiä joustomahdollisuuksiahan on käytännössä kaikissa energiatehokkuutta koskevissa säädöksissä. En lähde vielä ennakoimaan, mitä ne tässä yhteydessä tarkalleen ottaen tarkoittavat."
Uutisessa mainittiin kylläkin juurikin spekuloimaasi asiaan liittyvä poikkeama, eli ei tule pakkoa näiltä osin metsään rakennettaessa.
Here we go again!
Jaksoihan tuo farssi-laitos sähköä tuottaakin, hmmm -huimat 4 viikkoa?
Kuulemma turbiinihäiriö. Syksyllä vian syynä oli generaattorin jäähdytysjärjestelmän vikaantunut lämpötilamittaus. Olisiko nyt viallinen mittaustieto turbiinista?
On kyllä ollut OL3:n ylösmarssi hidas.
Mitenhän lie lähteneet käyntiin aikanaan olleet venäläiset (!) reaktorit Loviisassa, tai OL1&2…
-lohdullista kuitenkin huomata että ne ovat jauhaneet sangen tasaisella ja arvioitavalla kapasiteetilla vuosikymmeniä sähköä suomalaiseen tarpeeseen
OL3-dramatiikkaa korostamassa tämän päivän energiatuotannon portfolio, jossa vesivoiman ohella on tasaisen fossiilisen energian sijasta vaihtelevammin tarjolla olevaa tuulienergiaa. Myös huomattava tasainen venäläinen tuonti on historiaa. Todelliset varastointiratkaisut antavat odottaa itseään, ja tuontilinkit ovat rajalliset mutta paremmat kuin koskaan.
Mutta, kaikesta huolimatta, tästäkin selvitään rahalla ja toivomme hyvää OL3-vuotta sekä tuulta.
Yhtiön mukaan häiriöselvityksissä syyksi on paljastunut generaattorin tiivisteöljyn ja vetyjäähdytteen paine-eromittauksen vikaantuminen.
pV/T=vakio, Viimeksi T, nyt p, seuraavaksi V?
Edit: lisätty puuttuva jakomerkki
Loviisan ja OL1/2 käyntiin saamiset olivat myös haastavia: Olkiluoto 3:lla on itse asiassa ollut historiallisen hyvä startti - Tekniikan Maailma
Tuulivoimayhdistyksen tuorein infowebinaari energiateollisuusinvestoinneista 5/2024.
TLDR aurinkoenergian investointipäätöksiä satelee juuri nyt. Tuulivoimaloiden investointipäätösten perusteella tuulivoimarakentaminen tyssää 2026. Arvelee että tuulivoimarakentajat odottelee kulutusinvestointien valmistumista.
20 miljoonaa, jolla saa 36.000 kWh sähkövaraston, eli 550 eur/kWh.
Ihanan kallista…
Kyseessä ei ole varsinaisesti sähkövarasto, johon talletettaisiin halpaa sähköä ja myytäisiin kalliimmalla, tai johon ‘jemmattaisiin’ kun tuulee ja purettaisiin kun ei tuule.
Vaan ihan eri markkinoille suunniteltu, eli kantaverkon taajuusreservimarkkinoille tarkoitettu.
Sveitsiläinen Alpiq on tilannut Merus Powerilta Valkeakoskelle rakennettavan 30 MW/36 MWh:n sähkövaraston liitettäväksi Fingridin verkkoon. Merus Power on tehnyt hankekehitystyön ja vastaa sähkövaraston kokonaistoimituksesta. Sähkövaraston ohella osapuolet ovat tehneet sopimuksen huolto- ja operointipalveluista. Sähkövaraston toimitus ja käyttöönotto ajoittuu kesälle 2025. Investointi on suuruudeltaan vajaa 20 miljoonaa euroa ja se sisältää option Merus Powerin kaupankäyntipalvelun käytöstä tulevaisuudessa.
Valkeakoskelle rakennettavan sähkövaraston päätehtävä on tukea kantaverkon tuotannon ja kulutuksen tasapainottamista osallistumalla Fingridin reservimarkkinoille. Sähkövarasto tulee olemaan energiakapasiteetiltaan yksi Suomen suurimpia taajuusreservimarkkinoilla toimivista sähkövarastoista.
Jäi hieman vielä epäselväksi tuossa tekstissä, mutta ymmärsin niin, että tuo itse investointi/sopimus on vajaa 20milj. arvoinen, johon kuuluu siis huolto- ja operointipalveluja 
Jatkossa varaston laajentaminen lienee edullisempaa kuin tällaisen “pilottihankkeen” bygääminen. Mutta, isoja summia silti, eipä siinä.
Lumituuli Oy:n osakkeenomistajille tarjotaan mahdollisuutta saada omistamansa maa-alueet tuottamaan.
"Oletko kiinnostunut aurinkoenergian kehittämisestä omille maillesi? Tai tiedätkö aurinkoenergialle sopivan alueen?
Lumituuli etsii nyt aurinkovoimaloille sopivia alueita.
Lumituuli selvittää mahdollisuutta investoida omaan aurinkovoimalaan ja etsii sille sopivaa aluetta. Lisäksi Lumituuli etsii aurinkovoimalalle soveltuvia alueita yhteistyökumppanilleen.
Lumituulen oma aurinkovoimala: Etsinnässä on noin 3-10 hehtaarin alue aurinkovoimalan rakentamista varten.
Yhteistyö: Lumituuli on solminut yhteistyösopimuksen suomalaisen aurinkoenergian kehittäjän - - kanssa. Lumituulen tehtävänä on etsiä ja esiselvittää aurinkovoimapuistoksi sopivia alueita. Kun sopiva alue löytyy ja maanomistajat ovat kiinnostuneita, kehittävät Lumituuli ja - - hanketta yhteisesti kohti rakentamisvalmiutta. Lähtökohtaisesti hankkeisiin lopulta investoi, ja ne rakentaa ja omistaa - - eurooppalainen yhteistyökumppani. Lumituuli saa hankkeista onnistumispalkkiot niiden etenemisen mukaisesti.
Yhteistyösopimuksen puitteissa etsittävien alueiden koko voi olla kolmesta hehtaarista aina satoihin hehtaareihin asti.
Aurinkovoimalan hankekehitys on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin tuulivoimaloilla. Pienen hankkeen luvitus rakennusvalmiuteen voi olla valmis noin vuodessa, isommalla voi mennä pari vuotta.
Aurinkovoimalalle parhaiten soveltuvia alueita ovat:
- Tasaiset yhtenäiset alueet, joihin on helppo rakentaa. Esimerkiksi maatalouskäytöstä poistuneet tai huonotuottoiset pellot.
- Muut tasaiset alueet, kuten entiset turvetuotantoalueet, soramontut, joutomaat jne.
→ Omistatko tällaisen aurinkovoimalalle sopivan alueen? Kerro siitä Lumituulelle ja me selvitämme alueen soveltuvuuden tarkemmin!
Hankkeen kannalta on myös tärkeää, että liittyminen sähköverkkoon on mahdollista. Tätä sinun ei kuitenkaan tarvitse pohtia, kun kerrot meille sopivasta alueesta. Me selvitämme sähköliitynnän mahdollisuuden.
Olisipa kivaa, jos teidän osakkaiden kautta löytyisi soveltuvia alueita, joita pääsisimme yhteistyössä kehittämään!"
Lumituulen sivuilla on Lumituuli Oy:n osakkeiden välityspaikka, joten tarjous koskee käytännössä kaikkia muitakin, kuin nykyisiä yhtiön omistajia.
Kiinteitä soppareita ei saa vuodeksi edes kahdeksalla sentillä /kWh tällä hetkellä (mikä sekin on liikaa) ja samaan aikaan sähköfutuurit näyttää tältä:
Kyllä sylettää. Pörsissähkösopimuksella pitää lähteä tulevaan talveen. Vaikka tammikuu oli historiallisen kallis, niin silti meidänkin peruskäytöllä koko vuoden keskihinta on jossain 8,8 sentin kieppeillä /kwh tänä vuonna - ja loppuvuoden aikana varmasti tippuu vain alaspäin.
Tämä temppu ei kyllä lisää sähköporssin luotettavuutta. Ylituotantoa säädellään, jottei kuluttajien hinta pääsisi laskemaan liiaksi. Johtopäätöksenä siis sähköpörssikin on Hesulin lisäksi rikki;
No mitä sille ylituotannolle pitäisi tehdä, kun ei sitä maahankaan voi kaataa? Myydä miinushintaisena verkkoon niin että kaikki sähköntuottajat tekee tappiota ja katsoa kun voimalat yksi toisensa jälkeen hajoaa kun ei oo rahaa korjata?
OL3 voi myydä täydet tuotannot sähköpörssiin normaalisti ja samalla myydä kapasiteettia alassäätömarkkinaan. Eli ei vaikuta pörssihintaan millään tavalla.
Vasta jos lähellä käyttötuntia Fingrid näkee, että täytyy vähentää tuotantoa tai lisätä kulutusta, jotta tuotanto ja kulutus saadaan tasapainoon, se aktivoi alassäätötarjouksia hintajärjestyksessä.
Yleisesti lisääntynyt jousto vähentää tasesähkökuluja kaikilta markkina-osapuolilta, joka laskee sähkönmyyjien riskiä, joka hinnoitellaan sähkönmyyntisopimuksiin.
Suomen pörssisähkö useammalla tunnilla halvempi, mitä se on samoilla tunneilla Baltiassa. EstLink2 poikki vielä muutaman viikkoa ja kaikki ylimääräinen sähköä ei saa siirrettyä Baltiaan. Baltiassa hinnat kovempia, koska tuulivoiman kapasiteetti pitäisi olla korkeampi kulutusta ja tuntihintoihin nähden. Baltiamsat ovat liiankin riippuvaisia tuontisähköstä. Syksyllä kun EstLink palautettu käyttöön, tasaantuvat myös alueelliset pörssisähkön tuntihinnat Suomen ja Baltian välillä.
