Tadaa:
Häiriö Olkiluoto 3:ssa – toimii vain puolella teholla | Kauppalehti
Kylläpä näitä nyt tulee, pari huppista tuppanaa -tahdilla viikossa.
Siellä eduskunnassa pitäisi hiljalleen muidenkin toimijoiden käydä kuultavana, mitä Nordean.
Siirretäänpä edellistä viestiä parempaan paikkaan. Oli keskustelua ydinvoimaloiden tuotantokatkoista ja miten tuulivoimaa “onneksi on tilannetta auttamassa”.
Mitä tulee satunnaisuuteen, on hyvä tarkastella ao. kuvaajaa. Minimi -23 MW, maksimi 6097 MW. Vuosina 2024-2025 Suomeen on valitettavasti ja järjenvastaisesti tulossa yhteensä 3300 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia aiempien investointipäätösten mukaisesti. Saadaan toki maksimia entisestään ylös, mutta kasvattaa verkon ongelmia entisestään. Veronmaksajat Suomessa maksaa sitten kohonneita siirtomaksuja kivana tulonsiirtona ulkomaisille tuulimafiafirmoille, jotka huijaavat Suomen köyhiltä kunnilta puhtaan luonnon ja terveellisen asuinympäristön valtion tukemana. Kunnilta pitäisi ottaa pois kaavoitusmonopoli pikimmiten ennen kuin kaikki erämaat on pilattu valjastamalla ne teolliseen sähköntuotantoon.
Noston syynä sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainotuksen kustannusten nousu. Minkä aiheuttaa …drumroll… tuulivoima.
Ehkä tämä avoimesta datasta koostamani taulukko avaa vielä paremmin silmiä:
Tuulivoima tuotti Suomessa vuonna 2024 yli 1000 MW tehoa vain n. 62% ajasta. Nimellisteho oli vuoden alussa 6946 MW, johon ei päästy koskaan. Puoleen nimellistehosta päästiin ~15% ajasta, eikä kolmasosaankaan nimellistehosta yletty kuin vain 30% ajasta.
Sijoitusfoorumin hengessä, onko mahdollisto sijoittaa näihin tuulimafiafirmoihin?
OL3 teho palailemassa, teho nyt 930 MW.
Kaikesta huolimatta, Suomen sähköjärjestelmän ongelma yhä edelleen ja jatkossa hamaan tulevaisuuteen on tasaisen sähköntuotannon puute.
Tällä kertaa oli onneksi tuulinen päivä, sanotaan niin vaikka sijoittamisessa toivo tai onni ei olekaan hyvä strategia…
Menneinä 20 vuotena politiikka ja markkinamekanismi ei tasaisuutta ole liikaa arvostanut.
Tasaisuutta arvostavat voivat sitten ottaa kiinteähintaisen sopimuksen, tai sitten elää nykyisen energiaportfolion ja markkinamekanismin mukaisilla heiluvilla hinnoilla.
Tekee kyllä henkisesti kipeää, että välttämättömyyshyödyke jota ei voi juurikaan järjellisesti varastoida maksaa tällä kiinteällä hinnalla 70-100% vuositasolla enemmän kuin ennen vanhaan…
Tuo tuulivoiman nimelliskapasiteetin jossittelu on aina vähän niin ja näin. Itseisarvoltaan se luku ei aiheuta kuin juurikin sapelien kalistelua Esson baarissa, vaikka oikeasti ainoa mihin silmät kannattaisi keskittää on vuosittainen tuulivoimatuotanto.
Jos jonkin haasteen haluaisin siinä korjata on ylituotannon hyödyntäminen tulevaisuudessa vedyn tuotantoon tai muuhun varastoitavaan muotoon. Oli se sitten vaikka tekojärven pumppaaminen tai kaivoskuilussa massan nostaminen ylös.
Ja huomioiden vielä tuona aikana tapahtunut tekninen kehitys ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki, joka takavuosia innosti investoimaan, mutta toi myös miljonäärejä (eräiden asiaa ajaneiden lähipiiriinkin). Tavallinen ihminen ei voi ymmärtää markkinamekanismia, mutta sitä eivät ymmärrä kaikenlaisten mielenkiintoisempien asioidan parissa puuhailevat poliitikotkaan, joita viisaat vievät kuin pässiä narussa. Niin, ja tuotantotuen pitäisi koskea myös kotien sähköntuotantoa.
Pörssihinta on ymmärrettävää vain kulutuksen ohjaamisessa tuotannon suhteeseen. Ohjausvaikutusta ei ole kiinteähintaisissa sopimuksissa, kuluttajan käytös saattaa olla jopa päinvastainen. Pimeässä kärvistelevälle naapurille näytetään, kuinka oma jouluvalo vilkkuu premium-hintaisen sähköjakson aikana. Kokonaisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä.
Pörssisähkö ei sovellu, jos on pakko käyttää sähköä ja huippuhinta saattaa pahaan hetkeen osuessaan olla tuhoisa, mutta tasaisessa kulutuksessa sen pitäisi olla edullisempi kuin kiinteä hinta. Tavalliselle asujalle pörssisähköllä kikkailu tuottaa hiluja, jotka eivät kokoaikaiseen seurantaan ja jännitykseen suhteessa ole monellekaan siedettävää.
Jos sähköenergia nykytilanne on jotenkin perusteltavissa ja kansalaisten siedettävissä nykyhinnoilla, siirtohinnoittelu ei sitä ole. Tutkimalla syvemmin siirtoyhtiöiden hallinto- ja palkkiomekanismeja, löytyisi kaikenlaisia mielenkiintoisia viritelmiä. Päältä katsoen vaikuttavat asianmukaisilta, mutta taustalla on erilaisia järjestelyjä. Kun poliitikoiden asettaman järjestelyt sellaiset mahdollistavat, on korjaaminen hidasta. Osaan asioista ei oikein mitenkään pääse kiinni, vain julkisuus voisi tuoda oikaisua. Tämä on asiassa mukana olleen, eläköityneen toimijan kertomaa ja mahdollisuuksien mukaan eri lähteistä tarkistettua.
" Tavalliselle asujalle pörssisähköllä kikkailu tuottaa hiluja, jotka eivät kokoaikaiseen seurantaan ja jännitykseen suhteessa ole monellekaan siedettävää."
Osahan meistä pitää sitä mielekkäänä, vaikka taloudellisesti ei olisikaan perusteltavissa suhteessa ajankäyttöön. Eihän sillä nyt suurta merkitystä ole elämässä peseekö tiskit 4 sentin hinnalla, vai 2.5 sentin hinnalla, mutta siitä voi saada hyvän mielen jos pesee halvemmalla.
Sama kuin valita kaupassa se suurempi majoneesipurkki, jossa kilohinta 5% alhaisempi. Ei oikein varallisuutta kerrytä lisää jos ne vuoden kaksi majoneesipurkkia ostaa, mutta hyvän mielen siitäkin voi saada.
Ja viikonloppuna kiskaistaan 200 euron viskiä kurkusta alas miettimättä sen tarkemmin sen järkevyyttä. Mutta sekin tuottaa hyvän mielen =)
Näytti kuun vaihteessa tuulivoiman teoreettinen maksimi kapasiteetti ylittäneen 8000 megaa valtakunnassa.Harvenee päivät kun pörssisähkö suuresti keulii kunhan muu tuotanto ei suuresti töki,luultavasti puhutaan muutamista päivistä peräkkäin kun niin tuuletonta että hinta pomppaa.Onhan tuossa vielä tätä siirtolinja hässäkkää ja muuta hintoihin vaikuttavaa mutta normitilanteessa näin,voihan sitä tietysti yhden ydinvoimalan yksikön oletettavasti ainakin jossain vaiheessa häröilevän sekä Suomessa että Ruotsissa kuten tapana on että saadaan jännitystä elämään.
Normaalia lauhempaa talvea ennustetaan. +2 tai enemmän keskilämpötilan osalta, mikä tietänee pidempiä lauhoja matalapainejaksoja, jolloin tulee enemmän. Lisäksi Lappiin odotetaan runsaita lumisateita, mikä tukee alkukevään vesivoiman tuotantoa. Näin ollen ensi talven sähköntuotanto vaikuttaa hintojen perusteella suhteellisen vakaalta.
No niin.
Sateet menivät ja luteet tulivat…
Eikun siis pakkaset tuli ja ydinvoimalat suli.
Käytössä enää 2047 MW kun loviisa 2 joutui olkiluoto 3:n seuraksi jäähyaitioon.
https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/3ec9a152-3c15-4d8e-a29e-99cc8a3ee4aa/1
Ja muistaakseni vielä Olkiluoto 1&2 pelaavat tätä energiapeliä ilman varamailoja vai miten se nyt oli…
Hesari selvitti onko akkupaketin hankinnassa mitään järkeä. Myyjien lupaukset ovat tuttuun tapaan vähän turhankin suuria todellisuuteen nähden.
Pakko nyt kommentoida tähän, vaikka onkin jo aika vanha viesti, että tuollaisesta kuvailemastasi tilanteesta ollaan erittäin kaukana. Kantaverkon suunnittelua tehdään jatkuvasti monella eri aikajänteellä, alkaen energianjärjestelmän pitkän aikavälin ennustamisesta. Kehityssuunnitelmat laaditaan sen perusteella, missä, miten ja kuinka paljon energiaa tullaan Suomessa kuluttamaan ja tuottamaan ja investointiprojekteihin ryhdytään huolellisen suunnittelun pohjalta. Viimeisimmän kantaverkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman (2024-33) laajuus on yhteensä 4 mrd. euroa. Suunnittelua ei tehdä myöskään Suomi-tyhjiössä vaan osana eurooppalaista viitekehystä (ENTSO-E). Suuria yllätyksiä ei sähköjärjestelmän suunnittelussa tule. Myös paikalliset jakeluverkkoyhtiöt laativat omia kehittämissuunnitelmiaan omista paikallisista lähtökohdistaan käsin, jotka tietysti poikkeavat toisistaan paljonkin.
En näe mahdollisuutta, että sähköverkot tuosta noin vain yllättäen kaatuisivat sen johdosta, että niitä ei olisi mitoitettu nykyiselle järjestelmälle. Kehitysmaavertaus ontuu tässä pahasti, sillä kehitysmaissa sähköverkkojen heikkous on nähdäkseni osa yhteiskunnan kokonaisvaltaista pitkäaikaista rappeutumista.
Ymmärrän, että tässä ehkä pyrittiin tarkoituksellisen poleemiseen tyyliin, mutta kommentoidaan nyt silti, että ketään ei Suomessa pakoteta pörssisähkön hinnan kyttäämiseen. Viime vuoden lopussa vain 31 % sähkön vähittäismyyntisopimuksista oli sähkön pörssihintaan sidottuja. Pikemminkin kyse on kuluttajien valinnanvapauden lisäämisestä, ja toistaiseksi kuluttajien kiinnostus on kohdistunut vahvasti pörssisähköön, mistä osoituksena on se, että pörssisähkösopimusten osuus on noussut 14 % → 31 % pelkästään v. 2023 aikana.
Jos akkubisnes on hyvä bisnes, mikseivät sähköyhtiöt tarjoa vuokralle akkupaketteja? Mihin tarvitaan tällainen uusi ylimääräinen välikäsi kuorimaan pois tuottoja?
Kotitalouksien (ja taloyhtiöiden) akkubisneksen lainvalmistelut on yhä kesken, niin valtaosa pelureista odottaa mitä sieltä tulee. Elisa taitaa olla siinä pisimmällä isoista toimijoista (ja on siis kuitenkin vielä hyvin pieni toimija).
Nythän esimerkiksi jokaiseen taloon tulee 2027 mennessä uusi “sähkötaulu” (vai mikä se on nimeltään). Niistä löytyy valmiiksi sähkörele, jolla voi ajoittaa sähkönkulutusta esimerkiksi lattialämmityksen suhteen.
Mutta siitäkin on lainvalmistelu vielä kesken, tuleeko ne mahdollisesti kolmansille osapuolille operoitavaksi vai miten. Ja tuolla on merkitystä myös kokonaisuuden, eli akkubisneksen suhteen.
Pakka on levällään, mutta eiköhän muutaman vuoden sisään aleta olemaan pitemmällä. Mahottoman suuri potentiaali tuossa on tulevina vuosina.
Taitaapi olla ihan vaan sähkömittari joka kyllä asennetaan sinne sähkötauluun. Meillä tämä on jo. Mahdollistaa reaaliaikaisen kulutuksen “etälukemisen” HAN-portin kautta myös kuluttajan toimesta josta saa sitten ohjauksia tehtyä erilaisiin “älykotisovellutuksiin”.
Aivan. Enpä tiedä enempiä, satuin vaan lukemaan Yleltä aiheesta artikkelia mikä jäi mieleen.
"Uusien mittarien mukana joka kotiin tulee pieni muovipalikka, joka tottelee nimeä kuormanohjausrele.
Se on älykäs rele, jonka avulla pörssisähköasiakas voi ohjata omaa kulutustaan automaattisesti vuorokauden halvimmille tunneille.
Laite voi myös katkaista sähköt vaikkapa lattialämmityksestä silloin, kun sähkö on kallista."
Näköjään, tuo kuormanohjausrelejuttu olikin itselle uusi asia. Saas nähdä kuka maksaa jos tuollainen kikkare pitää lain mukaan laittaa sähkökaappiin kun meidän kaapissa ei ole lainkaan enää ylimääräistä tilaa olemassa. On meinaan aika arvokas juttu tuommoinen sähkökeskuksen uusinta ainakin omille tuloilleni…
Edit: eli ei tullut vielä uuden mittarin myötä meille koska laki ei ole nähtävästi vielä voimassa…
Meillä kuormanohjausrelettä ei asennettu sähkökaappiin vaan kaapin viereen.
Noin muuten niin oli kyllä hyvä muutos, noin kuukausi sitten kävivät vaihtamassa uuden mittarin, kulutus pieneni heti puoleen kun ei se mittari saa yhteyttä muodostettua kuin ehkä puolet ajasta…
Mites tuo kulutukseen vaikuttaa? Sehän lasketaan kumulatiivisten lukemien erotuksesta, eli ei haittaa mittarin kuulumattomuus. Energiamäärä tulee oikein, mutta sen jaksottuminen puuttuvalle ajalle ei tietysti vastaa täysin sun kulutusta.