Siinä omat speksit vm. 2005/113 neliön omakotitalo suorasähkölämmityksellä… Tuskin tämä hupi toistuu, niin tulipahan kokeiltua. Pahoittelut jos jollekkin tuli mielipahaa tästä, ei oikein kiinnosta kun kohta vuoden työttömänä ollut ja yrittää tässä kuitenkin selvitä näistä kohonneista kustannuksista…
26 tykkäystä
Torstain kulutus 7kwh, perjantain 68kwh. Saipahan saunoa kerrankin pitkän illan…
6 tykkäystä
Voipi tosiaan olla, että Kinect Energy pyrki manipuloimaan ja on manipuloinut sähkömarkkinoita.
Myymällä yhden markkinan tyhjäksi saa sen hinnan nostetuksi ja voittoa kerätyksi sitä kautta.
Tuo Kinect Energyn toiminta voi olla pitempiaikaista ja vähän vaikuttaa, että muut markkinatoimijat kyllästyivät ja löivät näpeille - Nordpoolin mahdollistama max. negatiivinen hinta. Nakuna spekuloidessa on isot riskit.
Mielenkiinnolla seuraan, mihin tutkinta johtaa.
1 tykkäys
Jostain muistan lukeneeni että sähköpörssin tarjousmekanismi ei mahdollistaisi markkinamanipulointia. Tai ainakaan manipuloinnista hyötymistä. En tiedä tästä sen enempää. Haluaisiko @anon86311303 tai @Werther kertoa miten tästä hyödytty tai linkata noita juttuja.
Itse veikkaan, että siellä oli jokin voimalaitoksen tuotantoennuste lipsahtanut 1000-kertaisena, eli piti olla 5700 kWh luokkaa, mutta k oli vaihtunut M:ksi. Sitten se ennuste oli uinut automaattisesti laskettuun ja muodostuneeseen pörssitarjoukseen. Joko tarjousten lähetyksetkin on automatisoitu tai tämä norjalainen kaveri oli laittanut yhdellä napin painalluksella matkaan kymmeniä eri pörssitarjouksia moneen eri maahan, mutta ei ollut niitä kaikkia tarkastanut kunnolla, vaikka olisi pitänyt. Ja tämä täydellinen huolimattomuus taas saattaa johtua siitä että on liikaa tarkastettavaa yhdelle ihmiselle liian pienessä ajassa, oli jotain loppumetrien häslinkiä johonkin toiseen tarjoukseen liittyen tai että oli vain yksinkertaisesti unohtanut juuri tämän Suomen tarjouksen tarkastamisen.
Puolestaan pörssin kyllä pitäisi näitä myös tarkastella ja soittaa perään epäilyttävistä tarjouksista. En tiedä tehtiinkö näin vai ei ja jos ei niin miksi ei. Ja jos soitettiin, niin ehkä tämä Kinectin kaveri ei vain vastannut puhelimeen, koska oli esim. vessassa juuri silloin.
Eli luultavasti juurisyy on tekninen, mutta myös ihan ihmisen huolimattomuutta matkassa.
2 tykkäystä
Mielenkiintoista tässä perjantain hintasotkussa on myös se, että jos norjalainen sähköntuottaja tarjoaa 5787 MWh sähköä Suomeen jokaiselle tunnille niin aika kuumina käyvät sähkönsiirtokaapelit Suomen ja Ruotsin välillä kun käsittääkseni Suomen ja Ruotsin välillä on kaksi yhteyttä, joista toinen on 1500 MW ja toinen 1200 MW kapasiteetilla - eli teoriassa aika vaikea tarjota yli 2700 MWh norjalaista tai ruotsalaista energiaa Suomeen per tunti.
Teorioita tämän virheen aiheuttajaksi on varmasti monia ja saas nähdä kerrotaanko koskaan julkisuuteen juurisyytä. Välttämättä ei ole kenenkään syy vaan ihan puhdasta sattumaa. Yksi teoria voisi olla niinkin villi kuin, että kosminen säteily tai mikä tahansa muu häiriö on aiheuttanut yhden bitin vaihtumisen jossain kohtaa prosessia. Saattaa kuulostaa aluksi päättömältä, mutta tätähän tapahtuu koko ajan tietokoneissa ja se on ihan oikeasti aiheuttanut ongelmia kuten vuonna 2003 Belgiassa kansanäänestyksessä ja Airbusin lentokoneessa vuonna 2008. Jos asia kiinnostaa enemmän, kannattaa katsoa tämä video bit flipeistä: https://www.youtube.com/watch?v=AaZ_RSt0KP8 . Eli jos alunperin oli tarkoitus tarjota 1691 MWh niin yhden bitin vaihtuminen sopivassa paikkaa aiheuttaisi tuohon 4096 MWh lisää, josta tulee tuo 5787 MWh. Tuo 1691 MWh kulostaisi ainakin näin maallikolle vielä ihan järkevältä, koska se menee vielä siirtokaapelien kautta ja vastaa n. yhtä OL3:sta. Mielenkiintoista olisi nähdä Kinect Energyn aikaisemmat tarjoukset edellisille päiville mitä luokkaa ne ovat olleet, mutta ei taida niitä mistään julkisesti nähdä…
1 tykkäys
Kinect ei taida olla sähköntuottaja, vaan heillä on asiakkainaan sähköntuottajia(kin), joille tekevät palveluna pörssikaupankäynnin. Kaupankäynti tehdään hinta-alueittain, joita on Suomessa yksi, Ruotsissa 4, Norjassa 5 ja Tanskassa 2. Kinectillä voi olla toimintaa osalla näistä alueista tai kaikilla, lisäksi yhdellä hinta-alueella voi olla vaikka kuinka monta erillistä portfoliota, joille tehdään eri tarjoukset. Tyypillistä on esimerkiksi, että kaikki kulutus on omassa portfoliossa ja kaikki tuotanto omassaan.
Vaikka kaupankäynti on tehty Norjasta käsin, niin Suomen tarjouksessa on mukana asiakkaita, joiden toiminta on Suomen rajojen sisäpuolella. Voimalaitokset sijaitsevat Suomessa, kulutuspaikat sijaitsevat Suomessa jne. Vaikka Suomessa yleisesti kulutetaankin ulkomailla tuotettua sähköä, mikään ulkomailla sijaitseva voimalaitos ei varsinaisesti myy sähköään tarkoituksella Suomeen, vaan omalle hinta-alueelleen. Vapaiden siirtokapasiteettien puitteissa fyysinen sähkö voi kuitenkin ohjautua omalta hinta-alueelta ulos. Siinäkin tapauksessa Ruotsissa alueella 1 toimiva sähköntuottaja saa tuottamastaan sähköstä Ruotsin alueen 1 hinnan, vaikka se sähkö fyysisesti siirtyisikin Suomeen, jossa voi olla eri hinta. Suomessa kyseisen sähkön kuluttava ostaja maksaa Suomen hinnan. Jos ruotsalainen tuottaja saa sähköstään vähemmän rahaa kuin suomalainen kuluttaja maksaa, erotuksen saa Ruotsin ja Suomen kantaverkkoyhtiöt puoliksi.
Olen suht varma, että Kinectin toiminta Suomessa on aika pienimuotoista, tuntitasolla puhutaan vain ehkä joistakin kymmenistä megawattitunneista. Varmaa tietoa ei muinulla tai muillakaan ulkopuolisilla kuitenkaan ole.
Tekniseen vikaan en sinällään osaa ottaa kantaa, mutta tiedän että kilowattitunti - megawattitunti muunnos aiheuttaa ongelmia, riskipaikkoja ja vähintäänkin turhaa lisätyötä joissakin energianhallinajärjestelmissä ja ennustejärjestelmissä Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa järjestelmät on parempia.
T. alalla töissä
14 tykkäystä
Oli muuten anturivika jäähdytysvesiputkessa syynä tuohon Olkiluodon seisakkiin.
Pahat kielet väittävät, ettei tuohon kriittiseen laitokseen olisi osattu suunnitella kriittisiin mittauspisteisiin fail-safe tyyppistä anturointia.
2 tykkäystä
Onko täällä tarkempaa tietoa Väre Välkky -sopimusmallista? Mainostavat siis näin:
“Kulutusvaikutus riippuu siitä, mihin aikaan käytät sähköä. Normaalikäytöllä kulutusvaikutus vaihtelee -1,5 ja +1,5 snt/kWh välillä. Mitä enemmän pystyt ajastamaan sähkön kulutusta, sitä enemmän säästät!”
Mainostavat siis 7,95snt/kWh hintaa ja siihen tuo kulutusvaikutus. Tarkemmin avattuna kulutusvaikutus kuuluu seuraavasti:
"Lopullinen kulutusvaikutus on asiakaskohtainen ja on selvillä vasta, kun koko kuukauden sähkönkulutus on tiedossa. Kulutusvaikutus lasketaan vähentämällä asiakaskohtaisesta pörssisähkön hankintahinnasta (snt/kWh) kunkin kuukauden pörssisähkön painottamaton keskihinta (snt/kWh). Käytännössä sähkönkulutus, mikä ajoittuu pörssisähkön kuukausikeskihintaa edullisempiin ajankohtiin pörssisähkön tuntihinnaltaan, vaikuttaa laskevasti kulutusvaikutuksen suuruuteen ja toisinpäin. Kulutusvaikutus snt/kWh voi olla negatiivinen tai positiivinen.
Kuukausittainen kulutusvaikutus lasketaan:
(A-B) / E = c/kWh, missä
A = tuntikohtaisen sähkönkulutuksen (kWh) ja tuntikohtaisten pörssisähkön hintojen (c/kWh) tulojen summa
B = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (c/kWh)
E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)"
Tästä nopeasti laskemalla siis ensinnäkään tuo +/- 1,5snt/kWh ei pidä paikkaansa vaan muutos voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Toiseksi vaikka vetäisit ensimäiset 3 viikkoa kuukaudesta todella tarkasti ja käytät sähköä vain halpoina tunteina voi sähkölaskun hinta nousa jos kuun viimesellä viikolla tulee lauhaa ja tuulee jolloin pörssisähkön hinta tippuu 0,01snt/kWh tietämille ja kuun kokonaiskeskiarvo romahtaa. Puhumattakaan jos viime perjantain kaltaisia anomalioita tulee.
Onko kyseessä siis puhdas kusetus? Itse laskelmoin että edelleen on turvallisempaa mennä pelkällä pörssisähköllä OKT:ssa sähkölämmittäjänä.
3 tykkäystä
Jos tarvitset Exceliä ratkaisemaan onko sähkönmyyntifirman tarjoama malli sinulle edullinen, spoiler: se ei ole sinulle edullinen.
Nämä mallit on rakennettu niin että ne hyvin suurella todennäköisyydellä tarjoavat hinnan joka on jossain väliltä pörssisähkö vs. täysin kiinteä. Ne vähentävät myyjän riskiä ja tarjoavat pienen alennuksen verrattuna kiinteään hintaan.
Jos haluat täysin ennakoitavan hinnan, ota kiinteä ja ulkoista riski. Todennäköisesti maksat ainakin 30-40% preemion pörssisähköön verrattuna, tai sitten ota pörssisähkö mahdollisimman pienellä myyjän preemiolla ja kuukausimaksulla. Yksinkertaista.
12 tykkäystä
Itsellä toisinaan käväissyt mielessä ajatus, että jospa olisi ainoastaan pörssisöhkösopimuksia tarjolla, niin kotitalouksille kuin teollisuudelle, kaikille. Näin kaikki osallistuisi hintapaineessa kulutusjoustoon jolloin maximi ja minimihintojen ero pienenisi.
Kiinteällä hinnalla olevat käyttää mitä käyttää ja se heijastuu myös pörssisähkön hintaan, mutta pienelle osalle käyttäjistä ainoastaan kannustin välttää kalliita tunteja.
Ymmärrän toisaalta sähkön hinnan kiinnitystarpeen, enkä ainakaan heti olisi sitä poistamassa, mutta ajatusleikkinä…
2 tykkäystä
Tähän kulutusvaikutuksen arviointiin on olemassa työkalu jolla sitä voi koittaa simuloida. Tästä keskusteltu jossain aiemmin ketjussa. Näitä ja omaa simulaatiota sivusin täällä Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat - #1025 käyttäjältä Ar-chi
Nyt menty käytännön tasolla 1.9 → kiinnitetyllä hinnalla ja syyskuu -0,05snt, loka +0,4snt, marras -1,2snt (ennen viimeperjantaita ±0snt). Huomiona kuitenkin, että pyrin edelleen käyttämään sähköä halpoina tunteina silloin kun mahdollista, mutta en jätä esim. saunomatta vaikka hinta olisi korkea.
Tiiliverhoiltu 70-luvun ykskerroksinen talo, 16tKw vuosikulutus, ilmalämpöpumppu, lämminvesi sähköllä (ei varaava), kylppärin lattialämmitys ja koneellinen IV lämmöntalteenotolla.
Se on sitten toinen keskustelu onko kiinnittäminen järkevää vai ei ja mihin hintaan. Itselläni se on toiminut. Lukitut tällä hetkellä loka-joulu 5,7snt, tammi-maalis 8snt ja huhti-kesä 4,2snt. Sitten arvioidaan taas uudelleen vaihtoehdot.
Kiinnityshinnalla on se suuri merkitys, että kulutusvaikutus lasketaan siihen sitten joko lisäävänä tai vähentävänä. Eli jos kiinnityshinta kuukaudelle on 6snt ja kulutusvaikutus +0,5 snt niin maksat sähköstä sen 6,5snt/kwh. Jos kiinnityshinta on 12snt ja kulutusvaikutus sama, niin kokonaishinta on 12,5sent/kwh.
Tässä nyt alle tämän kuun omaa graafia asiaa syventämään.
Kiinnityshinta 8,5snt/kwh - keltainen viiva.
Puhtaalla pörssillä säästäisin vielä 8euroa…Mutta kulutusvaikutuksen kautta sähkön hinta alle 4snt/kwh täähän saakka, toki pe ale huomioiden 
Ainakin hyvin vaikeasti arvioitavia nuo kaikenmaailman kulutusvaikutusversiot on mitä markkinoille on suorastaan tulvinut kuluneen vuoden aikana. Välillä on fiilis, että ne taitavat yhdistää huonot puolet kiinteästä hinnasta ja pörssihinnoitellusta sähköstä.
7 tykkäystä
7 tykkäystä
Ja Ringhals 4 myös:
5 tykkäystä
Nyt näyttäisi että juuri tällaisella kulutusvaikutuksellisella pääsee karvan alle 5 snt/kwh koko marraskuun… Miltäs pörssillä näyttää?
1 tykkäys
On muutto edessä sähköllä lämmitettävään omakotitaloon ja halusin talven varalle vähän mielenrauhaa etenkin, kun ei ole tietoa paljonko omassa käytössä on kulutus ja miten se painottuu. Valitsin KSS:ltä toistaiseksi voimassa olevan 10,70 snt/kwh sopimuksen. Tuo kiinteä hinta on voimassa 1.10.2023 - 31.3.2024 välisen ajan.
Tuo oli parhain tarjous mitä löysin talven varaksi. Sähköfutuurit ennustaa 10-12 snt/kWh hintoja talveksi, niin tuo antaa itselle rauhaa talven varalle. Ja jos näyttää, että spot hinnat ovat talvellakin matalat, niin voi helposti vaihtaa sopimusta.
Kovasti ovat sähkönmyyjät soitelleet muuttoilmoituksen jälkeen muttei ole kukaan vielä pystynyt tarjoamaan parempaa sopimusta talveksi.
4 tykkäystä
Tällä hetkellä börsävirta Marraskuulta 3,96, sis. veron…
3 tykkäystä