Tuulivoiman (oletettu) vaikutus energian hintaan on positiivinen tuulahdus melko synkälle uutisoinnille viime päivien aikana. On kuitenkin muistettava, että tämänhetkinen hinta ei ole tae tulevaisuudesta (johon myös uhkapelaajat ajattelussaan sortuvat ollessaan voitolla). Sama ilmiö on toistettavissa tuulipukusijoittajienkin keskuudessa. Yksi iloinen nousupäivä ei ole merkki alati jatkuvasta nousukiidosta tai pohjien löytymisestä. Tästä havainto edelliseltä viikolta, kun pörssi tarjoili hetkellisesti vihreän päivän punaisuuden keskellä.
1 tykkäys
Tuossa kuva kuinka käyttövesi ja lämmitys hoituu puulla verrattuna sähköllä lämmittämiseen,keltaisena näkyvä on aurinkopaneeleista tullut ylituotanto.Onneksi nuo korkeiden palkkien kilowatit ei energian osalta oo kalliita mutta toki siirrot ja verot menee,tämä nyt on tällaista testiajoa.
3 tykkäystä
Minkä takia sähköyhtiöt ei tarjoa sellaista sopimusvaihtoehtoa, että arkipäivisin hintaan x ja viikonlopuille sitten hieman halvempaa?
Iso osa teollisesta sähkönkulutuksesta ajoittuu arkipäiville, eli silloin se yleensä on hieman kalliimpaa esim pörssisähkösopparin omistajille. Jos kotitalouksilla olisi kannustin painottaa kulutusta viikonlopuille, niin tasaisi hieman tarjonnan ja kysynnän eroa. 
Pörssisähkösoppari on varmasti monelle punainen vaate, mutta tollainen sisään asennettu himmeli kannustaisi ajoittamaan sähkönkulutusta.
6 tykkäystä
Analysoin sähköpörssihintoja ja omaa kulutusta viimeiseltä 12kk kuukaudelta. Etsin vastausta kahteen kysymykseen.
- Paljonko olisi viimeisen vuoden kulutus maksanut pörssisähköllä?
- Kannattaisiko minun nyt valita pörssisähkö vai kallis kiinteähintainen?
Datat. Oman tuntikohtaisen sähkönkulutuksen saa omalta sähköyhtiöltä tai siirtoyhtiöltä. Pörssisähkön viimeisen 12kk tuntihinnat voi ladata ainakin sahko.tk sivulta. Varmaan myös muualta. Tämän jälkeen tehtäväksi jäi yhdistää noi kaksi taulukkoa ja sain selville mitä oma sähkö olisi maksanut pörssistä.
Kysymys 1. Oma sähkö viimeiseltä 12kk maksoi 1090 € (hinta 5,14snt/kwh). Pörssistä ostamalla hinta olisi hulppeat 3156 € (14,8snt/kwh). Sähkönmyyntiyhtiö lienee tehnyt noin 2000 € tappiot mun sopparista. Laitan sormet ristiin, että pysyy pystyssä.
Kysymys 2. Pörssisähkön voi olettaa kannattavaksi, jos oman pörssikulutuksen hinnan keskiarvo alittaa pörssin keskiarvohinnan, esim. kuukauden pörssin keskihinta on 15snt/kwh ja omalla kulutuksella saa pörssin kautta hinnan 13snt/kwh niin tällöin pörssisähkö kannattaa. Kiinteät sopparit hinnoitellaan sähköyhtiön toimesta suunnilleen: pörssihinta * oletettu kulutusprofiili + turvamarginaali. Eli jos oma kulutusprofiili on parempi kuin oletus niin pörssisähkö kannattaa. Oletusprofiilia ei ole julkisesti saatavilla, mutta jos alittaa pörssin keskiarvohinnan on oma profiili varmasti oletusprofiilia parempi.
Alla olevasta taulukkosta näkyy, että oma pörssihinta on alittanut keskiarvopörssihinnan kaikkina kuukausina alkaen 3/2022. Kyseinen kuukausi on sama kuukausi, jolloin taloon tuli sähköauto, joka on helppo ajastaa vuorokauden halvimmille tunneille. Prosentuaalisesti papars kuukausi oli kesäkuu, jolloin oma pörssihinta alitti ka pörssihinnan 27%:lla
| Vuosi | Kuukausi | ka Pörssi snt/kwh | oma Pörssi snt/kwh | ka pörssi - oma pörssi | prosenttia |
|---|---|---|---|---|---|
| 2021 | 10 | 7.13 | 7.44 | -0.30 | 104.25 % |
| 2021 | 11 | 10.67 | 11.74 | -1.07 | 110.06 % |
| 2021 | 12 | 23.97 | 25.66 | -1.69 | 107.06 % |
| 2022 | 1 | 13.25 | 14.01 | -0.77 | 105.79 % |
| 2022 | 2 | 10.03 | 10.37 | -0.34 | 103.40 % |
| 2022 | 3 | 10.72 | 10.63 | 0.10 | 99.10 % |
| 2022 | 4 | 9.84 | 9.08 | 0.76 | 92.24 % |
| 2022 | 5 | 16.45 | 13.57 | 2.88 | 82.49 % |
| 2022 | 6 | 17.37 | 12.63 | 4.74 | 72.72 % |
| 2022 | 7 | 22.83 | 18.00 | 4.84 | 78.81 % |
| 2022 | 8 | 32.43 | 24.43 | 8.00 | 75.34 % |
| 2022 | 9 | 26.66 | 23.01 | 3.65 | 86.31 % |
| 2022 | 10 | 12.53 | 11.62 | 0.91 | 92.74 % |
Mulle sähköpörssi olisi oikea valinta. Mutta mutta… Sähkönpörssihinnassa ei ole käytännössä kattoa ja viikon sähkölasku voi olla yhtäsuuri kuin vuoden sähkölasku, jos huono tuuri käy:
Pörssisähköllä varastossa pitäisi olla puita ja pari nestekaasulämmitintä myös. Omissa toiveissa olisi oma pienydinvoimala niin voisi mennä off-the-grid eikä tarvitsisi kärsiä EU:n lyhytnäköisestä energiapolitiikasta. Tai parempi vielä voisi tienata myymällä sähköä.
17 tykkäystä
Taas on Olkiluoto kolmosen pumpuissa vikaa,toivottavasti ei ole pitempiaikainen projekti,vähän on pelko persiissä tuon tuoton käynnistymisen ja ylläpidon suhteen talvella,saattaa sähkön hinta vähän heilua jos räpellys jatkuu.
1 tykkäys
Euroopassa kaasulaivat ruuhkaannuttavat satamat, kun odottelevat pääsyä purkamaan lastinsa. Kaasun hinta samalla romahtanut huipuista
Jos seuraa pörssisähkön hintaa niin se on seurannut hyvin orjallisesti kaasun hintaa. Mikäli intoa tarkastaa esimerkiksi viimeisen vuoden ajalta niin jokainen hintapiikki on kulkenut käsi kädessä kaasun kanssa. Edes tammikuun pakkaset eivät saaneet hintaa juuri nousemaan, kun kaasun hinta pysytteli alhaalla
3 tykkäystä
Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että kaasuvoima on perinteisesti ollut Europpassa, ja vähemmissä määrin myös suomessa ns “market maker”. Sillä viimeinen 5-10% sähkötuotannosta on tuotettu kaasulla. Pahimillaan tämä tarkoitti yli 350€ marginal costeja noille voimalaitoksille ennen kuin niiden käynnistämistä kannatti edes harkita. → Tämä ajoi spotin suoraan pilviin tuon luvun yläpuolelle. Näistä ollaan tultu merkittävästi alas.
Kysynnän jousto on ollut myös erittäin mittavaa!
En ole täysin samaa mieltä että tuo kaasu yhtälö olisi enään täysin pätevä, se korreloi kyllä. Energia ekvalienssin tasolla. Mutta kaasua on rynnätty pahimmilla hinnoilla korvaamaan öljyllä, jonka marginal cost oli noin 200€ MWh paikkeilla viimeksi kuin laskin.
Erityisesti suomessa tähän on kyky koska voimalaitoksilla on monissa tapauksessa varavoimana lakisääteisesti öljyvoimaa.
Hinnat ovat kuitenkin eläneet tästä, mutta TLDR ollaan myös päästy enemmän irti tuosta kaasun hintafunktiosta. EU ETS on toinen kovasti marginal priceihin vaikuttava tekijä.
EU ETS hinnat ovat myös viime aikoina tuleet huimasti alas. Tämä vaikuttaa erityisesti kivihiili, öljy ja vähemmissä määrin myös kaasun marginal costeihin, ajaen alas hintoja.
Miksi EU ETS on tullut alas? Jaa useita teorioita kuultu → Siirtymiset eri kapaan → Taantuma pelot.
EU on myös huhuillut mahdollisuudesta vapauttaa Market stability reservestä eli MSR lisää päästö-oikeuksia joka tietty ajaisi hintaa alas.
Moni mutkainen yhtälö, mutta selvää on että hintapaineet esim kiinteisiin sopimuksiin tai futuureihin ovat ennemmin alas kuin ylös verrattuna parin kk vanhoihin lukuihin.
9 tykkäystä
Sähkönmyyntiyhtiö on ainakin osittain suojannut hankintahinnan myös sinulle myymästä sähköstään. Tappiota ei ole varmastikaan tullut 2000 euroa, mutta todennäköisesti kuitenkin jonkin verran. Hankintaa ei välttämättä ole suojattu 100 % vaan mahdollisesti vain 80-90 % (tätä ei tiedä kukaan paitsi myyjä itse). Toiseksi, riippuen kulutusprofiilistasi, voi profiilikustannus olla suurempi kuin myyjä oli ennakolta arvioinut. Isossa mittakaavassa näin varmasti on, mutta ei välttämättä juuri sinun sopimuksesi kohdalla.
Myyjät hinnoittelevat kiinteät sopparit suojaushinta + arvioidut profiilikustannukset + muut kulut (mm. henkilöstön palkat, markkinointi, järjestelmäkulut ym.) + kate. Kate on ollut aina pieni, koska kilpailua on todella paljon eri myyjien välillä. Tällä hetkellä myyjät tekevät näillä kiinteähintaisilla sopimuksilla tappioita siksi, ettei aina välttämättä suojata 100% vaan on otettu pientä riskiä ja jätetty suojaamatta pieni osa hankinnasta. Toiseksi myyjäyhtiöiden profiilikustannukset ovat olleet vuosikausia luokkaa 0,1 - 0,3 snt/kWh ja sen mukaan on hinnoiteltu. Mutta nyt tässä markkinatilanteessa toteutuneet profiilikustannukset ovatkin olleet luokkaa 10-kertaiset ja tämä yllättävä lisäkulu on syönyt kaikki katteet moninkertaisesti.
Profiilikustannus tarkoittaa siis sitä, että huolimatta kaikista suojauksista, myyjä kuitenkin ostaa sähköä joka päivä pörssistä. Pörssihinta on yleensä korkeampi silloin kun loppuasiakkaat kuluttavat enemmän ja halvempi silloin kuluttavat vähemmän. Hankinnan keskihinta on siis pidemmällä aikavälillä jonkin verran korkeampi kuin pörssin keskihinta. Tässä markkinatilanteessa suojauksia tehneet sähkönmyyjät saavat rahaa suojaushinnan ja pörssin keskihinnan erotuksen verran. Suojausten rahavirrat lasketaan tosiaan nimenomaan keskihinnasta, jolloin tuo aiemmin mainittu profiilikustannus ei ole edes suojattavissa, vaan se pitää myyjän ennustaa itse. Ennusteet ovat menneet vihkoon, koska, rehellisesti, kukapa olisi osannut ennustaa vuonna 2020 tai 2021 että profiilikustannukset nousevat näin hurjasti verrattuna hyvin pitkään historiaan.
10 tykkäystä
Lumo Energian emo lupasi antaa 3,7 miljoonaa euro jaettavaksi ‘korvaukseksi’ asiakkaille liiketoiminnan lopettamisesta.
KVV arvioi ettei annettujen tietojen perusteella voi sanoa olisiko em korvaus paras mitä saada.
Pyytänyt lisätietoja silläpä jotain Lumo Suomen ja Ruotsin johdannaisia on myyty yli 40 miljoonalla dollarilla…
Niin, tokihan se niin olisi hyvä saada selvyys ettäpä mitä johdannaiskauppaa emon ja tytäryhtiön välillä on käyty. Jotkut halvan energian osto-optiothan olisivat melkoisen arvokkaita jos niitä ei energian ostoon tarvitsisi käyttää, mutta jutun mukaan tarkempia tietoja on vasta yritetty kysyä
– Emoyhtiön raportoinnin mukaan Lumo Suomen ja Lumo Ruotsin varoihin ja velkoihin kuuluvia johdannaisia on myyty heinäkuussa 2022 yli 40 miljoonalla dollarilla, mutta Lumo Energialta ei ole pyynnöistä huolimatta saatu selvitystä näistä varoista, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen toteaa tiedotteessa.
5 tykkäystä
Tuoksahtaa aika voimakkaasti tämä Lumo tapaus. Miksi Jenkkilän emoyhtiö olisi vapaaehtoisesti laittanut firmaan lisää rahaa? Kuluttajat haluttiin ostaa halvalla ulos ja toivottiin että selvitystilan kautta saadaan lisävaroja emoyhtiöön. Tai vaihtoehtoisesti selvitystilan kautta päästään peittelemään toimintaa josta joutuisi oikeuteen konkurssipesässä.
Energianmyyntiyhtiöille toivoisi samaa vakuusvaadetta kuin pörssisähkössä. Tai sitten kuluttajat pitäisi päästää ostamaan tulevat sähköt pörssin futuurimarkkinalta. Mihin näitä konkurssiin meneviä välikäsikusetusyhtiöitä tarvitaan?
Kuluttajan näkökulmasta sähkönmyyntijärjestelmä on yhtä hyvä kuin asumisoikeusjärjestelmä missä asukkaiden rahat imuroidaan huoltoyhtiöiden kasvaviin voittoihin. Tai tuleva YEl viritys mikä ei taida pienyrittäjää suosia. Näin se vaan menee. Pientä ihmistä ei system design vaiheessa haluta kuunnella. Isot firmat siellä ehtii puolustaa etujaan.
Eikö kenellekään tullut mieleen että sähkönmyyntiyhtiö voisi mennä konkurssiin? Jos ei tullut niin se on puhdasta tyhmyyttä. Jos tuli niin miksi ei tähän rakennettu mitään suojausta? Ei ollut kuluttajan edunvalvoja hereillä. Kukahan edunvalvoja mahtoi olla kun nykyistä sähkömarkkinaa luotiin? Nyt voisi laittaa palautetta.
7 tykkäystä
Siteeraan sähköasiakasta lyhennettynä ja siistittyä:
”Olen aina ostanut tuulisähköä tai vesivoimalla tuotettua. Maksanut hieman extraa. Nyt hinta moninkertaistuu. Miten tuotannon hinta yhtäkkiä pomppaa noin paljon. Ne jotka ostavat jotain muuta, vaikka Venäjän tuontisähköä, saavat maksaa mitä se maksaakin. Mutta en ymmärrä hinnan nousua monen vuoden uskollisella asiakkaalle… kyllä lintilät ja kumppanit ovat tehneet tässä oikein taksi- ei kun taksauudistuksen.
Käytän kiinteällä hinnalla tulevaa ökyhintaista sähköä aina kun se on kalleinta. En halua tukea tätä keinottelua.”
3 tykkäystä
Hyviä uutisia!
Mikä menee ylös, tulee myös alas. Kunnes menee taas ylös jne.
Joku teknisen analyysin osaaja voisi kertoa meille maallikoille, miltä näyttää sähkön spot-hinnan kehitys viimeisen 6 kk aikana ihan tuosta käppyrästä katsoen. Töpöttelyt Juurikin itse kännyn lasiin vapisevin sormin tekemät.
Joskus liian tarkasti katsoen ei näe sitä, minkä näkee kauempaa katsoen.
Tarkemmat tiedot: sahko.tk
2 tykkäystä
Mielenkiinnolla odotellen mitä pörssisähkö näyttää kun ulkona -20 astetta… Keväällä helmikuussa voisi fomotella ja siirtyä ostolaidalle…
2 tykkäystä
Amatöörin silmään näyttää pää-hartiat (HS) kuviolta ja tässä tapauksessa olisi vain hyvä että oikea hartia nitkahtaisi syöksyyn.
Tai sitten on vain toiveajattelua…
Minä sain eilen tehtyä kiinteän 23,48c/kWh ja 7kk voimassa olevan sopimuksen. Kulutus ei onneksi ole kuin joku 370kWh/kk, joten tuonkin kanssa pärjää. Pörssisähköä mietin ihan loppuun asti, mutta pienensin tällä sopimuksella riskiä ja vähensin tulevaa stressitasoa.
6 tykkäystä
Mistä yhtiöstä tämä?
2 tykkäystä
Parikkalan Valo. Toivotaan, että pysyy pystyssä koko sopimusajan.
1 tykkäys
Pitäisi tehdä mökille sähkösoppari, vielä on aikaa 2vkoa odotella parempia uutisia. Fortum ja varmaan moni muukin tarjoaa n. 25c/kwh hintoja 24kk sopparille, tuollainen 7kk olisi kyllä aika jeppis.
3 tykkäystä
OL3 ja lisääntyvä tuulivoima painaa hinnan ensi vuonna siedettäväksi.
En tekisi missään nimessä 24kk:n sopimuksia 25c/kWh hinnoilla. Pörssisähkö on ollut huomattavasti toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia halvempaa jo viikkoja. On todennäköistä, että talvella pörssisähköstä voi joutua maksamaan taas reilusti enemmän, mutta lähestyvä talvi tulee olemaan poikkeus.
Jos sähköyhtiöt jatkavat kuluttajien riistämistä niitä uhkaa windfall-verot, joita seuraava hallitus tulee säätämään äänestäjien paineessa. Nykyhallitus ei siihenkään pystynyt.
Oma mielipide on, että 24kk:n sopimusta kannattaa harkita vain siinä tapauksessa, että siihen saa kohtuuhintaisen irtisanomispykälän sopimuskauden ajalle.
9 tykkäystä
Näitä sähkön spot hintoja on kyllä suoraan sanoen naurettavaa miettiä mistään TA näkökulmasta. Ei niitä treidata osakkeiden tyyliin.
1 tykkäys