Näin se taitaa mennä. Tässäkin tapauksessa tuo asia minulle ensin luvattiin puhelimitse, mutta sitten kun varsinainen siirto olisi pitänyt tehdä eli saada “mustaa valkoisella” niin ei enää sitten meinannut onnistuakkaan.
Oltaisiinko tuosta sitten parikymmentä minuuttia keskusteltu ja lopulta saatiin onneksi asia hoitoon.
Jos asian kanssa ei olisi ollut tiukkana olisi vain saanut vastaukseksi “ei onnistu”, suurin osa suomalaisista varmasti tyytyy tähän. Yhtiö rupesi vetoamaan nykyisiin sopimuksiinsa, mutta eihän me sellaisia katsota vaan sen sopimuksen mukaan mennään mikä on alunperin 1.7.2021 allekirjoitettu.
Ei onnistunut Oomin kanssa. Tiedän, että Helen ja Vattenfall ovat joissain tapauksissa siirtäneet. Taitaapa olla viimeinen sopimus minkä Oomin kanssa tein. Muuten aika sama tilanne eli muutto huoneistosta omakotitaloon.
Helenillä onnistui 6 snt sähkösopparin siirto vuokra-asunnosta omakotitaloon ilman mitään ongelmaa, vaikka sähkönkulutus melkein 10 kertaistui. Netissä ei onnistunut muuttoilmoitus, mutta soittamalla asia hoitui ilman minkäänlaista vänkäämistä.
En tiedä pitäiskö vaihtaa pörssisähköön. Toistainen ja melko huono sopimus kiinteällä hinnalla tällä hetkellä, 30 senttiä tulee hintaa suunnilleen mutta jos vetää ihan rajoille asti niin laskee 24 senttiin. Kerrostalo kaukolämmöllä nyt onneksi kyseessä.
Kysymys tietäjille Helenin apista! Tai jostain muusta. Mitäs kummaa tässä 1.11. alkaen on tapahtunut mittauksessa, kun kulutus on Helenin apin mukaan askelmaisesti noussut tasolle 1,35 kwh - jossa se nyt pysyy edelleen päivästä ja tunnista toiseen muuttumatta vähääkään. Siinä ei ole mitään järkeä. Aiemmin kulutuspiikit olivat kuvassa näkyviä pieniä ”nököjä”. Tämä on kerrostaloasunto 60 m2 ja tosiaan en tunnista mitään oleellista muutosta kulutuksessani.
Onko sulla koneellinen ilmanvaihto jossa sähkönen etuvastus? Jos tuloilma alittanu lto jälkeen sun asetuksen niin se sähkövastus posottaa kokoajan päällä. Outoa silti jos noin tasainen kulutus mutta jos se vastus olis jatkuvasti päällä
E: katsoin uudelleen kuvaa niin x-akseli taitaa olla kellonaika. Sopis kyllä kun illalla/yöllä ilma jäähtyy ni lähtee etuvastus päälle.
Itse pidin kerrostalossa ja nykyään okt asuessa sen asetuksen jossain 5 asteessa (suositus taitaa olla 15). Tarkoitus on vaan estää vedontunnetta asunnossa. Jos ei tunnu vetoa niin pienentää asetusta ja antaa halvemman kaukolämmön hoitaa lämmitys
E2: “päivästä ja tunnista toiseen” Meni tämä ohitse, joten ei tuo mun selitys ehkä sovikaan
Suositus on 16-18’C jälkilämmitystermostaatin säädölle. Ihan 5 asteeseen sitä ei kannata laittaa, sillä voi tulla kondensoitumisongelmia. Vastus on yleensä 500W teholtaan, joten pienellä kokeilulla ja säädöllä siitä saa puristettua merkittävän säästön. Lämmön talteenotto toki toimiessaan tehostaa iv-koneen tehoa.
Jälkilämmitys on suurimmalta osin tarpeeton. Mikäli höyrysulut ovat kunnossa niin putkistoihin ei pitäisi ylimääräistä kosteutta juuri kertyä. Esimerkiksi Vallox puhuu vain vedontunteesta ja mukavuuslämpötilasta ja toteaa, että esimerkiksi kerrostaloissa hukkalämpöä sen verran paljon, että käytännössä tarpeetonta lämmittää jälkilämmityksellä. Pientalojen ullakoilla ja varsinkin jos putkien eristys huono voi tuloilman lämpötila pudota jonkin verran
Sähkönkulutuksen kannalta LTO:n sähkövastuksen tohottaminen huono vaihtoehto ja tällöin parempi käyttää reilummin ilppiä ym. päälämmönlähdettä
Olen käyttänyt jo kauan tuota 5 astetta ilman ongelmia. Käytännössähän tuloilma lto jälkeen aika harvoin edes pakkasella laskee noin matalalle, joten sähkövastus ei juuri kytkeydy. Ja kuten @Gadus myös mainitsi, niin ilmanvaihtokoneen ohje ei meilläkään mainitse muuta syytä käytölle kuin vedontunteen poisto. Meillä vedontunnetta vähentää toki korkeat huonekorkeudet, jolloin katosta tuleva viileämpi ilma ehtii paremmin sekoittua/lämmetä eikä aiheuta vedon tunnetta kuin jossain merkityksettömissä huoneissa. Joku muu voi kokea sen 15+ astetta tarpeelliseksi erilaisessa talossa tai omien mieltymysten kautta.
Tuloilma harvoin kondensoi itsessään koska sitä lämmitetään lisää mutta viilenevästä poistoilmasta vesi poistuu ilmanvaihtokoneen pohjalta viemäriin. Tietty on mahdollista että putkien ulkopinnan ja eristeen väliin tai eristeeseen voi joissakin tilanteissa syntyä kastetta (ja siksi ne pitäisikin olla erityisen hyvin eristetty). Omasta okt tiedän 100% varmaksi, että tuloilman viileydestä ei ole ollut minkäänlaista kasteongelmaa mutta muuten en osaa sanoa onko tämä ongelma teoreettinen vai hyvinkin todellinen. Omien kokemusten pohjalta kuitenkin ennemmin teoreettinen.
Katselin tuossa taaksepäin siirtohinan kehitystä oman verkkoyhtiön alueella,niin näytti perusmaksu nousseen melkein kolminkertaiseksi ja siirtomaksu jotain 1,5 kertaiseksi kuukautta kohden parin vuoden sisällä,jospa se näkyisi toimitusvarmuutena joka on kyllä ollut hyvä.
Juuri tuli sähkölaskut kahdesta talosta lokakuulta toisessa pörssisähkön oston keskihinta 6,8 snt/kWh,toisessa 9,7 snt/kWh eikä mielestäni paljon tarvinnut uurastaa tuon keskihinnan laskemiseksi noinkin soppeleihin lukuihin,vieläkin olisi ollut varaa kiristää.Halvemman hinnan talossa käyttövesi ja lämmitys puulla,oikein halvan hinnan aikaan toisinaan sähkövastuksilla hoituu jos laiskottaa.Toisessa ilmalämpöpumpun pyynti 17 astetta ja aamua iltaa vuolukivitakka lämpimäksi,käytännössä takka pitänyt lämmön 20 asteessa tähän asti,lisäksi lämminvesivaraajan vastus lämmittää veden klo 01.00-06.00 välisenä aikana kellokytkimellä tässä huushollissa.
Tämä on oikeasti mielenkiintoinen tilanne. Kulutus ei ole merkittävästi korkeampi kuin aikaisemmin, mutta en ole tällaista hintaeroa juuri nähnyt, että kaikkialla muualla ilmainen sähkö, mutta Suomessa 50+ senttiä kwh
Tuohan on selvä asia. Sitä vain hain takaa, että muualla tuulee ja sähkö ilmaista. Sähkö siirtyy normaalisti ja kulutus aika lailla samassa kuin kuluneina viikkoina, mutta hintaero kasvanut noin huomattavaksi.
Tänään tehontarve Suomessa noin 9500-10500MW välillä. Tuulivoima tuottaa alle 100MW, tuonti 2500MW ja siirtoyhteydet länteen taitaa olla aika lähellä maksimia? Sähkön spottihinta 40-70snt/kW .
Talvella kovilla pakkasilla kulutus yli 14000MW, pahimmillaan voi olla yli 15000. Tuontia on silloin ollut 4-5000MW, osa idästä.
Kun tämänpäiväisillä hinnoilla alkaa kaiketi olla taloudellisesti kannattavaa tuottaa sähköä jo markettien generaattoreilla ja huoltoaseman polttoöljyllä, niin olisi mielenkiintoista tietää mitkä voimalaitokset eivät tällä hetkellä kannattamattomina käy ja tulevat tuottamaan tuon erotuksen silloin?
Jotenkin tässä voisi varmasti alkaa varautumaan noihin kiertäviin sähkökatkoihin, siitäkin huolimatta että se ol3 suhmurointi lakkaisi ja alkaisi tuottamaan sähköä verkkoon.
