Ihan aiheesta kirjoittaa.Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Lohja, Salo, Paimio, Kaarina ja Raisio. Miksi kyseisten kaupunkien tulisi maksaa sen enempää kuin Espoonkaan jos sinun linjalle lähtee… Eikö silloin ne maksa jotka niitä kuluja oikeasti kasvattaa?
Espoossakin ne jotka asuu syrjäseudulla voisi maksaa vaikka x10 niihin verrattuna jotka asuvat keskustoissa?
Muutenkin joku järki tulisi olla siinäkin että mihinkä noita kaapeleita edes kannattaa vetää.
Järvenpäässä asukastiheys on korkeampi kuin Espoossa. Eikö silloin olisi loogista että sinä tuet heitä eikä päin vastoin?
Hyvinkäällä 47t asukasta josta reilu 90% asuu keskustaajamassa 2.5km säteellä rautatieasemasta. Moni voi olla asiasta erimieltä ja laskea miksi minun täytyy kustantaa haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen kaapelointia. Ei tämä ole sen oikeudenmukaisempaa jos irroitetaan se tuijotus omasta navasta.
Joskus muutkin joutuvat osallistumaan yhteiskunnan kuluihin kun ne jotka niitä oikeasti aiheuttaa. Ja oli tuossa artikkelissa vähän muutakin asiaa mielestäni.
Ehkä haja-asutuskeskustelua voi tutkia lisää vaikkapa ao kuvan parametreja lukemalla.
Caruna Oy:llä tosiaan 5x verkkoa per asiakasmäärä verrattuna Caruna Espoo Oy (Espoon Sähkö → EON → Fortum → Caruna), vaikka Järvenpää keskimäärin tiheä olisikin.
Rakentavaa on puhua miksi kulut ovat mitä ovat, pitäisikö niiden olla noin korkeita, miksi turhiin investointeihin ja rahoitusrakenteisiin turvaudutaan, jne.
Mutta kulut eivät muutu miksikään vaikka Urbaanialuetta palveleva Caruna Espoo voisi alkaa tasaamaan hintoja Caruna Oy:n pitkien piuhojen alueella. Vaikka palvelualueilla tiiviimpiä ja harvempia alialueita onkin, kertoohan jo tuo että on 5x verkkoa olennaisen eli Caruna Espoo Oy on huomattavasti tiiviimpää kuin Caruna Oy.
No joo, voisi kai jakelukestannus olla alueellisemmenkin hinnoiteltua kuin nykyään, eli syrjemmässä korkeammat jakeluhinnat. Näinhän syrjemmällä asuvien matalia asuntohintoja ei tuettaisi yhtenäisellä sähköverkkokululla yhtenäisen vesiverkkokulunjme tavoin jne.
Hyvä muuten huomata että asumistiheys henkeä/kunnan m2 ei kerro vielä tarvittavan kaapeloinnin määrästa ja kustannuksesta per maksava asukas. Jos taajaman syrjäkylien johtojen maksajia on määrällisesti vähän on rasitus per henkilö luonnollisesti iso.
Voi myös kysyä miksi Suomessa ei sitten ole yhtenäistä jakeluverkkotariffia, joita jkaeluverkkothtiöiden pitäisi noudattaa? Silloinhan kaikki olisivat iloisen tasa-arvoisia?
Jos jokaiseen perähikiän kylään tarvitsee alkaa vetään kaapelia niin onhan se varmasti kallista ja mielestäni järjetöntä. Montakohan päivää Suomessa ylipäätänsä on joutunut olemaan sähköttä. Tuossakin asiassa pitäisi katsoa kustannustehokkuutta toimitusvarmuuden ohella.
Varmaan edullisempaa olisi vaikka asentaa agrekaatti johonkin perämetsään katkoksien varalle.
Tottakai siirtoyhtiöt ja verkkoinfranrakentajat mieluusti vetävät kaapelit vaikka saareen.
Näinhän se olisi, mutta sähkönsiirrosta saa sitä isomman voiton, mitä enemmän saa rahaa tuhlattua.
Tämä perustunee verotusoikeutta vastaavaan asemaan, epärealistiseen lainsäädäntöön tiukkine aikatauluineen, sallitun voittoprosentin korkeuteen sekä varsinkin laskentatapaan, jossa Suomen surkeimman Itä-Lapin sähkönsiirtäjän kulut otetaan maksimilaskentaan kaikille. Reilu peli joo, paitsi meille 5,5 miljoonalle maksajalle. Tästä viimeksi mainitusta kohdasta ei Juurikki ole ihan varma, koska siitä meuhkattiin joku vuosi sitten. Tuskin mikään muuttui, sillä luottamustehtävissä toimivien tehtävä on luottaa.
Olisiko tässä sähkönsiirtoa koskevan nykylainsäädännön suurin ongelma? Ei saanut nykyinen Eduskunta korjattua aiempien möhläyksiä. Ehkä seuraava?
Tämä prosessi on täydellinen farssi!
Etukäteen oli sähkön kallistuminen tiedossa, mutta tuet ja järjestelmät sovellettiin viimeisellä hetkellä hihavakiolla. Korkeista sähkönhinnoista on jo monta kuukautta, eli niistä kuukausista, joilta tukea piti maksaa, vieläkään ei ole tietoa miten ja koska tuet toteutetaan ja maksetaan!
