”Sähköä on perjantaina kulunut keskimäärin noin 800 megawattia vähemmän kuin ennustettiin.”
Tuontia ei ole rajotettu, mutta eihän sitä voida tuoda enempää ku on kulutusta.
10 tykkäystä
Markkinamekanismi varmaan toimi ja tuo ylimäärä painoi sähkön hinnan alas?
2 tykkäystä
Mekanismi toimis paremmin jos fingrid sais syötettä sähkön ’säästäjiltä’
Nyt niiden oli pakko varata volyymiä koska lisätilaukset pikana ois vielä kertaluokkaa kalliimpia ja riski et ei edes saada ja verkot pox
2 tykkäystä
Itse oletan että tuonnin rajoitus perustuu vikatilanteisiin varautumiseen. Sähkö on siitä ikävä, että tuotannon ja kulutuksen pitää täsmätä kokoajan, muuten energia loppuu ja alkaa sähkökatkot sekä laitevauriot.
Kuvitellaan tilanne että suomessa tuotetaan jokainen watti mikä vain on mahdollista ja tämän päälle tuodaan ulkomailta linjat punaisena sähköä. Sähkö maksaa ehkä hieman vähemmän, mutta mitä tapahtuu kun sähköverkkoon tulee vika? Korvaavaa tuotantoa ei saada mistään, joten kulutuksen on pakko joustaa. Eli jokainen verkon vika saa aikaan sähkökatkon alueella X. Ja koska ollaan kokoajan tiukilla sähkön kanssa ei kauhean isoa vikaa tarvitse järjestelmään tulla, kun ruvetaan miettimään että romahtaako koko kantaverkko.
Uutisten mukaan tänäänkin tapahtui useampi vika, eli mielestäni on aiheellista varata hieman reserviä mahdollisten vikatilanteiden varalta. Onko reserviä varattu liikaa, vai liian vähän? Paha täältä kotisohvalta mitään on tuohon sanoa, luotan ammattilaisiin että varautuminen on ollut juuri sopivaa.
Oletan että varautumisen määrässä on huomioitu OL3 , tällä laitoksellaei taida olla kovin suotuisa historia takana.
2 tykkäystä
Tein mielenkiinnosta pienen laskuharjoituksen. Katsoin Fingridin sivuilta siirtoyhteyksien maksimikapasiteetin, joka on noin 3500 MW. Tämän enempää ei voida tuoda sähköä. Dennyn kuvassa suomeen tuodaan sähköä noin 2100 MW. Suomeen olisi voinut tuoda 1400 MW enemmän sähköä mikäli oltaisiin haluttu. OL3 tuottaa 1600 MW.
Kabineteissa päätetty 1400 MW varaus ja OL3 1600 MW osuvat mukavan lähelle toisiaan. Mikäli OL3 irtoaisi verkosta, varalle jätetty 1400 MW paikkaa sitä, ja silti suomen sähköverkko päätyy 200 MW vajeeseen.
e.linkki lisätty
9 tykkäystä
Jos Suomi olisi Ruotsin tapaan jaettu useampaan hintavyöhykkeeseen, saataisiin rajattua alue jolle Viron korkea hinta siirretään siirtolinjoilla. Tällä alueella hinta olisi siis sama kuin nyt mutta muilla alueilla voitaisiin käyttää alueellisempaa hintaa. Onko tämä todellinen syy Ruotisin aluejakoon? ja se siirtolinjakapasiteetti vain poliittinen tarina asiasta?
2 tykkäystä
Siinä vielä kuvalla koostettuna aamun kysely, kiitos kaikille. Antaa hieman osviitta miksi keskustelu voi tukea jotain muotoa
12 tykkäystä
Ei vaan Ruotsissa on kulutus enimmäkseen etelässä niinkuin Suomessakin, mutta paljon tuotantoa pohjoisessa, etenkin vesivoimaa ja tuulivoimaa. Siirtolinjoja pohjoisesta etelään on vaikka kuinka paljon, mutta ne ei silti riitä, jotta maassa olisi vain yksi hinta-alue. Jos Ruotsia ei olisi jaettu hinta-alueisiin, tulisi aikoja, joissa pohjoisen tuotantoa on ihan hemmetisti ja etelässä eniten kulutusta, mutta siirtolinjat ei vaan teknisesti riitä ja koko verkko kaatuisi. Nyt hinta-alueilla saadaan etelään korkeampi hinta, jotta sielläkin kannattaa tuottaa sähköä tarpeeksi ja pohjoiseen halvempi hinta, jotta siellä ei kannata tuottaa niin paljon, jolloin saadaan parrmmin tuotantoa sinne missä on kulutustakin ja siirtolinjojen kapasiteetti riittämään.
Suomessa on niin vahva kantaverkko, ja tuotanto jakautunut tasaisemmin ympäri maan, ettei tarvita kuin yksi hinta-alue. Se helpottaa kaikkia markkinatoimijoita ja pienentää kaikennäköisiä kustannuksia, jotka Ruotsissa uivat lopulta kuluttajan maksettavaksi.
7 tykkäystä
Kysyntä jousto ei siis ehdi vaikuttaa hintaan. Voiko halutessaan joku järjestelmän tunteva sopivasti ennustettaan vivuttamalla luoda sopivissa olosuhteissa kuplaa. Jos yhdellä toimijalla oli mahdollista vetää hinta pitkälle miinukselle, niin miksei myös toiseen suuntaan? Voiko ostositoumuksia tehdä huoletta ja sitten sanoa että eipä tarttenutkaan. Nythän ostettiin sähköä paljon enemmän kuin lopulta tarvittiin. Vaihtaako raha omistajaa näistä arvioiduista, mutta käyttämättömistä ja tuottamatta jäävistä megawateista?
1 tykkäys
Spot-tarjouksiin menneet kulutusennusteet, eli sähkön ostajien ennusteet, olivat yläkantissa suunnillen tuon verran, eli jotain 10% luokkaa. Nuo ennusteet tehdään ennen kaupankäyntiä ennen kuin hintaa tiedetään. Sähkön tuottajat taas eivät hyvää hyvyyttään säädä tuotantoaan alas, kun saavat tuotannostaan niin kovan hinnan. Jotkut säätävät toki alas kunhan alassäätöhinta alittaa kannattavuusrajan, mutta tätä porukkaa on aika vähän. Lopulta tuonti joustaa, eli sitä alentamalla katetaan kuluttajien ennustevirheet. Käytännössä siis Ruotsissakin voimalaitoksia ajetaan alas Suomen takia, hintaan jonka näkevät kannattavaksi. Jos kulutuksia ei olisi alun perinkään ennustettu yläkanttiin, olisi spottikin ollut halvempi, jopa huomattavasti halvempi. Mutta ongelma oli siinä, että ennustevirhe oli pitkälti korkean spot-hinnan aiheuttama, kun kansalaiset alensivat kulutuksiaan.
4 tykkäystä
Myydään päivänsisäisessä huutokaupassa eteenpäin, ja kuten voit arvata on hinta aikasta paljon halvempi, eli se sähkönmyyjä joka on ostanut kallista sähköä liian vähän on tässä voittaja kun saa halvalla…
Kyllä sitä uteliaana odottaa päivittyvää tietoa sähkön kulutuksen osalta päivältä 5.1.2024, kun edellinen oli vielä 32,48 kWh. Mielessä kävi kyllä, että olisi ollut kiva tarttua kiinteään sopimukseen kun kävi 8c/kWh hinnan paikkeilla. Toisaalta viime vuosi meni alle 6c/kWh keskihinnalla, niin saattaa olla että säästöä sillä ei olisi saavuttanut.
5.1.2024 teemana tässä pörssisähkö taloudessa oli sama kuin Arabian hitti mukissa:
Muumipappa ja pörssisähkö
IV-kone ajoi 30% teholla vuorokauden, märkätilat pidettiin kuivana ja sähköinen mukavuuslämmitys pois päältä. Akkuvalaisimien varassa toimittu ja ajan viettoa puhelimen, sekä iPad:n parissa, äänikirjan kuuntelun lisäksi. Oli yllättävän mukava harjoitus, voisi tehdä uudelleenkin jos kovia hintoja vielä talven aikana tulee vastaan. 
Laittakaa ihmeessä kuitenkin vinkkiä ketjuun jos alta 8c/kWh kiinteitä sopimuksia tulee vastaan, mielelläni käytän aikaani muuhun kuin sähkönkulutuksen optimointiin omassa taloudessa.
11 tykkäystä
Nämä yksittäiset päivät on kiinteän sopimuksen juhlaa, muuten aika hiljaista sieltä sektorilta ollutkin. Juhannuksena ei kukaan enää tätä päivää muista, kun keskihinnat on alhaalla. 25€ näytti eilinen maksaneen, joten kärsii vaikka viikon olla vastaavaa, ennen kuin kyseenalaistaisin sopimuksen laatua.
Näin siis omalla kohdalla, liikaa yleistämättä.
10 tykkäystä
Ja kulutus muutaman tuhat kWh vuodessa?
Itsellä olisi maksanut 105€,nyt maksoi 6,51€,siis pelkkä sähkön osuus.
Ei kovin montaa tuollaista päivää kestäisi pörssisähköllä.
6 tykkäystä
Itselleni meni eilen 60 kWh eli 49 euroa plus siirto. Silti excel näyttää siltä, että koko 12 kuukauden tarkastelujakson ajalta euromääräinen pörssisähkölasku tulee jäämään reilusti pienemmäksi kuin noilla 8.5 snt per kWh kiinteähintaisilla soppareilla. Eli en ole siirtymässä pois pörssisähköstä. vuosikulutus noin 15000 kWh.
13 tykkäystä
Tehdasyksikössä suht uusi kiinteähintainen sähkösoppari, joten katsotaan vertailuna miten vuosi on lähtenyt liikkeelle. Otanta on tietysti pieni, mutta otetaan kaikki neljä päivää mukaan, mitä on takana. Niiltä tunneilta (7-17) kun koneet on käynnissä, on muodostunut seuraavat keskituntihinnat:
- 2.1: 33,2 c/kWh (10 h)
- 3.1: 16,7 c/kWh (10 h)
- 4.1: 43,1 c/kWh (10 h)
- 5.1: 160 c/kWh (10 h)
Vertailuna kiinteään hintaan (n. 6,5 c/kWh) olisi siis pörssisähkö tullut maksamaan ( 2530 vrt. 260) suunnilleen 10 kertaa niin paljon kuin mitä nyt maksettiin. Eli se rahasumma, jolla saadaan nyt sähköt melkein helmikuun loppuun olisi mennyt neljässä päivässä. Olisi siinä halvemmilla pörssipäivillä kirittävää…
Siinä on iso ero kun puhutaan pörssisähkön keskituntihinnasta (joka ottaa vuorokauden jokaisen tunnin mukaan) ja sitten siitä hinnasta, jonka todellisuudessa käytetyistä tunneista maksaa. Kaikessa teollisuudessa ei pääse hyödyntämään niitä halpoja tunteja…
12 tykkäystä
Näin se menee, käyttökohteen mukaan. Omassa kotikäytössä (sähkölämmitteinen rivari, jossa lämminvesivaraaja ja sähköiset lattialammitykset) pörssisähköllä on vuositasolla helppo päästä alle kiinteiden sopimusten kustannusten ilman mitään ihmeelllisia kikkailuja.
Suvun vapaa-ajan asunnossa taas on kiinteähintainen sopimus, koska talvisin peruslämpö pidetään 24h paahtavalla sähkölämmityksellä eikä tyhjillään olevassa asunnossa ole kukaan säätämässä kulutusta. Lisäksi kulutus on yli 95% talviaikaan.
3 tykkäystä
Itse taas pidän tuohon kuvaukseen sopivassa kämpässä kiinteää sähkösopparia, kun kaukolämmön piirissä olevissa kerrostalokämpissä suosin pörssisähköä. Nyt rivarissa on alkuvuodesta 2022 solmittu n. 8 sentin kWh-hinnan kolmen vuoden määräaikainen soppari.
Julkaisen syyskuun 2024 alussa omat tilastoni, miten kävi pörssisähkön osalta Nyt näyttää tältä:
12kk jakson keski-kWh hinta noussee maaliskuun alkuun asti ja sitten kääntynee laskuun. Odotan koko jakson hinnan per kWh jäävän noin 7 snt per kWh-tasoon
12 tykkäystä
Vielä parempi, jos oma kulutus alle aggregaatin tuoton ja mahdollisuus myydä verkkoon päin loput.
1 tykkäys