Eilen illasta vielä itse laitoin ja kyllä sillon ainakin toimi ihan ongelmitta 
Ja joo aiemmalle myös vastauksena että eihän sitä tiedä mitä pörssi sähkön spotti hinnat talvella ovat, itse vaihdoinkin nyt samantien tohon.
Edit. Ja tosiaan kun eilen katsoin niin 5.5 asti pitäs olla nämä “vappu tarjoukset” väre:llä. Päätin silti varalta laittaa heti eilen tilauksen päälle koska ikinä noista kyllä tiedä millon vetävätkin pois myynnistä tai tulee just jotain ongelmia…
Itselläni kävi puhelimella sama, mutta pöytätietokoneella onnistui ongelmitta! 
Ovat varmaan Väreellä tuumanneet, että kännykän omistajat ovat liian liikkuvaa ja siten riskialtista asiakaskuntaa. 
…tai sitten firman testausosasto kokeili koneella yhdellä browserilla ja totesi että kaikki kunnossa ja liveksi vaan… 
Tai vielä todennäköisemmin: Sivun koodaaja testasi omalla koneellaan ja laittoi “works on my machine”-leiman ja sitten sivu ulos. QA ei ollut edes kuullut koko asiasta, tai sitä ei ole säästösyistä olemassa
Testasin ihan mielenkiinnosta pöytäkoneella, näyttäisi toimivan Firefoxilla, mutta Safarilla ja Chromella tulee tuo ”bugi-ilmoitus”. Eli jos haluaa nyt tehdä Väreelle sopparin, niin Firefox pöytäkoneella on oikea valinta.
Mitähän ihmettä, itse eilen illasta ainakin ihan puhelimella sain läpi menemään 
tänään vielä vären puhelin äpin kautta (chatissa) alkupäivä sain aikaistettua.
Mietin, että laitanko tämän kahvihuoneen puolelle. Mutta koska perusaihe on määräaikaisten sähkösopimusten sitovuus, linkitän artikkelin tänne:
Mielestäni sähköyhtiöt toimivat täysin oikein. Jos me sitten hyväksyttäisiin tulkinta, että sitovat hintasopimukset ovatkin vain toista osapuolta sitovia, lienee selvää että uusien määräaikaisten sopparien hinnoittelu muuttuisi sopimusta kunnioittavillle kuluttajille merkittävästi. Itse en ainakaan halua olla maksamassa siitä, että jotkut muut sähköfirman asiakkaat ovat laskutaidottomia eivätkä ymmärrä sitovan sopimuksen merkitystä.
Tuossa viimeksi linkitetyssä Ylen artikkelissa osui pari asiaa silmään. Ensinnäkin pariskunnan mitta tuli täyteen määräaikaiseen soppariin siinä vaiheessa, kun sopparia oli menty jo yli puolivälin.
Toiseksi, pariskunnan sähkölasku liki puoleltatoista vuodelta oli 7100 euroa, josta veronmaksajat kuittasivat yli 500 euroa sähkötukena. Maksamansa sähkön hintaa he olisivat halunneet alas n. 25 %, joten asunnon myyntipääätöksen ja sopimusen loppujakson osalta kyse oli noin tuhannesta eurosta.
Nyt jokainen voi tietenkin laskeskella paljonko siitä talon myynnistä, muutosta ja uuden ostamisen varainsiirtoverosta koituu kustannuksia. Mutta jos halutaan nähdä, että taloudellinen niukkuus ja tuo 1000 euroa ajoivat tuohon ratkaisuun, kirjoitelkoot Yle sitten niin.
Firmojen välillä näin olisi. Kuluttajia kuitenkin suojaa kuluttajansuojalainsäädäntö. Se suojelee kuluttajaa kohtuuttomilta sopimussäännöiltä.
Jonkun nettipalvelun kohdalla lisäsivät huvikseen ehtojen sivulle noin 147, että sopimuksen allekirjoittamalla sitoutuu luovuttamaan esikoisensa firmalle orjatyöhön. Kukaan sopimuksen solmijoista ei tuota kohtaa huomannut. Sovittu mikä sovittu ja pulinat pois, vai mitä @JuhaR ?
Jos sähköyhtiöt joustaisivat näissä määräaikaisissa, niin koko suojauksesta menisi pohja. Se johtaisi siihen, ettei määräaikaisia enää kannattaisi tarjota lainkaan kuluttaja-asiakkaille. Vaikea sanoa, kumpi olisi pahempi tai parempi.
Mitään kohtuuttomuuttahan noissa sopimuksissa ei ole. Jos tuo kuluttajaviranomaisten näkemys kestää oikeudessa, eli hintojen kohtuullisuutta arvioidaan sopimuksen teon jälkeen tapahtuneella hintakehityksellä, niin mitä seuraavaksi kohtuullistetaan? Huonona aikana otettuja pitkiä kiinteitä korkoja, jos korot eivät pysyneetkään odotetulla tasolla? Määräaikaisia vuokrasopimuksia, jos alueen vuokramarkkinat sukeltaa esim. jonkun suuren työnantajan lopettaessa toimintansa?
Kyllä taas huomaa kuinka uusavuttomassa yhteiskunnassa me elämme, ja jossa yksilöt ajattelee että heillä ei ole mitään vastuuta omista tekemisistään ja jossa tehtyjä sopimuksia ei tarvitse kunnioittaa kuin tilanteissa, joissa ne koituvat omaksi hyödyksi.
Ehkä huomasit, ettei kuluttajariitalautakunta suositellut huonon diilin tehneille paljonkaan parempaa diiliä, vaan vain kohtuullistamista jonkin verran vähemmän huonoksi. Siis kohtuuttoman huonon vaihtoa kohtuullisen huonoksi.
Nythän on olemassa suositeltu laskentakaava, mikä on kohtuutonta ja mikä ei. Jos ei tarjous osu täten määriteltyyn, voi jättää riskin ottamatta ja odotella, että pian voi taas tarjota kohtuullisuus-laskennan sallimia diilejä.
Joku kohtuus varastamisessakin, ennen sanoivat. Jotain samaa tässä on.
Luin kyllä tuon jutun, enkä kirjoittanut joustaminen asteesta. Mielestäni seuraus olisi kuitenkin tuo sama, eli kuluttaja-asiakkaille ei enää kannattaisi tarjota määräaikaisia, koska ne olisivat tosiasiallisesti määräaikaisia vain myyjän puolelta. Ymmärrän kyllä, että sähköyhtiöt kestäisivät taloudellisesti myönnytykset, mutta systeemiä ei kannata rikkoa yksittäistapausten vuoksi.
Haluaisitko, että kuluttajansuojalainsäädäntö lopetettaisiin sähkönmyynnin osalta vai haluaisitko, että se lopetettaisiin kokonaan?
Minä ainakin haluan, että sopimusvapautta ja sopimusvelvollisuutta kunnioitetaan tässä maassa. Kohtuuttomia sopimusehtoja tulee voida kohtuullistaa, mutta se kohtuullisuus tulee arvioida sen sopimuksen solmimishetken mukaan.
Ei tämä ole historiassa ensimmäinen kerta, kun joku palveluntarjoaja ei noudata kuluttajaviranomaisten suosituksia. Netissä on pitkä lista yhtiöitä, jotka ovat toimineet näin ajan saatossa, esim Finnair. Vähän vedit nyt mutkia suoriksi 
Minusta tässä on olennaista, että määräaikaiseen sopimukseen sitoutunut yhtiö on itse pääasiallisesti myös ostanut sähkön kalliiseen hintaan sähköpörssistä. Kaikilla sähköä myyvillä yhtiöillä ei edes ole omaa tuotantoa, vaan kaikki suojattu ja suojaamaton sähkö tulee pörssin kautta. Pitäisikö sähköyhtiöt siis velvoittaa myymään sitä tappiolla? En usko, että tämä on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Kioskimyyjä varaa viikonlopuksi nakkeja jäätelöä. Kaikki ei menekään kaupaksi ja on tavalla tai toisella hävitettävä tai dumpattava tappiolla. Tämä on tärkein yritystoiminnan tuntomerkki - riski. Sähkömyynnissä ei näköjään oteta riskiä, se ei siis ole yritystoimintaa. Onko se jonkinlainen sähkönvälittäjäyhdistys? Yhdistys joka voi vain voittaa - raha-automaatti tulee mieleen…
Miten tuo liittyy siihen, että yritys ostaa tuotetta tiettyyn hintaan, myy sitä tiettyyn hintaan ja myöhemmin ostaja tulee kertomaan että hinnan ei tulekaan olla se yhdessä sitovasti sovittu summa, vaan jotain muuta ja yrityksen tuleekin itse asiassa myydä tuote hänelle tappiolla?
Jos riski liittyy jotenkin keskeisesti yrittämiseen, niin kyllä silloin liittyy myös riskienhallinta ja riskien hinnoittelukin. Minä en ainakaan halua olla sähköyhtiöiden asiakkaana maksamassa lisähintaa siitä riskistä, että merkittävä osa muista asiakkaista ei noudataan myyjän kanssa sitovia sopimuksia.
Teoriassa yhtiöt olisivat voineet katsoa tilanteen olevan sellainen että kiinteitä ei voi myydä kuluttajille koska riski on suuri että hinnat ovat pitkässä juoksussa järjettömät ja näin kuluttajansuojaviranomainen tulisi mukaan soppaan. Mikään laki ei velvoita sähkönmyyjiä tarjoamaan kiinteitä sopimuksia. Jokainen joka oli ns. ikävässä tilanteessa (vanha määräaikainen päättymässä) olisi tullut yhtiön ohjata ns. tomitusvelvollisuuden mukaiseen sopimukseen (joka olisi ollut pörssisähköä) ja kertoa että korkeat hinnat eivät tule jatkumaan pitkään. Sen sijaan lähdettiin tekemään tuohta ääliöiltä jotka ottivat ylikalliita määräaikaisia. Tätä kutsutaan ahneudeksi.
Yleensä olen sitä mieltä että on moraalisesti väärin antaa tyhmien ihmisten pitää rahansa, mutta varsinkin vanhuksien sekä yhteiskunnan tukien varassa elävien tyhmyyden rahastaminen on myös moraalisesti hieman heikoilla jäillä.
Miten yhtiö voisi sellaista luvata, että korkeat hinnat eivät tule jatkumaan pitkään?
Ja kuka on kyllin viisas asettumaan markkinoiden yläpuolelle kertoakseen, että nyt tuli tehtyä ääliömäinen sopimus? Näiden talousfoorumien keskustelujen perusteella minäkin olin ääliö, kun kiirehdin alkuvuodesta 2022 ottamaan pitkän määräaikaisen sähkösopparin n. 8 sentin kWh-hintaan, sillä Olkiluoto kuulemma käynnistyy ihan just keväällä 2022 ja sähkön hinta romahtaa. Olin kuulemma myös ääliö, kun lukitsin kämppäni asuntolainan koron reilu 1 %:iin ja sijoitusluukkujen lainojen korot reilu 1,2 %:iin 2030-luvun puoliväliin saakka, sillä korot eivät nouse mihinkään, enkä voi voitaa vedonlyöntiä pankin kanssa.
Mitä tulee kohtuuttomuuteen ja kohtuullisuuteen, niin se olisi toki kohtuutonta, jos jollekin mummolle myytäisiin sähkösoppari kymmenkertaisella hinnalla sen hetken markkinahintaan nähden. Mutta kun kilpailuilla markkinoilla kaksi osapuolta tekee keskenään markkinahintoihin nähden kohtuullisen sopimuksen keskenään, mitä ihmeen syytä siihen on kenenkään puuttua. Ja miksi pitäisi ajatella, että täysivaltaisista sopijapuolista sopimus ei sidokaan toista osapuolta, jos hän on kuvitellut markkinahintojen kehityksen väärin.