Pohdin tänään aikaani sijoittajana ja ajattelin että voisi olla oikea hetki kirjoittaa ensimmäinen postaus tähän ketjuun.
Sijoittajana olo on ollut minulle aikamoista vuoristorataa ja loppujen lopuksi aika raskasta, toistaiseksi ilman suurempaa rahallista palkintoa. Olen elänyt henkeen ja vereen tätä harrastusta usean vuoden, opiskellut päivittäin kirjoja, inderesin foorumia ja muita materiaaleja ja osareita. Siksi on vähän musertavaa huomata, että rahalliset tuotot ovat olleet vähäisiä. Onneksi muuta arvokasta oppia on kertynyt.
Aloitin nuorena ja innokkaana osakepoiminnan vuonna 2019. Tätä ennen olin koko lyhyen ikäni sijoittanut rahastoihin. Ennen ensimmäistä osakepoimintaa valmistauduin usean kuukauden ajan lukemalla laajasti alan kirjallisuutta, mutta opit jäi aika pinnallisiksi ja tulkitsin oppeja siten kuin halusin (eli väärin). Minulla oli mitä erikoisempia kuvitelmia miten pörssissä pystyy tekemään paljon rahaa ja tätä oli testattu lyhyen ajan treidaamalla paperilla. Noh kun tuli aika ensimmäisille osakepoiminnoille niin salkkuun päätyi ikimörnijä Nokia ja ystäväksi kaima Nokian Renkaat, koska…”kai ne nyt joskus nousee?!”. Lisäksi salkussa vieraili metsäyhtiöitä ym. ”turvallisia” yhtiöitä joita treidailtiin edestakas. Summat oli pieniä ja mitään varsinaista voittoa ei jäänyt käteen. Jäin pahasti indeksistä jälkeen kun keskitetty salkkuni ei seurannut vuoden 2019 pörssinousua. Nokioiden arvo muistaakseni puolittui kun lopulta möin ne ja ei niistä muista poiminnoista jäänyt paljon kerrottavaa. Myyntiä oli edeltänyt se, että olin hyväksynyt että tämä ”taktiikkani” ei nyt ihan ole sijoittamista. Muistan tätä ennen jopa naureskelleeni itsekseni miten jotku pystyi ostaamaan ihmeelliseltä kuulostavia kasvuyhtiöitä kuten QT ja Revenio. Ihan huijari firmoja jotka menee nollaan ennemin tai myöhemmin. Nämähän oli vielä tosi kalliita P/B:t oli yli 2 joka oli kirottu rajapyykki. En muista kumpi, mutta jompikumpi näistä pörssin tähdistä maksoi tuolloin 15-18€.
Jossain vaiheessa minulle alkoi valkenemaan se, että ehkä minä olin ollut väärässä. Ehkä vika oli minun valitsemissa yhtiöissä, eikä niissä joille naureskelin. Tämä realiteetti teki kipeää myöntää. Mutta tappiota oli ilkeät 20-30% per valittu yhtiö, joten en halunnut myydä ja muuttaa omistuksiani.
Koronan aiheuttama pörssiromahdus oli itse asiassa minulle se herätyksen hetki. Monet minun havittelemat yhtiöt laskivat voimakkaasti. Silloin tein sen päätöksen, että nyt koko paska salkku myyntiin. Tarkoitus oli etsiä syyllistä peilistä tälle alkuajan farssille, mutta tässä hetkessä ajatus oli alkaa ostamaan laatua. Tämä tapahtui tarkalleen 14.4.2020 koska silloin kippasin romut salkusta. Olen tämän jälkeen alkanut seuraamaan salkkuni tuottoa, koska tässä vaiheessa aloin noudattamaan ihan oikeaa sijoitussuunnitelmaa. Suunnitelma meni suurin piirtein niin, että kuukausittain palkasta säästetään laadukkaisiin osakkeisiin. Tässä vaiheessa en kyllä ihan vielä ymmärtänyt laatua samoin kuin tänään, mutta ajatus oli oikeaan suuntaan. Ajatus oli myös että katsotaan vähän yhtiötä eikä vain kertoimia ja toivotaan nousua.
Salkkuun tuli siinä vaiheessa ostettua mm. Sampoa, Harviaa, Tokmannia, Marimekkoa, Goforea, Vincit, Capman, Reveniota ja Remedyä. Paperilla nämä näyttävät ok valinnoilta, mutta osaa ostin aika kalliilla, esim Remedyä. Reveniota en taas osannut holdata, vaan kertoimien nousu pakotti myymään jossain 40€ tienoilla. Vincitistä puolestaan irtauduin onnekkaasti kympin tienoilla. Summat olivat pieniä joten vaikka koronaa seurannut nousu oli kovaa, niin tuotot jäivät rahallisesti aika vähäisiksi. Harvian menoa oli kuitenkin upeaa seurata kun kympillä ostetut osakkeet oli viisinkertaistuneet. Tässä oppi ymmärtämään sen minkälainen vaikutus liiketoiminnan nopealla kehityksellä oli arvostukseen. Pahimmillaan, tai siis parhaimmillaan salkussa oli yli 20% Harviaa ja kaksi muuta suurinta oli Tokmanni ja Tecnotree. Nämä vastasivat ainakin 40% salkusta. Lopulta musiikki loppui ja krapula oli kova. Salkku laski vuonna 2022 -36%, kun indeksi n. -10%.
Tässä tapahtui minun toinen merkittävä kehittyminen sijoittajana. Hyväksyin sen, että en ole mikään jumalainen osakepoimija vaan ihan perus jamppa, joka tykkää omistaa yhtiöitä ja seurata niiden kehitystä. Siksi hajauttaminen on minulle tärkeää. Jos minulla vuonna 2021-2022 oli 12 osaketta salkussa, niin nyt on n. 25 ja suurin positio n. 10%.
Mitä minulle on sijoittamisesta jäänyt käteen? Rahallisesti ei vielä mitään merkittävää, joitain hassuja tonneja. Olen laittanut järkyttävän määrän aikaa ja uhrannut rehellisesti sanottuna liikaa, jotta voisin sijoittaa. Olen voinut pahoin ja ollut kiukkuinen kun salkku punertaa vastoin ymmärrystäni. Lisäksi viime aikainen Suomen pörssilasku on harmittanut aikalailla, kun muualla menee kovaa. Lisäksi työpaikallani liiketoiminta ei ole rokannut, vaan koronan jälkeen on ollut pettymystä toinen toisensa jälkeen. Vointi ei siis ole ollut parhain kun vastoinkäymistä on niin töissä kuin harrastuksissa.
Mitä sijoittaminen on sitten minulle antanut?
-Uskallan sanoa, että ymmärrän keskiverto ikäistäni paremmin säästämisen merkityksen. Säästämisen avulla nämä aikaisemmin maininneet pienet summat ovat muuttuneet isommiksi. EI arvonkehityksen kautta, vaan säästämisen.
-Olen kehittynyt ihmisenä merkittävästi. Kaikki se lukeminen on tehnyt minusta viisaamman monella eri aihealueella. Tämä johti myös siihen että jatkoin opintojani ja ensimmäisen maisterivuoden suoritin viime vuonna täydellisin arvosanoin. Tämä ei olisi onnistunut mitenkään ilman sijoittamisen tuomaa tiedonjanoa, koska aikaisemmin opiskelu motivaationi on ollut paljon heikompaa. Nyt tiedän että MBA opiskeluistani voi olla minulle rahallista hyötyä niin työelämässä kuin sijoittamisessakin.
-Uskon, että tulevaisuudessa voin vielä saada merkittävästi suurempia summia arvonnousun kautta, sillä sijoitusstrategiani on kehittynyt. Se mitä yhtiön laadukkuus tarkoittaa, on muuttanut merkitystä paljon. Teen edelleen typeriä virheitä, mutta olen oppinut edellisistä virheistä paljon ja osaan jo väistää helpoimpia sudenkuoppia.
-Vaikka äsken kehuinkin hieman itseäni, sanoisin että alkumetrien epäonnistumiset ja kasvuyhtiöille naureskelu on tehnyt minusta paljon nöyremmän, mikä on hyvä. Myös korona krapula palautti taas jalat tukevasti maan päälle. Ehkä ne nyt pysyvät siellä?
-Koska näitä kiukutuksia ja vastoinkäymisiä on tullut, olen myös oppinut miten näitä voi hoitaa.
Minulle se nykyisin tarkoittaa usein kävelyjä ja lenkkejä. Joskus metsässä luonnonäänistä nautiskellen, välillä puolestaan sijoitusaiheiset podcastit korvissa.
Salkun kehitys on tuon 14.4.2020 jälkeen ollut tämän näköistä. Uuden strategian jälkeen, matkalle mahtui kovaa nousua, kovaa laskua ja nyt aikamoista mörnimistä. Osakepoiminnan jatkaminen tuntuu kuitenkin edelleen oikeutetulta, sillä olen onnistunut voittamaan indeksin tällä lyhyellä ajalla. Strategian muutos ajankohta oli toki hemmetin suotuisa ja se on vaikuttanut siihen, että indeksin olen pystynyt voittamaan, vaikkakin aika niukasti. Suurin syy jatkamisella on kuitenkin se että tunnen, että tiedon ja omien tunteiden oppiminen ei lopu koskaan ja janoan edelleen oppia tästä aiheesta lisää.