Viimeisimmästä katsauksesta lainaus. Jossain näköjään ollut oikeassakin tänä vuonna, mitenhän sen olisi saanut muutettua rahaksi…
Teen tilinpäätöksen jo nyt, sillä en usko, että loppuvuonna isommin saadaan salkkuun tuhoa/toivoa. (Pahoittelen jo valmiiksi…)
2022 Tilinpäätös: Suunnitelmallinen epäonnistuminen.
YTD tuo pikkiriikkisen oksun suuhun. Indeksin kanssa “vääntö” ollut täystyrmäys.
5v graafilla vielä pärjätään varsin mallikkaasti. Toivotaan, että sama jatkuu. Nyt voisi sanoa salkun arvostuksenkin jo hieman tervehtyneen .
Ruusut:
- Vuoteen varauduttu 2021 lopulla hienosti 20% käteispainolla*, joka on sijoitussuunnitelmassani melkolailla maksimaalinen käteispaino.
- Kuukausittaista osakeosto-ohjelmaa jatkettu tyttären, ja omiin salkkuihin.
- Markkinapsykologian 101-oppimäärä suoritettu onnistuneesti. Kaiken kaikkiaan opettavaisin sijoitusvuoteni tähän asti.
- Suunnitelmassa pysyminen** ja ”sinkoilun” väheneminen lähes kokonaan.
- Salkun tilanteen orjallinen seuranta vähentynyt huomattavasti → Tilaa hengittää, laskusta huolimatta.
- Tunteeton suhtautuminen pörssin elämään vahvistunut → Laskut eivät oikeastaan ole sattunut juuri lainkaan (vaikka toki mieluummin sitä voittaa, kuin häviää).
Risut:
- Hyvästä käteispainosta* vuoden alussa huolimatta täydellinen epäonnistuminen ”markkinan ajoittamisessa” → Käteinen töihin aivan liian aikaisin.
- Vuoden tuotto.
- Poteroituminen sijoitussuunnitelmaan**, vaikka jälkiviisaana todettakoon, että suunnitelmassa olevat puutteet löivät kynsille varsin nopeasti.
Lyhyesti sanottuna, on outoa, kuinka tällaisen vuoden jälkeen annan oikeasti itselleni enemmän ruusuja kuin risuja. Miksi? Koska tämä vuosi on ollut todella opettavainen, ja koen, että sitä oppia olen myös saanut imettyä niin paljon, kuin varsin keskinkertainen kuuppani on sisäistänyt. Etenkin markkinapsykologian kannalta koen kehittyneeni valtavasti, ja se tuo uskoa taas seuraaviin isompiin laskuihin, jotka vääjäämättä edessä vielä joskus ovat. Laskumarkkina on myös opettanut pysymään luottamissani yhtiöissä (joissa aika näyttää, olenko oikeassa), ja rahan heittely sinne tänne on loppunut.
Vuoden isoimmat oppini itse markkinaan liittyen ovat olleet:
- Trendi on frendi. Ostojen ajoittaminen on haastavaa, ellei mahdotonta. Silti todettakoon, että ehkei se viikottainen alamäkeen lisääminen ole aina järkevin vaihtoehto. Voi myös odottaa, että tulee se mörnimisvaihe, tai edes orastava nouseva trendi. Nyt on kädet niin verillä kiuaskivistä, että saman olisi antanut huomattavasti mieluummin Punaiselle ristille. (Menkääpäs muuten luovuttamaan, hop hop!)
- Maltti on valttia. Vähän liittyy myös edelliseen. Jokainen rasahdus ei ole se vuosisadan ostopaikka! On ihan OK odottaa ja katsoa tilanteiden kehitystä, eikä heti ajatella, että tämä se nyt on.
Sijoitussuunnitelman seuraaminen
Selvennän vielä ajatusta siitä, miksi suunnitelmassa pysyminen on ruusuissa, ja siinä pysyminen myös risuissa (lähinnä itseäni varten tulevaisuudessa). Olin varautunut vuoteen hyvin, itselleni isolla käteispainolla. Aavistelin – jos en nyt pienehköä laskua – mutta ainakin jonkinlaista mörnintävuotta pörssiin. Tässä vaiheessa kaikki meni ”nappiin” (huom. puhun vain suunnitelmastani, en sodan kauheuksista), ja katsoin innolla isoja punaisia päiviä. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin saldo loppumaan, ja silti punaisten päivien juna puksutti kiihkeästi eteenpäin. Mitäs helvettiä nyt? Mielessä kävi ajatus katkaista vähän tappioita, ja ostaa samat laput takaisin myöhemmin – olin varsin luottavainen, että isoin lasku tulee jatkumaan. Jäädyinkö? Jäinkö tuleen makaamaan?
Kyllä ja en. Noudatin omaa suunnitelmaani pitkäjänteisenä sijoittajana, ja jatkoin osakkeiden hodlaamista, kädet verillä. Jälkiviisaana helvetin tyhmä veto, mutta tästä saatu oppi toivottavasti tulevaisuudessa maksaa itsensä takaisin korkoineen. Yhtälailla kirjoittaisin tästä itselleni noottia, jos olisin hypännyt suunnitelmastani tuossa markkinatilanteessa toiseen, ja jokin käänne olisikin tapahtunut. Jatkoa varten on jo mielessä pieniä täsmennyksiä, joilla tällaisissa tilanteissa voisin toimia edes hieman paremmin salkun kannalta, edelleen pääasiallista pitkäjänteistä omistajuutta kunnioittaen. Typerä sijoitussuunnitelman seuraaminen – tai typerän sijoitussuunnitelman seuraaminen tuli tänä vuonna kalliiksi. Tästä opitaan, palataan takaisin piirtopöydälle, ja jatketaan osakkeiden haalimista .
E. Lisään vielä yhden lyhyen kappaleen. Yksi syy sijoitussuunnitelmassa pysymiseen, mikä piti mainita mutta unohtui, on se, että minulla ei ole mitään kokemusta yhtään pidemmistä laskumarkkinoista kuin koronan muutaman viikon lasku. En tiennyt, miten se vaikuttaa salkkuuni, tai psykologisesti omiin päätöksiini. Koska en tiennyt mitä tehdä, en tehnyt mitään. Olin päättänyt, että katson ensimmäisen laskun tällä mitä minulla on, koska en osaisi varmuudella toimia rationaalisesti paremmin.
TLDR: Taloudellisen (sijoitettavan)pääoman kannalta katastrofi, älyllisen pääoman kannalta selkeästi plussan puolella.