MAKSUMUURIN TAKANA!
" Finanssiyhtiö Sampo hätkähdytti sijoittajia marraskuussa, kun yhtiö kertoi myyvänsä osan Nordea -omistuksistaan. Myynnit olivat yllätys, koska Sammon konsernijohtaja Torbjörn Magnusson vakuutti vielä alkuvuodesta, ettei yhtiö kaavaillut Nordea-potin myymistä lähiaikoina."
Pohdin tuossa, että miten Sammon kaltaisille vakuutusyhtiöille mahtaisi käydä, jos inflaatio lähtisi lopulta laukkaamaan ja keskuspankit pitäisi silti korot nollissa, ja lisäksi harjoittaisivat rajua Yield-Curve-Controllia (Eli eivät antaisi pitkien korkojenkaan nousta). Eikös tuo olisi vähän myrkkyä vakuutusyhtiöille? Korjatkaa, jos olen väärässä.
Pikaisella pohdinnalla en itse näe korkojen nousujen haittaavan vakuutusyhtiöitä, muuta kuin yhtiöiden omien velkojen kautta.
Onhan tuo vakuutusbisnes sen verran vakaata tuloa, niin en näe suurta vaikutusta.
Tuossa bisneksessä on myös inflaatiosuojaa.
Joku viisaampi voi tyrmätä väitteeni 
Luulisi ainakin Ifin (+muiden Sammon vakuutusbisnesten) puolella olevan mahdollista puskea kuluttajahintoja ylös, minkä perjaatteessa pitäisi parantaa velkojen takaisinmaksua niiden nimellisarvon pysyessä stabiilina. Tässä vielä kaksi vipua: i) korotetuiden vakuutushintojen tuoma nimellisesti korkeampi vakuutusmaksutulo, jolla lainaa maksaa ii) lainojen reaaliarvon aleneminen inflaation johdosta.
Toki vakuutusyhtiöiden sijoitustuottoihin tulisi varmasti lovea kun ainakin bondien arvot ottaisivat takkiin tuossa.
Norppa puolestaan varmasti kärsisi lainanantajana, sillä lainakanta on kohtalaisen sidottua vanhoihin lainaehtoihin. Toki pidemmässä juoksussa Norppakin saisi hinnoiteltua nousseen inflaation uusiin & uudelleen neuvoteltuihin lainoihin. Tässä tuore 80-luvun selvennys pankkien osalta 
Effects_Mar1986.pdf (1,4 Mt)
Kyllä, mutta pointtina olikin pelkkä vakuutusbisnes.
Muut toiminnot asia erikseen, toki Nordea saa lainakorkoja.
Eiköhän korkojen nousu olisi pitkässä juoksussa sammolle positiivista, kun saisi floatille parempaa tuottoa, alun dipin jälkeen.
En osaa juurikaan ottaa kantaa miten inflaatio vaikuttaisi mihinkin yhtiöön. Vakuutusyhtiöiden yhdistetyt kulusuhteet (katteet) on tosin historiallisen korkeita, joten inflaatio saattaisi tuoda mukanaan painetta hintakilpailulle, jos inflaatio nousee vaikka 4%, olisi monilla vakuutusyhtiöillä varaa olla siirtämättä tuota omiin hintoihinsa täysimääräisesti.
IF floatista muistaakseni 90% korkopapereissa joissa juoksuaika 1-2 vuotta. jos korot nousisi tämä laskisi hetkellisesti näitä papereita, mutta floatin yield kasvaisi ja diskontattu arvo kasvaisi suoraan P&L:ään. toki kilpailu pitäisi huolen combined ration heikkenemisessä. nykyhetki on maukkaampi, koska tulos enempi vakuutusteknistä kuin sijoitustuottoista.
mandatumissa enemmän osakepainoa, mutta sama tapahtuisi korkopuolella.
itse en usko, että €uroopassa pystytään korkoja nostamaan, koska valtiot ei selviytyisi. olemme japanin tiellä. sad but true…
Ifillä ei taida olla mitään osuutta henkivakuutusmarkkinasta. If on vahinkovakuutusyhtiö, joten se voi ainoastaan myydä niitä, kuten Mandatumin ja Kalevan tuotteita.
Tutkin itsekin tuota nyt tarkemmin ja päädyin samankaltaiseen arvioon näiden investment portfoliosta. Lisähuomiona Topdanmarkilla enemmän valtiolainapainotteisuutta, kun taas IF:llä pääosin yrityslainoja.
Hyvää tosiaan Sammon kannalta, että juoksuajat lyhyitä, jolloin mahdollisesti koronnoususta tuleva arvonlaskuvaikutus minimaalinen.
Merkityksetöntä noista tuleva tuotto ei nytkään silti ole ollut. 18-19 näytti olleen sijoituksista tullut tulos kolmanneksen-neljänneksen välillä koko tuloksesta. Korkojen nousun aikana voisi siis tulla äkkiä isohko lovi IF:nkin tulokseen.
Tuo Japanin tie ei siinä mielessä tässä hyvä esimerkki, että sen julkinen velka suhteessa BKT:n on reippaasti päälle 200%. Jopa Italialla olisi siis siinä mielessä “varaa” nostaa tuota kerrointa reilusti. Lisäksi Italia ja heikommat maat on varsinkin ennen tämän vuoden EKP:n tukitoimia maksaneet jonkinlaista korkoa koko ajan. Esim. Italian 30 vuotisen koron yieldi on nyt 1,4, eli he ovat jo nyt tottuneet maksamaan jonkinlaista korkoa. Sen sijaan en kuitenkaan usko, että EU:n yksityinen sektori kestäisi kovempia korkoja - miettikää vaikka mitä Helsingin asuntomarkkinoille kävisi 1,5%:n koroilla.
Sen sijaan kysymykseni oli juurikin sellainen, että EKP ei tosiaan antaisi korkojen nousta, mutta inflaatio lähtisi laukkaamaan. Nyt kun itse tuota tarkemmin näillä tiedoilla pohdin, niin tuo olisi Sammolle verrattain OK, koska ovat jo tottuneet toimimaan matalilla sijoitustuotoilla ja omaavat lyhyen juoksuasteen bondiportfolion. Toki hyötyisivät korkojen kestävästä ja pitkäaikaisesta noususta, jos niin kävisi.
Kääntäen, jos jollakin vakuutusyhtiöllä on portfoliossaan paljon pitkän juoksuajan bondeja, niin sellainen yhtiö olisi tässä skenaariossa huonossa asemassa. Topdanmarkin osalta harmi kyllä en löytänyt juoksuaikoja.
(maxullinen)
Niin tuohan tarkoittaisi että Sammolla saisi Nordean 1:1 noin about.
Ja Sampo alkaisi taas kakkosella…
Tuntuisi yhtäkkiä vähä isolta osingon jakamiselta, mutta kivahan näitä on spekuloida…
Jos Sampo päätyy jakamaan Nordean osakkeita osinkoina, miten näitä käsitellään verotuksessa? Siis pääomatulon verotus päivän kurssin mukaan vai kuinka? Mikä mahtaisi olla vaikutus Sammon ns normaaliin osingonjakoon, eli vähentäisikö tuommoinen Nordean osakkeiden jakaminen samassa suhteessa maksettavan osingon määrää? Sillä kysyn, että niille osinkoeuroille olisi muutakin käyttöä kuin Nordean osakkeet. Osaisiko joku täällä valaista minua asiassa?
Mieluiten Nordeat myyntiin ja osingot rahana. Osake-osingoissa verotukset yms niin haastavia yhtiön ja omistajan kannalta
Nordean kurssi putoaisi melkoisesti, jos laput laitetaan nopeaan myyntiin ja samalla tippuisi myös Sampo. Kurssihan mataa jo nyt Black Rockin ja jonkun/joidenkin muiden myyntien takia.
Osinkoina jakaminen tukisi kurssia, kun kaikki eivät osakkeitaan myisi ainakaan nykyhinnoilla.
Sampo tulee saamaan Nordealta tuplaosingot vuosilta 2019 ja 2020 lokakuussa 2021, joten tuskin mitään isompia liikkeitä nähdään sitä ennen.
Tuplaosinko kasvattaa Sammon tuloja siinä määrin vuodelle 2021, että luulisi olevan vaikutusta paitsi Sammon keväällä 2022 maksettavaan vuoden 2021 osinkoon, myös osakkeen arvoon.
Tämä siis sillä varauksella, että Basel 5 ei laita liriin Euroopan vakuutusyhtiöitä, eikä EKP ja Fiva jatka pankkien koulukiusaamista.
PS. pankkisektorin alennustila ehkä alkaa helpottaa korkojen noustessa, mutta vain parhailla pankeilla, jotka eivät ota isosti siipeen moratorioiden jälkeisistä luottotappioista. Suomen pikkupankeilla on hyvä tilanne, eikä Nordeallakaan ilmeisesti ihan kuraa ole saatavat. Kun on paremmat ajat edessäpäin, onko Sammolla mitään syytä ylipäänsä kiirehtiä Nordeasta irtaantumista?
Onko USAssa vastaavia pankkien osingonjakokieltoja kuten EU:ssa?
Eipä sielläkään ole osinkoja jaeltu ja omia osakkeita osteltu. Nyt alkaa saada taas tänä vuonna maksaa jollain reunaehdoilla.
Sampo on tainnut olla jo pitkään halukas luopumaan Nordeasta kokonaan, mutta Nordean aliarvostus on tämän estänyt, joten en usko, että Sampo mitään peliliikkeitä tekee ennen kuin Nordean kurssi nousee. 7,60€ pörssihinta Nordealle riitti Sammolle myymään neljäsosan, joten ainakin sinne pitäisi uskoakseni nousta. Kiirettä en usko olevan, sillä Sampoakin kiinnostaa Nordean osingot.
Parin vuoden sisällä uskon Sammon olevan luopunut Nordeasta.
Sammolla on myös viimeisen myynnin peruja rajoitus myynneille, taisi olla 6 kk. Ei sen pidempi kumminkaan.
Sampon ja verrokkien (Gjensidige, Tryg, Topdanmark) eteenpäin katsovan P/E:n kehitys viimeiseltä 5 vuodelta.
Mielenkiintoista nähdä toteutuuko Elliott Managementin hypoteesi aliarvostuksen korjaantumisesta, kun Sampo pääsee eroon Nordeasta.
