Sampo - Vakuuttava vakuuttaja

Osakkeet
4096

En ole Sauli, mutta tämä sun katsantokanta on hieman vinksallaan kun lähestyt yhtiön osakekohtaista hintaa tavoitehinnan kautta etkä sitä kautta miltä yhtiön liiketoiminta näyttää esimerkiksi syksyllä 2024.

Sampoa hinnoitellaan tällä hetkellä markkinoilla uudestaan enemmän vakuutusyhtiön hinnoittelumallilla ja lisäosinkojen yhteisvaikutuksella, mikä on johtanut siihen että tämä ikimörnijäkin osakekurssi on tänä vuonna noussut 25% ja siihen kevään osinko vielä päälle.

Saulin ennusteilla sammon EPS oli 2023 & 2024 noin 2,3€ mikäli yhtiörakenne pysyisi ennusteiden kaltaisina ja rönsyt olisi siihen mennessä myyty.
Miten Sampoa sitten hinnoitellaa todellisuudessa esimerkiksi vuonna 2024 on tällä hetkellä täysi mysteeri kun Sampo saattaa tosissaan tehdä uusia hankintoja Briteissä, hankkia Topdanmarkin puolikkaan tai sitten jatkaa nykymutoisena.

Mikäli Sampoa hinnoteltaisiin nykymutoisena ilman holdingeja ja Nordeaa esimerkiksi linkkaamani Elliottin esityksen esittämällä P/E 20 tasolla osakkeen hinta saattaisi olla tuolloin 46€, mikäli markkinatilanne on muuttunut ja esimerkiksi korot nousseet niin hinta voi olla tuolloin ihan hyvin esimerkiksi 36€.
Tavoitehinnatkin ovat muutenkin lähinnä viihdettä ja paljon osakkeen sen hetkistä yksikköhintaa oleellisempaa on se miltä liiketoiminta näyttää osakekohtaisen hinnan takana.

Saulin nykyinen tavoitehinta on vuoden päähän ja vähän vaikea kuvitella että Inderesin politiikka lähtisi muuttumaan niin että niitä alettaisiin antamaan kolmen vuoden päähän, mutta annetaan analyytikon itse kommentoida kun hän sitä kiireiltään kerkeää. :slightly_smiling_face:

20 tykkäystä
4097

Saulihan olettaa analyysissään, että tehdään lisäostoja nykyisiin omistuksiin ja merkittävä osa jaetaan lisäosinkoina. Tiedän, että tavoitehinnat tehdään 12kk päähän ja alkuperäisessä kysymyksessä totesin, että oletetaan, että toimintaympäristössä ei tapahdu mitään muutoksia. Voidaan myös muuttaa kysymys siten, että onko 12kk sisällä maksettavat lisäosingot otettu huomioon tavoitehinnassa. Saulihan olettaa, että osinkohanat aukeavat syksyllä.
Tarkistin muuten Nordean analyysin ja heidän tavoitehintansa 52 euroa sisältää kaikki nykyiset omistukset ja kun kaikki ylimääräinen on maksettu ulos niin osakkeen hinta heidän mukaansa olisi siinä 43 euroa. Tavoitehinnat ovat tietenkin tavoitehintoja, mutta siihen yhteen lukuunhan kulminoituu kaikki yleisesti saatavilla oleva tieto sekä analyytikon keskustelut yhtiön ylimmän johdon kanssa. Minusta on ensisijaisen tärkeää tietää miten tuohon lukuun on päädytty.

3 tykkäystä
4098

Jos sampo maksaa ensi viikolla 5e lisäosinkoa, sauli laskee tavoitehintaa 5e.

Esim.

Tarkistamme Taalerin tavoitehinnan 11,5 euroon (aik. 12,5€) maanantaina irronneen 1,0e lisäosingon myötä.

5 tykkäystä
4099

Eli Sammon osake on nyt hinnoiteltu suunnilleen täyteen hintaansa. Sampo on niin selvästi sanonut, kuin sen ikinä voi sanoa, että se tulee myymään Nordeat pois noin 12 kuukauden aikana ja lienee kaikille selvää, että tilalle tullaan ostamaan vain vakuutusliiketoimintaa ja jakamaan lisäosinkoa. Sitten on nämä pienemmät muut sijoitukset, joista irtaantumisen aikataulu ei ole Sammosta kiinni, mutta kun se tapahtuu niin sama kohtelu tulee olemaan näillä varoilla, kuin Nordeasta saaduilla. Osakemarkkinat tietävät tämän kaiken ja Nordeat tullaan myymään viimeistään 12 kuukauden aikana. Osakemarkkinahan hinnoittelee noin vuoden päähän, joten miksei sitten Sampoa tai Ifiä hinnoitella jo nyt verrokkiensa kertoimilla? Onko tätä lappua mitään järkeä omistaa, jos haluaa enemmän tuottoa vuodessa, kuin noin +4% prosenttia perusosinkoa? Lisäosinkohan laskee kurssia samassa suhteessa. Kertoimethan ovat jo nyt parantuneet, mutta niin on Sammon tuloskin. Oliko se kertoimien parantuminen nyt sitten tässä?

2 tykkäystä
4100

Näinhän tuo on. Itse odotan että kun osinkoa irtoaa tunteella niin osake dippaa väliaikaisesti (mutta sain siitä rahat) ja sitten Vakuutus-Sampo korjaa vähitellen takaisin kohti 45e nurkkia kun arvostuskertoimet kohoavat. Voi olla että osinkodippi ei ole ihan mekaanisesti 100% rahamäärästä mikä maksetaan johtuen tästä sekametelisoppa → vakuutusyhtiö -muutoksesta. Pientä upsideä voi tarjota yritysostokortti, ts. että Sampo pistää osan tuosta Nordea-potista takomaan taas lisää rahaa. Itse katson että pääajuri viime viikkojen nousulle on ollut Nordea-potin arvon nousu.

Tämä on edelleen se osinkokone ja muutoin kurssin nousua on aika turha odottaa. Parhaat ostopaikat varmaan jo menivät, mutta toisaalta vaaraa suurelle tiputukselle ei myöskään juuri ole. Osinkodipit ovat tietty varmoja, mutta ne eivät ole oikeasti kurssipudotuksia sanan todellisessa merkityksessä.

10 tykkäystä
4101

Laskeskelin juuri @Momentum ja @Jarnis’ksen johtopäätelmiä tukevan tuloksen:

Jos tilapäinen lisäosinkovirta sivuutetaan, niin nyt osinkotuotto noin 4 % miinus verot (arvo-osuustilillä). Olettaen, että näillä osingoilla vuodesta toiseen lisää Sammon osakkeita ja hinta pyörisi suurin piirtein nykytasolla, niin melkein vuosikymmenen päästä osinkotuotto olisi yhä vain 6-7 % luokkaa (parin € vuotuisella osinko-oletuksella).

Lisäksi kun suht koht varmasti kiikarissa tiedetään ostokohteista vain pienehkö Toppi Danmarkissa ja UK-valloitukset lähinnä vain spekulointia, niin osakkeen hinnalle tiedossa lähinnä mörnimistä vuosikausia.

Käytännössä Sampoon sijoittaminen wanhan ajan pankin määräaikaistiliä. Houkutteleeko?

Ei oikein.

Mutta mikä olisi varmempi ja vakaampi yhtiö pörssissä? Ja saattaa olla, että kun Fedi ja EKP pikkuhiljaa hillitsevät setelipainojaan ja korkokin nytkähtää edes jonkin verran ylöspäin, niin tiedossa piiiiiitkä yleismörnintä pörsseissä?

Tällöin vähätuottoinen, mutta vuorenvarma Sampo ei niin paha vaihtoehto?!

19 tykkäystä
4102

Itse käytän sitä “käteisvaraston” korvikkeena. Eli lappuna joka oletusarvoisesti tuottaa vain vähän yli 0% mutta jonka voi erikoistilanteessa likvidoida ja siirtää rahat muualle. Käteiselle se oletusarvoinen tuotto kun on tasan 0%.

Ja kyllä, tiedän että ei Sammon päivittäinen kurssi ole immuuni heilumiselle ja riski tietenkin on että arvo hieman vaihtelee, mutta tämä on siivu jota normitilanteessa ei pitäisi joutua koskaan purkamaan ja pieni riski on pakko hyväksyä jos kaipaa sitä yli nollatuottoa tällekkin pääomalle. Varsinainen käteissiivu on sitten erikseen normaali veivaustoimiin ja “vararahaston” vuoksi sen voi aina välillä ajaa myös lähelle nollaa. “nopean toiminnan rahat” vs “sammon osakkeessa istuvat hätävararahat” ja sitten tietty vielä viimeisenä takalaitana on vielä hieman lisää muualla ettei tule nälkä jos tulee oikein iso musta joutsen.

Ja tämä siivu tällä hetkellä Sampo-parkissa on noin 10% sijoitusvarallisuudesta ja “nopean toiminnan käteinen” heiluu siinä 0-20% haarukassa.

11 tykkäystä
4103

Yhtä lailla se sammon osake dippaa, jos alkaa yleinen mörnintä. Jos ensin otat -20% kurssista, niin (lyhyellä välillä) se 5% osinko tuotto ei välttämättä lämmitä. Ja tuossa kohtaa ehkä näät osakkeita joista voisi saada vaikka +50% tuoton, eikä vain tuota sammon 25% korjausta + osinko. Joten saatat myydä nämä käteiset 20% alella että pääset tuohon parempaan tuottoon kiinni, jolloin “käteisen korvike” olikin kaukana siitä.

Ja jos sampo saa 3% osinkotuotto tina hinnoittelun, voi korko muutokset vaikuttaa sampoonkin rajusti.

5 tykkäystä
4104

Hyötypohdintaa @Johnnyboy’lta niistä riskeistä, joita mahd. tulossa oleva yleismörnintä voisi meinata. Ml. Sammon osakkeelle.

Yhtäältä korkojen nousu toisi Sammon wanhan ajan määräaikaistiliä muistuttavalle osakkeelle kovan kilpailijan (korkotuotteet).

Toisaalta korkojen nousu iskee eniten kasvuosakkeisiin, kun Sampo on arkkiesimerkki arvo-osakkeesta. Kovatuottoisia kilpailevia osakkeita ei viime vuosien tapaan olisi tarjolla ja Sammon kaltaisten vakaiden linnakkeiden suhteellinen asema paranisi.

Kaiken kaikkiaan pörssimarkkinoilla ollaan nyt tulevaisuuden suhteen sumussa😳

4 tykkäystä
4105

Jos ase ohimolla pitäisi laittaa kaikki omat sijoitusrahat yhteen suomalaiseen kohteeseen niin en vaan keksi parempaa kohdetta kuin Sampo.

Katsokaa muuten Elisan kurssia, ei mitään kasvuodotuksia, turvallisen tylsää kassavirtaa vuodesta toiseen ja kertoimet aivan älyttömät. Minusta Sampo on tulevaisuudessa samanlainen mutta siinä on lisäksi vielä kasvuoptio mitä Elisassa ei ole.

EDIT: miten @Sauli_Vilen näet tämän vertauksen?

33 tykkäystä
4106

Toki korot vaikuttavat sampoon hyvin monella eri tapaa, ja foorumilaisten on (ainakin minun) mahdoton arvioida mikä näiden summa on.

Korot vaikuttavat esim.:

  • Arvostuskertoimiin

  • Floatin tuottoon

  • Kilpailutilanteeseen hinnoissa, kun float alkaa myös tuottamaan

  • Jos korot nousee inflaation takia, nousee myös sammon kulut inflaation takia

Suurin ero varmaan se, että elisa pystyy jakamaan koko tuloksensa osinkoina. Ehkä sampokin tähän pystyy, kaikenmaailman solvenssit vähän hämäriä, mutta politiikka on että jakavat +70%. Jolloin yield jää matalemmaksi.

Nykyään ei taida olla ihan niin yksiselitteinen (kun on kaikkia vakuutusosinkoja sun muita lanseerattu), mutta eikö tuo 70% ollut CMDssä? @Mirko_Sampo_IR

image
image1463×659 155 KB

3 tykkäystä
4107

Sammolla ei ole enää osinko-ohjeistusta tai -politiikkaa.

2 tykkäystä
4108

Screenshot_20210904-132727
Screenshot_20210904-132727720×1440 88.3 KB

Sampo sivuillaan itse ilmoittaa osinkopolitiikan olevan vähintään 70% tuloksesta ilman kertaeriä. Onko jotain sisäpiirin tietoa vai sivut päivittämättä (28.5. viimeksi)

Mikäänhän ei Sampoa estä maksamasta koko tulosta Jos rahalle ei muuta tarvetta ole.

4 tykkäystä
4109

Ainoa rajoite varmaan tuo solvenssi II haarukka sekä lainojen takaisinmaksu. @Sauli_Vilen , @Mirko_Sampo_IR tai joku muu enemmän solvenssi asiasta ymmärtävä voisi joskus avata tätä vähän.

Onko tuo solvenssi suhde periaatteessa joku “laskennalliset vakuutusvastuut/oma pääoma”, jolloin vakuutuskannan ja maksutulon (ilman hinnankorotuksia) kasvaessa vaikka 5%, pitää omanpääomankin kasvaa 5%, joten yliajan ei voida jakaa 100% tuloksesta ulos, vaan osa jää tasetta vahvistamaan, jotta pysytään 170%-190% solvenssi rangessa?

4111

Sitähän se Solvenssi II - direktiivi käytännössä on, että kassassa pitää olla riittävästi rahaa selvitäkseen vakuutusvastuista.

Luin siitä joskus jonkun artikkelin/tutkimuksen, niin siinä säädetään myös hallintotavoista ja sisäisestä valvonnasta sekä avoimuus/viestintäasioista.

Julmetusti eri vakuutusriskeille eri kaavoja yms. Hyvää iltaluettavaa, saa unen helposti. :sleeping:

5 tykkäystä
4112

Kuten sivuilla todetaan, politiikkana on jakaa osinkoa vähintään 70% tuloksesta satunnaiset erät pois lukien.

Viime kevään CMD:ssä lanseerasimme termin “vakuutusosinko”, jonka tarkoitus on auttaa sijoittajia hahmottamaan, minkä verran osingosta syntyy vakuutusliiketoiminnoista. Vuodelta 2020 osinkoa maksettiin 1,70 euroa per osake, josta vakuutusosingon osuus oli noin 1,60 euroa. Tavoitteena on kasvattaa tätä osaa osingosta linjassa vahinkovakuutusliiketoimintojen tulosten kanssa.

Nordeasta ja muista sijoituksista irtautuminen synnyttää ylimääräistä pääomaa. Ylimääräistä pääomaa syntyy, kun konsernin Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR = Solvency Capital Requirement) laskee. Ja se laskee, kun tuo markkinariski (market risk) laskee. Vähemmän sijoituksia = vähemmän markkinariskiä.

Toisin sanoen omien varojen (SII Own funds) ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen suhde paranee = Solvenssi II -vakavaraisuussuhde paranee. Voitonjako pienentää omia varoja, joten mitä korkeampi Solvenssi II -vakavaraisuussuhde, sitä enemmän osinkoa voi jakaa.

Sammon tavoite vuosille 2021-2023 on 170-190 prosentin vakavaraisuussuhde.

image
image1817×1019 103 KB

Ylimääräisen pääoman määrä riippuu tietenkin Nordean ja muiden sijoitusten arvon kehityksestä. Vuodenvaihteessa sijoitusten arvo oli karkeasti 10 euroa per osake, josta ylimääräistä pääomaa olisi 5-6 euroa.

Tuo loput 4-5 euroa menisi taseen vahvistamiseen, toisin sanoen velkojen maksuun. Kun taseesta poistuu omaisuutta, täytyy myös niiden takana olevaa velkaa pienentää, jotta velkaisuusaste ei nouse liian korkealle. Ihan samalla tavalla, jos myyt asunnon, joka on rahoitettu asuntolainalla, täytyy lainakin maksaa pois.

Sammon tavoitteena vuosille 2021-2023 on alle 30 prosentin velkaisuusaste (laskukaava: rahoitusvelat / (rahoitusvelat + oma pääoma (IFRS)).

Alla oleva, CMD:ssä esitetty kuva on luonnollisesti siltä osin vanhentunut, että Nordean osake on sittemmin noussut vuodenvaihteen 6,67 eurosta. Tän hetken kurssitasoilla noiden sijoitusten arvo on karkeasti noin 13 euroa per osake (toukokuun Nordea-myynti mukaan lukien), josta ylimääräistä pääomaa olisi noin 9 euroa per osake.

image
image1722×977 132 KB

Tarkemmin ottaen Solvenssi II:lla säädellään pääomia, ei kassaa sen varsinaisessa merkityksessä. Yhtiöllä voi olla iso kassa, mutta vähän pääomia (joo, kuulostaa vähän hassulta). Sammolla oli vähän tämänkaltainen tilanne vuonna 2019, kun konsernin vakavaraisuus jouduttiin vielä laskemaan myös FICO-laskentakaavan mukaisesti ja Nordeaan kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset muuttuivat. Tämä johti tilanteeseen, että kassassa oli kyllä reilusti likviditeettiä, mutta pääomaa sen hyödyntämiseen oli muutosten myötä vähemmän.

Virkkeen jälkiosa toki oikein, eli tarkoituksena on pitää huolta, että vakuutusyhtiö selviää velvoitteistaan tilanteessa kuin tilanteessa :slight_smile:

122 tykkäystä
4113

Hyvä kirjoitus @Mirko_Sampo_IR, kiitos siitä. Ei kansankapitalistilla kaikki terminologia eikä varsinkaan direktiivit hallussa mutta hyvä että iso kuva jotenkin…:upside_down_face:

Eli jos Solvenssi ja velkaisuus sopivia, eikä investointeja näköpiirissä niin osinkoa voi jakaa enemmän suhteessa vuoden tulokseen? Jopa sen 100%?

Ja ymmärsinkö oikein, että vuoden 2020 tuloksesta vain 0,10€ tuli muualta kuin vakuutus toiminnoista?

2 tykkäystä
4114

Teoriassa koko tulos on toki mahdollista jakaa ulos osinkona. Nettovaikutus solvenssiin ja velkaisuuteen olisi silloin nolla. X määrä tulosta parantaa solvenssia ja velkaisuutta, ja saman määrän jakaminen osinkona heikentää niitä vastaavalla X määrällä. Tässä tilanteessa tosin ei ihan hirveästi jäisi liikkumavaraa, joten ihan koko tuloksen jakaminen osinkona ei pidemmän päälle ole optimaalista. Lyhyellä aikavälillä toki jakosuhde voi hyvin olla yli 100%, mikäli taseessa on ylimääräistä pääomaa, jota päätetään palauttaa.

Tuo 0,10 euroa per osake heijasteli käytännössä Nordean viime keväänä jakamaa osinkoa.

24 tykkäystä
4115

Tämä ei nyt varsinaisesti Sampoon liity, mutta täytyy nyt kehaista, kuinka upeaa työtä @Mirko_Sampo_IR tekee.

Eilen käsittääkseni suuri päivä ja onnittelut siitä myös! Tästäkin huolimatta jaksat sunnuntaina valaista meitä, vaikka tuskin työsuhteen puolesta olisit velvoitettu.

Jos Sampo on Helsingin pörssin kruunun jalokivi niin kyllä on timanttinen IR-henkilökin. Vielä kerran onnea ja kiitos upeasta työstä. :slightly_smiling_face:

133 tykkäystä
4116

Eikös Sauli joku kuukausi sitten todennut, että (silloin oletettujen) lisäosinkojen maksamisen jälkeen Sammon käypä arvo olisi noin 35€/osake :thinking:

6 tykkäystä