Sampo - Vakuuttava vakuuttaja

Mutuilen tähän hiukan, mutta ajatellaan vastakkainasetelmaa lisäosingot/omien ostot. Uskallan väittää, että jokainen yritys lopetetaan joskus. Tapahtuu konkurssi, toimialan disruptio ym ym…

Jos yhtiö x päättää, että ko yhtiön pörssihistorian aikana voitonjako tapahtuu omien ostojen kautta. Osakkaat pääsee nauttimaan omistusosuuden kasvusta vuosittain, mutta mitään konkreettista kassavirtaa ei tule. Prosenttien promillet vaan liikkuu sielä osakaskirjoissa. Jos taas yhtiö x jakaa voittonsa osinkoina, niin osakas pääsee nauttimaan kassavirrasta. Niillä rahoilla voi sitten vaikka kasvattaa omaa omistusosuuttaan tai juoda tequilaa rannalla. “Sijoitetulle pääomalle saa siis konkreettista tuottoa, vaikkakin verot menee”.

Tämän vuoksi en pidä Sampon tavasta jakaa ylimääräistä pääomaa. Itse arvostan konkreettista kassavirtaa, jonka voi käyttää mielensä mukaan. Toki kyseessä on tässä tapauksessa voitojakona osingot (keväällä) ja omien ostot.

7 tykkäystä

Taloustiede lähestyy asiaa siten, että jokainen yritys menee aikanaan konkurssiin vai mikä on vanhin yritys joka tulee mieleesi?

Omien ostothan vastaa käytännössä samaa asiaa, että osakkeenomistaja sijoittaisi yrityksestä saamansa osingot takaisin yritykseen eli kasvattaisi omistusosuuttaan yrityksessä. Tosin omien ostot tarjoavat veroedun AOT:n kautta sijoittavaan.

Kuvitellaan, että sijoitat kaikki Sammosta saamasi osingot takaisin Sampoon ja lopulta yritys menee konkurssiin, jolloin ollaan täsmälleen samassa pisteessä kuin mainitsemassasi esimerkissä. Jos yrityksen ainoa voitonjako on omien ostot ja sijoittaja tarvitsee kassavirtaa, voi sijoittaja myydä milloin vain haluamansa määrän osakkeita, rahoittaakseen kulutustaan. Etu on se, että verojen maksun ajankohdan ja määrän saa kukin sijoittaja päättää itse.

12 tykkäystä

Moi foorumilaiset,

Sammon eilinen ilmoitus takaisinostojen käynnistämisestä on herättänyt täällä yllättävänkin paljon keskustelua. Ajattelin muutaman sanan itsekkin tänne vielä lisätä.

Nuo omien ostot tuli meille tosiaan yllätyksenä, sillä oltiin odoteltu että Nordeasta ja myöhemmin Fintech-sijoituksista vapautuvat pääomat (~9 EUR/osake) palautettaisiin omistajille lisäosinkoina. Tuolla lopullisella voitonjakotavalla (osingot vs. buybackit) ei mielestäni loppupeleissä ihan hirveästi ole merkitystä, mikäli oletetaan että Sammon osake on järkevästi hinnoiteltu — niinkuin se meidän papereiden perusteella alkaa pitkälti olemaan (SOTP ~45 euroa). Verotusmielessä omien ostot on sijoittajan kannalta toki tehokkaampi voitonjaon muoto, kuten täällä on jo aiemmin tuotu esiin, ja kassavirtaa haluava sijoittajahan voi aina tehdä näissä tilanteissa nuo osingot itselleen osakkeita myymällä.

Tuosta eilisestä tiedotteesta ei nähdäkseni voida suoraan sitä johtopäätöstä tehdä, että tuo koko 50 milj. osakkeen takaisinostovaltuutus (noin 9,0 % osakekannasta) tultaisiin käyttämään, vaikka toki tuommoinen 2,2 mrd. euron osto-ohjelma voikin olla ihan hyvin mahdollinen lopputulema. Sammollahan on ollut tuo 50 milj. osakkeen ostovaltuutus käytössä vuosittain niin kauan kuin jaksan muistaa (ainakin vuodesta 2014 alkaen). Näin ollen huomioinkin tuossa eilisaamun kommentissa vain tuon viimeisimmän 745 MEUR:n osakemyynnin. Käytännössä tuo lopullinen mix buybackien ja osinkojen välillä tulee selviämään vasta myöhemmin.

Mukavaa viikonloppua itse kullekkin!

120 tykkäystä

Kirjoittelu on mennyt vänkäämiseksi osingot vai omien osto. Se on suppea tarkastelu, sillä pointti on strategian toteutus muutaman vuoden tähtäimellä ja kuinka se tehdään. Strategiahan voidaan kiteyttää muotoon Sampo on vakuutusyhtiö vuonna 202x.

Sammolla vapautuu huikeasti pääomaa lähiaikoina. Kuinka se allokoidaan, onkin monimutkainen kysymys. Se on kerrottu, että ylimääräinen pääoma palautetaan. Mutta miten johto määrittelee termin “ylimääräinen”?

Strategia määrittelee, että fokus on konsolidoida vakuutusliiketoiminta. Se merkitsee, että Topin ja Hastingsin vähemmistöosuudet pitää jossakin vaiheessa ostaa pois kuleksimasta. Vähemmistöosuudet ovat kivi sekä Nallen että Tossen kengässä. Kun hinta on sopiva, kaupat tehdään. Se vaatii kosolti omaa pääomaa. Tossella on varmasti exelissään muutama skenaario, miten ja millä hinnalla kaupat tehdään ja miten ne rahoitetaan.

Konsolidointi on Sammon prioriteetti numero yksi. Ylijäävä pääoma sitten palautetaan omistajille lupausten mukaisesti. Se on vasta prioriteetti numero kaksi. Siihen en usko, että Sampo ostaisi briteistä tai muualta lisää vakuutusliiketoimintaa ennen kuin nykyomistusten konsolidointi on valmiimpi.

Pari reunahuomautusta lopuksi:

  1. Arvelen Tossen nauraneen viime kuukausina olemattomaan partaansa valmistellessaan takaisinostoja: “kuinka pihalla koko analyytikkokaarti onkaan ollut yhtiökokouksen päätöksiä tulkitessaan”.

  2. On hyvinkin mahdollista, että Hastings-vähemmistöosuus lunastetaan 1-2 vuoden sisällä. Tuskin Sampo on tehnyt diiliä, joka ei sisällä optiota lunastaa loppuja, kunhan tietyt kriteerit täyttyvät. Top on opettanut, että kyytä ei kannata kasvattaa povellaan. Toisaalta vähemmistöomistaja on nähnyt, että Sammolla on kompetenssi nostaa Hastings selvästi tuottavampaan moodiin. Siksi se tällä diilillä tiristää vielä viimeisetkin mehut Hastingsista ennen exitiä.

22 tykkäystä

Keskustelussa ei ole mainittu sitä näkökohtaa, että jos&kun Sampo ostaa kovalla tohinalla noin 45eur kurssitason vallitessa osakkeitaan kassassa kuumottavilla Nordeaeuroilla ja sitten se ‘pörssien suuri korjausliike’ tapahtuu suitsait melko pian sen jälkeen. Toki iso nippu sampo-osakkeita on tällöin imuroitu markkinoilta mutta kalliillahan ne siinä tapauksessa on hankittu. Sijoittajan kannalta ylimääräisien osinkojen jaon myötä olisi enemmän vapausasteita. Vaikkapa nuo eurot voi sijoittaa ‘suuren korjausliikkeen’ jälkeen Sammon osakkeisiin - tai sitten tehdä jotakin muuta. Kenelläkään ei tosiaan ole luotettavaa ennakkotietoa pörssin tulevista trendeistä, mutta silti…

9 tykkäystä

päinvastoin RMI:llä on optio ostaa Sammolta 10% Hastingistä samaan hintaan kuin Sampo teki bidin Hastingistä. Käyttääkö ne sen, en tiedä. Mutta en olisi kauhean yllättynyt vaikka käyttäisi.
Ei noi vähemmistöomistukset ole niin harvinaisia vakuutusalalla. Topin kohdalla on vain ikävää, kun ei voida hyödyntää synenergioita.

Paltaanmpa vielä takaisin tuohon osto/osingomaksu dilemmaan. Lähtökohtaisesti kai ajatellaan, että kummallakin tavalla päästään osakkeenomistajan kannalta samaan lopputulemaan, poislukien verot. Mitäpä sitten jos osakkeenomistajista vain esim. puolet myy osakkeitaan sammolle takaisin. Eikö sillon “osingon jako” jää vähän niinkuin vajaaksi? Maksetaanko tuolloin osa ihan rahana vai jääkö jako vajaaksi.
Entäpä jos oli aikonut sijoittaa osingot takaisin sampoon? Takaisin myynnin jälkeen ostat
osakkeet takaisin kohonneella hinnalla ja
tulevaisuuden tuototkin on puolittuneet vaajaaksi jääneen takaisinoston vuoksi. Oliko tässä jotain josta olen ihan kujalla?

1 tykkäys

Osakkeet ostetaan todennäköisesti ostetaan suoraan pörssistä, eli niitä ostetaan pieniä määriä joka päivä. Sampo on siellä yhtenä ostajana muiden joukossa ja Sammon osake on niin likvidi, että käytännössä ei ole mahdollista etteikö Sampo saisi osakkeita ostettua. Osakkeen arvostustaso on sitten toinen asia – jos arvostuskertoimet karkaavat korkeaksi, onko silloin enää osakkeenomistajien etuna, että Sampo ostaa omia osakkeita mitätöitäväksi. Mutta kuten sanottua, se onkin täysin toinen asia mietittäväksi.

4 tykkäystä

En oikein löytänyt mainintaa tästä RMI:n optiosta. Sammon infossa (linkki alla) mainitaan pitkä kumppanuus ja tavanmukaiset pienemmän osakkaan suojaukset ja sopimuksesta irtautumiset, mutta ei mitään muuta. Optio myydä osa tai ostaa loput Hastingsista lienee sen tason asia, minkä olemassa olo pitänee kommunikoida selkeästi. Kaikki toki on neuvoteltavissa ja ehkä pitemmällä aikavälillä pitäisin positiivisena, jos Hastings joskus on kokonaan osa Sampoa.

” Sampo and RMI have entered into a long-term partnership in relation to Hastings. The governance of the jointly owned company reflects the relative shareholdings of Sampo and RMI, recognizing Sampo’s controlling position, but protecting RMI’s interest with customary minority protections. The shareholder agreement includes customary exit arrangements for agreements of this type.”

1 tykkäys

RMI:llä on yhteisesti omistetun yhtiön osakassopimukseen kirjattu optio kasvattaa omistusosuutensa 40 prosenttiin. Optio on voimassa 18 kuukautta Hastings-kaupan toteutuksesta.

Sopimuksen mukaan yhteistä strategiaa ja askelmerkkejä pysähdytään tarkastelemaan neljän vuoden kohdalla. Kahdeksan vuoden jälkeen järjestely puretaan (jompi kumpi ostaa toisen ulos), jos muuta ei ole siihen mennessä sovittu.

95 tykkäystä

Kiitos Mirko! Tämä on todella hienoa, että seuraat ja kommentoit tätä ketjua👍

29 tykkäystä

Oli isohko osto-ohjelma ja siellä oli silloin shorttarit kaikkia pankkivakuutuskonsernien kimpussa. Sampo oti 7 euroon omia osakkeita. Noilla varmasti pitkälle tehtiin pohjat sille 10 osingon korotus putkelle.

4 tykkäystä

Jos tämän päivän Pörssisijoittajan viikko-tapahtuman Sampo osion haluaa katsoa nauhoitteena, niin n. 9.30 ajasta eteenpäin katsottavissa. Alussa myös lyhyesti Saulin ajatuksia Sammosta (ja muista päivän teemaan liittyvistä yhtiöistä)

Mielestäni hyvä esitys @Mirko_Sampo_IR:lta.

19 tykkäystä

Pientä spekulaatiota, jota tuossa pari päivää sitten pohdiskelin eräällä toisella areenalla.

Omien osakkeiden takaisinostoon liittyen en löytänyt yhtiökokousaineistosta nimenomaista mainintaa osakkeiden mitätöinnistä (@Mirko_Sampo_IR tosin näin haastattelussa totesi). OYL mukaan julkinen osakeyhtiö ei saa omistaa yli 10% omista osakkeistaan, ja 50m osaketta on juuri ja juuri alle tuon rajan. Mitään pakkoahan yhtiöllä ei ole mitätöidä omia osakkeitaan:

15:4 §

Pitäminen, mitätöiminen ja luovutus

Hankitut, lunastetut tai yhtiölle muulla tavalla tulleet omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen.

Topdanmarkin MCAP oli eilisen päätöskurssin perusteella n. 4,01 mrd euroa ja yhtiö omistaa itse n. 3% osakkeistaan. Sampo omistaa 46,7% + yhtiön hallussa n. 3% → jäljelläolevan osuuden MCAP n. 2,02 mrd euroa. 50m Sampon osaketta eilisellä päätöskurssilla (44,22) = 2,16 mrd euroa,

50m osaketta riittäisi noin teoriassa Topdanmarkin ostoon osakevaihdolla, tosin preemio ei olisi tällöin kovin kummoinen. Edeltä johdettuna preemio olisi n. 7% eiliseen päätöskurssiin (333 DKK), joka sattumoisin on samalla tasolla kuin 3 kk painotettu keskikurssi. Tilanne on hieman parempi, jos käytetään 6 kk painotettua keskikurssia (303 DKK), jolloin preemio olisi jo luokkaa 17%.

Hommassa on kuitenkin ns. muuta hyvää tarjolla. Yksi porkkana on pääsy Sampon jakamiin osinkoihin, mikäli järjestely toteutettaisiin ennen @Sauli_Vilen ennustamaa osinkosuihkua. Toinen on Sampon aliarvostuksen purkautuminen finanssisijoituksista irtautumisen myötä, mikä sataisi samaan laariin. Kolmanneksi, Topdanmarkin integrointi osaksi Ifiä parantaisi kokonaisuuden tehokkuutta.

Sitten se pihvi. Topdanmarkin omistuksesta 25% on tanskalaisilla (https://www.topdanmark.com/en/investors/share-profile/share-holders/). Tanskan lain mukaan osakevaihto olisi todennäköisesti veroneutraali, jolloin alkuperäisen (Topdanmarkin osakkeiden) hankintahinnan voi “rullata” osakevaihdolla saatuihin Sampo-osakkeisiin (ks. KPMG:n tuore muistio aiheesta https://home.kpmg/xx/en/home/insights/2021/04/denmark-taxation-of-cross-border-mergers-and-acquisitions.html):

Tax-exempt restructurings

Where the transaction is structured as a share exchange in which the seller receives shares in the purchasing company in exchange for shares in the target company, the seller may roll over the capital gain on the shares in the target company to the new shares. The rollover may be carried out either with or without preapproval from the tax authorities. Various conditions must be met, depending on whether or not preapproval is obtained, and local advice should be sought.

No preapproval is required where the transaction is structured as a tax-exempt merger, but special conditions must be met to obtain the rollover of capital gain for the seller and the tax values for the merging companies.

Järjestelyn veroneutraalius saattaa olla hyvinkin houkutteleva syy vaihtaa Topit Sampoon. Tanskassa pääomatulojen verotus on nimittäin huomattavasti Suomea kireämpää - progressio nousee 27%:sta 42%:iin jo n. 7.600 euron ylittävällä osalla! (Edit: tämä koskee luonnollisia henkilöitä - yhteisöverokanta on 22%, eli on tuo veroneutraalius yhteisöillekin merkittävä).

Vaihtoehtoinen skenaario on, että tuolla 50m osakkeella saisi haltuun sen 90%:a, joka mahdollistaa lunastusmenettelyn. Tällöin ostettavaa olisi enää 40,30% = 1,61 mrd euroa → preemio 34% + muu hyvä.

Ajatuksia?

7 tykkäystä

On jos valtuutus on haettu nimenomaan siihen niin kuin Mirko viime viikolla kirjoitteli.

12 tykkäystä

Pahus! Seison korjattuna. Vaan olisi tämä ollut kaunis tapa hoitaa Topin osto.

Pörssitiedotteesta tuo mitätöintiin liittyvä detalji puuttui, mutta pöytäkirjastahan tuo tosiaan löytyy.

3 tykkäystä

Kannatti katsoa! Vaikka paljon tullut seurattua Sampoa, niin napakka paketti kokonaisuudesta hyväksi.

Mirkon esityksessä kiinnittyi huomio myös toteamukseen, että kilpailu Britanniassa paljon kovempaa. Suuri osa sopimuksista alkaa syntyä netin hintavertailusivuilla.

Ei mikään salaisuus, että Sammon vahvan tilan taustalla osaltaan Pohjoismaiden kilpailun seesteisyys. Mutta kuinka kauan tämä voi jatkua? Koska täälläkin asiakkaat siirtyvät hintavertailusivustojen tai vastaavien pääkäyttäjiksi? Mikä myös edistäisi muulta tulevien vakuutustoimijoiden työntymistä Pohjolaan.

Silloin kävisi helposti, että katteet, liiketulos, osingot jne. ohenevat. Vaikka Sampo saakin nyt hyödyllistä vertaisoppia tälläisesta markkinasta Hastingsin kautta, kuten Mirko totesi. Ja vaikka Sampo on kovin digitalisoitunut.

Vaikea löytää kuoriutuvasta ”vakuutusosinko-Sammosta” isoa riskiä ja lähitulevaisuus on yhtä omien osakkeiden osto- ja osinkosuihkujuhlaa. Mutta edellä mainittu kilpailutilanteen mahd. muutos on vähintään kahden pohdinnan arvoinen. Maailma ja markkinat muuttuvat. Kestääkö Sammon kaava myös 5-10 vuoden päästä?

10 tykkäystä

Kovasti hehkutetaan Sampoa. Kassa täynnä ja rahaa tulee sisään, mitta missä tulokset. Kurssi mörnii, suunnitelmissa ostaa omia osakkeita ja pahimmassa tapuksessa tuhlata rahat ns turhaan juuri kun markkinan sentimentti on muuttumassa. Pahin skenaario on, että ostetaan omia huipuissa, markkina kääntää kurssinsa ja kurssi jopa dippaa, vaikka juuri käytettiin rahaa ostoihin. Tulevat osingot eivät siinä kohtaa lämmitä siinä hetkessä elävää sijoittajaa.

Kiinnostavassa hetkessä kaikki tapahtuu. Korjausliikkeen tunnelmissa Sampo liikkeellä. Toivottavasti omien osto osuu vasta korjauksen jälkeen, kun sellainen tulee. Ja kyllähän näillä se Topin ostokin on mahdollinen.

Silti tässä markkinatilanteessa omien osto on erikoinen veto. Vaikea siinä on nähdä arvonluontia ainakaan heti.

2 tykkäystä

Kaikkihan me haluttaisiin ostaa halvalla, niin myös Sampo. On sitten kyse Topdanmarkista tai omista osakkeista. Niinku Mirko sanoi videollakin, Topin suhteen Sammolla on aikaa odottaa sopivaa markkinarakoa.
Pääomaa ei silti kannata makuuttaa yhtiössä, ja omien ostossa on kuultu varmaan ulkomaan sijoittajia jotka kai siitä tykkää.

Ja itse näen että minulle ainakin arvonluonti syntyy välittömästi siitä, että jos sitä loppua myyntituloa jaetaan sitten osinkoina, jakajia on vähemmän… :euro::pie:

2 tykkäystä

Millä tavalla kurssi mörnii? Eikös Sammon hinta jo pyöri yli 44 eurossa? En ihan kutsuisi sitä kyllä mörnimiseksi.

24 tykkäystä