Jotakin näkökulmaa saa ehkä asiaan, kun katsoo Nordean ja Ssab:n tavoitehintoja 2,5 vuoden ajalta. Ne näyttävät olevan jotenkin kroonisesti 20-30 kruunua todellisuuden yläpuolella.Tai sitten jos on noustu ylös niin ehkä vuodentakaiset tavoitehinnat on saavutettu. Mutta laskua ne eivät oikein näytä ennustavan ollenkaan. Sampoa ei löydy tuolta sivulta, harmi kyllä niin joutuu käyttämään muita firmoja tässä.
https://www.riktkurs.nu/nordea/
https://www.riktkurs.nu/ssab/
One interesting point for insurance company analysts to dig deeper into is the subject of climate change.
My view in the context of the Nordic insurance market is that climate related events will eventually prove benefical for large scale and cross-border insurance companies like IF/Tryg/Gjensidige. Climate events in the Nordics seldom create large scale damages in all the Nordic countries at the same time. Often they are confined to one regional areas, which could prove the be extra costly for an insurance company whose scale is only one country.
I think that climate change will further the consolidation of the market in the Nordics (regardless what the regulatiors want). This will transpire via the reinsurance market. Already now there are signs for example in Denmark where smaller/regional based insurance companies does not have the money for both increased regulation and higher cost for reinsurance. So they sell themselves to bigger companies.
For example Topdanmark mentioned at lenght the related costs for reinsurance in the latest conf. call. And if Topdanmark is more or less ‘forced’ as a ‘big’ player to have a higher deductable (omavastuu), they increased it to 150 milj dkk from 100 milj dkk, what can we expect from smaller companies?
The smaller insurance companies will be forced to either be bought out by their bigger competitors, or they have to cut down on risk exposure. This will prove benefical for bigger insurance companies who already now are the only players that can take on large customers.
In the context of climate change, insurance companies are best to deal with this from a risk perspective. They have the best data (big data/AI), and they know when it does not make sense to provide insurance. Look no further than the state of Florida, where ‘all’ private insurance companies have left the state, as it is not worthwhile to provide insurance anymore.
Nyt kun tuota Topin ostoa on odotettu ja spekuloitu niin panin merkille, että Topdanmarkin vaihto eiliseltä oli tämän vuoden korkein 
Taisi olla isoja blokkeja minuuttikynttilöistä päätellen. (2x100k, 2x50k ja pari pienempää) Blokit yhteensä (340k) eivät tosin edustaneet puoltakaan prosenttia osakekannasta. Seuraillaan kehitystä.
Fair points all around.
I recently read an article concerning the development of reinsurance costs, which is largely in line with what you wrote. However, the article also made a reference to the diminishing coverage of the same reinsurance deals that have also become more expensive for insurers. As such, it seems like some insurers are tackling the increasing costs by reinsuring less of their risk, which is a great strategy that works as long as it doesn’t. I would imagine that Sampo isn’t the first company to suffer from this, but surely its growth rate will be hindered at the very least. At 15-20x earnings, those hindrances aren’t exactly nothing.
All in all, it feels like climate change will effectively give the best insurers the keys to the kingdom in the short term: a sticky and necessary product, pressure to offset increasing costs, an unsexy market from the perspective of new entrants (particularly in reinsurance based on reports on the total lack of new capital in the business), and a strong narrative to support the development - keep hiking prices all you want, you’ll likely get away with it. But if the climate develops in an unfavourable way for long, all insurers and their risk-management capabilities are going to be tested, whether they’re small or large ones.
Luvalla sanoen hieman sekava teksti, mutta laitetaan kuitenkin, jos ei muuta niin tämän kohdan takia: Inderesin Sulo Vilen Sammon tuloslivessä myhäilikin kuin pääministerimme Stubb aikoinaan Duudsonien tikkataulussa.
Ainoa asia joka jäi mietityttämään tuossa Pyysingin jutussa oli se, että kenelle Jonnille hän kertoi mitä sysi tarkoittaa.
Menee jo vähän off-topic, mutta aina kun Pyysing kirjoittaa Jonneista/Jonnista, hän viittaa “Jonnet ei tiedä” -sanontaan (eli nuorempiin ihmisiin).
Vielä yksi kommentti Pyysingin kolumniin, olenko ymmärtänyt jotakin väärin splittaussuhteesta, lainaus “sitten jaetaan loppukakku kuuteen palaan (6:1 split)” ja “antaa yhtä vanhaa osaketta kohti viisi uutta osaketta ihan ilmaiseksi, Sammon osakemäärä kuusinkertaistuu ja sijoittajalla pitäisi olla käsissään yhden 36 euron osakkeen sijaan kuusi kuuden euron osaketta.”
Itse olen ymmärtänyt, että yhdestä vanhasta saa vain viisi uutta osaketta eli vanha muuntuisi viideksi uudeksi, ei olisi enää mitään vanhoja osakkeita!?
Sammon oma yhtiökokoustiedote asiasta viittaisi tosiaan vain viiteen osakkeeseen, kun katsoo osakemääriä: Sampo Oyj:n yhtiökokouksen päätökset: Jakautuminen hyväksyttiin ja Sammon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Mäkinen| Sampo.com
“Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksuttomasta osakeannista osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden splittaus). Ehdotetun valtuutuksen nojalla hallitus voi päättää, että kaikille osakkeenomistajille annettaisiin maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettaisiin enintään viisi (5) uutta A-osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettaisiin enintään viisi (5) uutta B-osaketta. Hallituksen ehdotuksen julkistamispäivämäärän mukaisten osakemäärän perusteella A-osakkeita annettaisiin enintään 2 581 897 560 kappaletta ja B-osakkeita annettaisiin enintään 1 000 000 kappaletta. Maksuton osakeanti ei vaadi osakkeenomistajilta toimenpiteitä.”
Kyllä Aki on hajulla: 1+5=6
Tuo kaksoispisteellä toteutettu splittaussuhdenotaatio on itseänikin pitkään hämmentänyt. Johtuneeko matemaattisesta taustasta vai mistä. Mutta useimmiten käytettävä tulkinta
osakemäärä splitin jälkeen : osakemäärä ennen splittiä
Hieno tuossa notaatiossa lisäksi on että joskus sitä näkee käytettävän myös toisinpäin vaikka kyseessä ei olisikaan käänteinen splitti. Eli tarkkana saa olla.
Mirko vastasi jo huhtikuulla näin eli voi olla 1:2-5 eli se 5 uutta ei ole kiveen kirjoitettu.
Aiemmissa vastaavissa spliteissä tämä on tullu esiin. Pyysing on nyt ainakin tällä kertaa ja tässä asiassa oikeassa.
Jos tiedotteessa sanotaan, että yhtä vanhaa osaketta kohden annetaan viisi uutta, se tarkoittaa samaa kuin sanottaisiin, että splitataan kuuteen osaan. Kun missään ei sanota, että vanha osake mitätöitäisiin, ei sitä mitätöidä.
Voit tarkistaa, millä sanamuodolla Neste teki splittinsä eli maksuttoman osakeantinsa muutama vuosi sitten tai tsekata vaikkapa Inderesin sijoituskoulun luvun osakeanneista. Tässä sitaatti sieltä:
“Suomalaissijoittajille tutuista nimistä viimeksi Talenom splittasi osakkeensa niin, että yhtä osaketta kohden vanhat omistajat saivat viisi uutta osaketta. Osakekanta siis kuusinkertaistui ja osakkeiden kokonaismäärä nousi noin vajaasta 7 miljoonasta kappaleesta noin 42 miljoonaan kappaleeseen.”
Ainakin KL:n vastaavalla keskustelupalstalla julistettiin tovi sitten melko vahvasti tälle päinvastainen vaihtoehto ainoaksi ja oikeaksi totuudeksi, mutta se siis tapahtui pelkällä äänen kovuuden voimalla ilman varsinaista tietoa.
Ja kuten sanottua, viisi uutta yhtä vanhaa kohden on Sammolle nimenomaan se maksimi, mihin valtuus on annettu.
Milloin päätös tehdään, moneenko osaan splitataan ja minä päivänä? Onko se Q3 tuloksen yhteydessä marraskuun alkupäivinä vai jo aikaisemmin, Mandatumin irtoamisen yhteydessä? Onko valistuneita arveluita asiasta?
Miksi ihmeessä tuo splitti ylipäänsä tehdään? Vaikka paperisista osakekirjoista on luovuttu, niin luulisi toimenpiteestä silti pieniä kuluja syntyvän. Vaikka historiallinen tuotto ei olekaan tae tulevasta jne., niin kuitenkaan ei vaikuta siltä, että Sammon osakkeen yksikköhinta ihan lähivuosikymmeninä karkaisi meidän tavissijoittajien tavoittamattomiin.
Helppo yhtyä pyysingin näkemykseen. On vaikea nähdä että tahot jotka oikeasti liikuttelevat kursseja ylös tai alas tekisivät jotain koska osake tuntuu halvalta euroa per osake mittarilla. Muutenhan kaikki osakkeet maksaisivat saman verran.
Tämä aina lämmittää mieltä, kun nimitykset tehdään hyvässä järjestyksessä ja etupainotteisesti, toki ehdollinen sille, että Mandatum eriytetään ja Lapveteläinen siirtyy Mandatumin hallituksen puheenjohtajaksi: Sampo-konsernin sijoitusjohtajaksi on nimitetty Ville Talasmäki | Kauppalehti
Pohdin tuossa päivänä muutamana, Nallen kirjojen luvun lomassa, Sammossa olevaa tekemisen kulttuuria. Mielestäni Sammon sijoitusviestintä ja tekeminen on kenties jopa parasta Suomessa. En tiedä missä määrin vai onko mitenkään herra Wahlroosin vaikutusta tämä. Ainakin nämä tuntuvat olevan hyvin linjassa hänen omien ajatustensa kanssa, joita olen lukenut.
Viestiä ei pyritä hämärtämään vaan huonotkin asiat kerrotaan mielestäni suoraan ja kiertelemättä. Yhtiön johto ei vaikuta tavoittelevan lyhyen aikavälin kurssinousua ja omaa etua vaan tehtävät toimet tavoittelevat nimenomaan omistaja arvoa.
Tämä nyt ei ole kaikkien hyödyllisin viesti, mutta halusin tuoda tämän mietteeni esiin. Etenkin nyt kun Wahlroos ei enää hallituksessa istu. Toivottavasti sama tekemisen kulttuuri jatkuu Sammossa ja menee myös Mandatumiin!
Edit: itse asiassa @Mirko_Sampo_IR osaatko tai voitko ylipäätään ottaa kantaa, kuinka Sampoon on tällainen hyvä kulttuuri kehittynyt? Ja erittäin kieliposkella voisitteko opastaa myös muita Helsingin yhtiöitä toimimaan samalla tavalla? 
Pyritään noin niinku lähtökohtaisesti tekemään asioita ennemmin hyvin kuin huonosti ja yritetään tehdä aina vähän paremmin kuin edelliskerralla. Kulttuuri on kehittynyt jo kauan ennen kuin mä tulin taloon.
Itseäni Sammon narratiivissa häiritsee mm. Torbjörn Magnussonin maininta yhtiökokouksessa, ettei Sampo näe aktiivisesti mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamiseen markkina-alueillaan. Aika näyttää, oliko tämä lähinnä ovela harhautus seuraavalle liikkeelle, mutta itselle yhtiöstä jää tällä hetkellä hieman nuiva ja näköalaton kuva, ettei Mandan irtoamisen jälkeisestä ajasta osata oikein sanoa yhtään mitään suuntaan tai toiseen. Hyviä vuosia saattaa seurata krapula, minkä johdossa ei välttämättä uskalleta toteuttaa muutosta. Seurauksena voi olla sinänsä fiksua pikkunättiä jatkuvan parantamisen kulttuuria, mihin Mirkokin viittasi edellä. Sen kääntöpuolena moni yritys on menettänyt asemiaan unohtaessaan liiketoimintamallien uudistamisen. Toivottavasti olen väärässä Sammon kohdalla.
Nykyinen ~40eur hinta ja P/E 20 kerroin on kova yhtiölle, jolla liiketoiminnan ennustettavuus on kyllä eittämättä vakaa, mutta toisessa kupissa painaa riski vakuuttamisen riskeistä ja liiketoiminnan rajallisesta kasvumahdollisuudesta. Tuotto verrattuna määräaikaisten korkosijoitusten päälle ei ole järin suuri. Vaikka vakuutusyhtiönä Sampo osaisikin laskea riskit hinnoittelussaan, on pandemia, Ukrainan sota ja luonnonkatastrofit osoittaneet arvaamattomuutensa. Vakuuttamisen kannalta eletään varmasti uutta aikaa, jossa maailmaa ei voi enää mallintaa pelkästään historialliseen dataan perustuen. Toki Sampo on tehnyt fiksusti riskienhallintaa uudelleenvakuuttamisella, mikä varmasti laimentaa kertavaikutuksia, mutta samalla myös tuottoja.
Sampo varmasti sopii sijoittajalle, joka arvostaa vakautta eikä halua lyhyellä tähtäimellä menettää pääomiaan, Sen sijaan Sampo ei välttämättä sovellu enää aktiiviselle sijoittajalle, joka haluaa hyötyä Sammon aiemmin aktiivisesta roolista monipuolisena finanssimaailman integraattorina.
Itse näen kyllä Mandassa mahdollisuuksia, mutta jään odottamaan kyllä Mandan polkua itsenäisenä pörssiyhtiönä ja johdon kykyä luoda siellä lisäarvoa.
Riski/tuotto-analyysi strategiassani johti Sammon keventämiseen salkussa. Vaikuttaisi, että analyytikoillakin arvostuskertoimet ovat trendinomaisesti seuraamassa tätä kehitystä.