Yksittäisenä sivuhuomiona tuli kiinnitetyksi Sanoman odotukset ylittäneen osinkopäätöksen myötä nettovelan määrään ja nettovelka/käyttökate-suhteeseen.
Tosissaan nettovelka oli vuoden lopulla 640 MEUR:a ja raportoitu suhde 230 MEUR oikaistuun käyttökatteeseen 2,8x eli alle 3,0x tavoitteen. 150 MEUR:n hybridi siihen mukaan, niin puhutaan 3,4x, mikä samoilla tasoilla kuin ennen hybridilainan liikkeelle laskua. Minkähän verran tätä pystytään jo tämän vuoden aikana kenties parantamaan käyttökatteen ja velanlyhennysten kautta? Vapaan kassavirran ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Nykyinen M&A-vara rajallinen näillä merkeillä.
Ilta-Sanomat lähtee viimeinkin mukaan muiden suurten pohjoismaisten iltapäivälehtien tapaan maksullisiin digisisältöihin. Suomessahan Alma Mediaan kuuluva Iltalehti lanseerasi keväällä 2021 Iltalehti Plus -palvelun, ja Alman Q3’23-osavuosikatsauksen mukaan sillä oli yli 47 000 tilaajaa.
Kaupallisessa mielessä Iltalehti Plus on ollut ymmärtääkseni positiivinen yllätys, ja olenkin ihmetellyt, miksi Sanomalta ei vastaavaa konseptia ole kuulunut, ja tässä se nyt on. Eiköhän Sanomalla oteta tässä Iltalehti Plus vertailukohdaksi.
IS Extran tilaus- ja liikevaihtotavoitteet ovat ”kunnianhimoiset”, mutta tarkkoja lukuja ei kerrota julkisuuteen. IS Extran normaalihinta on sama kuin sen pääkilpailijan eli IL Plus -palvelun, 6,99 euroa kuukaudessa.
Hesarin päätoimittaja Erja Yläjärvi kommentoi yt-neuvotteluita (ei-maksumuuria). Muutama havainto jutusta.
Lukijoiden siirtymä printin tilaajasta digitaalisen HS:n tilaajiksi on ollut nopeampi kuin Hesarissa vielä muutama vuosi sitten ennakoitiin. Printin mainostulot ovat samaan aikaan pudonneet “jyrkästi”.
Mainostulojen osuus median tulovirrasta tulee tulevaisuudessa olemaan selvästi nykyistä pienempi. Yläjärven mukaan Hesarissa varaudutaan jopa siihen, että tuloista vain 20 prosenttia tulee mainosmyynnistä ja 80 prosenttia tilaajilta. Muutos on hurja verrattuna aiempaan noin 50-50-jakoon. Sanoma Median nykyinen liikevaihdon jakauma
Printti on raskas formaatti kannettavaksi ja tulee kasvavissa määrin olemaan, kun printin tilaus- ja mainostulojen määrä vähenee, mutta kulut lähinnä kasvavat.
Hesari on ollut mielestäni muita medioita edellä verkkoon siirtymisessä ja onnistunut tässä: 200 000 digitilaajan raja ylitettiin jo 2017. Tulee olemaan erittäin kiinnostavaa nähdä, miten kauan printtiä ollaan valmis jatkamaan. Oletan, että kun yksi suurempi media päättää alasajaa printin, muut seuraavat nopeasti perässä.
Näin Sanoman omistajana näen, että Sanoma on tekemässä ihan oikeita asioita. Laajentuminen oppimismateriaaleihin oli oikea liike, samoin vahva etukeno digimaailmaan. Mitä tehdä tv- toiminnan kanssa onkin jo toinen asia. Suomessa tarvitaan yksi kaupallinen kanava, mutta kahdelle ei selvästikään ole tilaa. Nähtäväksi jää miten asia järjestyy, UPM;kin tekee papereilla nyt hyvin rahaa, kunhan kilpailijat on ensin ajettu pois markkinoilta.
Tilaajamäärät pienenee koko ajan, niin onhan se vaan ajan kysymys, koska printtilehtiä aletaan lopettamaan. Vanhempi kansa nyt tietysti lukee vanhaa kunnon printtilehteä.
Meidän talouteen tulee printtilehti, jonka tilaamisen olen kyseenalaistanut jo kauan. Minun rooli on kantaa lehti laatikosta taloon ja talosta paperinkeräykseen.
Lopetin viime viikolla Hesarin printin, kun paikallinen lehti muuttui 6 päiväiseksi ja Hesarin sunnuntainumero olisi jaettu vasta maanantaina. Yli 40 vuotta kestänyt printin lukeminen loppui - täytyy löytää saunan uunin sytykkeet nyt muualta. Digi on tätä päivää ja muutosvauhti vain kiihtyy sanomalehtien osalta. Aikakausilehdet pitänevät pintansa paremmin- tai sitten ei.
Suomen Lehdistössä yhteenvetoa mediayhtiöiden kehityksestä männä vuonna sekä näkymistä (ei maksumuuria). Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta näkee, että rahapelimarkkinan ja -mainonnan vapautuminen Suomessa voi tuoda mainontaan “muutaman vuoden piristysruiskeen”. Median tilauksissa korona toi buumin, jonka jälkeinen lasku näkyy nyt tilausmyynnissä.
Vaikka Sanoman kurssilasku korkeine osinkoineen voi näyttäytyä houkuttelevalta ostopaikalta, liiketoiminnallinen käänne ottanee aikaa muutaman vuoden. Huoli medialiiketoiminnan kilpailukyvystä ja hallitusta rationalisoinnista kuuluu pitkään osaksi Sanomaa.
Alaotsikot:
Medialiiketoiminta on puristuksessa useasta suunnasta
En ole ehtinyt kuuntelemaan vielä loppuun asti, mutta tuntuu tämäkin haastattelu olevan tuttua @Karo_Hamalainen -laatua, eli hän haastatteli Sanoman sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtajaa Kaisa Uurasmaata.
Suomalaiset ovat Sanoman medialiiketoimintojen ympäröimiä: Sanoma tavoittaa joka viikko 97 prosenttia suomalaisista.
Sanoman medioiden otteessa olevalta jää helposti huomaamatta se, että Sanoma-konsernin liikevaihdosta suurempi ja tuloksesta paljon sitäkin suurempi osa tulee oppimateriaaleista. Viime vuonna oppimateriaalien eli Sanoma Learningin liikevaihto oli 800 miljoonaa euroa, kun taas Media Finland toi 600 miljoonan euron liikevaihdon.
Reilun viiden vuoden aikana Sanomassa on tapahtunut iso muutos.
”Hollannin medialiiketoiminnat myytiin 2017 ja 2019–2020. Siitä irrotettua pääomaa päätettiin käyttää oppimateriaaliliiketoiminnan kasvattamiseen. 2019 tehtiin ensimmäinen isompi yritysosto Hollannissa, 2020 Espanjassa ja 2022 Italiassa”, Sanoman sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtaja Kaisa Uurasmaa kertoo.
Yritysostojen myötä Sanomasta on tullut merkittävä eurooppalainen perus- ja toisen asteen oppimateriaalikustantamo. Suomen osuus Sanoman oppimateriaaliliiketoiminnasta on enää 7–8 prosentin luokkaa.
Kaisa Uurasmaa avaa oppimateriaaliliiketoiminnan lainalaisuuksia. Entä miten opetussuunnitelmasidonnaisessa bisneksessä saadaan maiden rajat ylittäviä synergiaetuja?
Sanoma aikoo kaksinkertaistaan oppimateriaaliliiketoimintansa liikevaihdon vuoteen 2030 mennessä. Sitä ei saavuteta maltilliseksi ohjeistetun keskimäärin 2–5 prosentin vuotuisen kasvun avulla. Yritysostoja tarvitaan.
Toimitusjohtaja Rob Kolkmanin katsaus Sanoman eilisestä yhtiökokouksesta. Esiintyjinä myös Santillanan toimitusjohtaja Alejandro Castex ja Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.
Pääanalyytikko @Petri_Gostowski on tehnyt laajan raportin Sanomasta ja tuttuun tapaan laajat rapsat ovat kaikkien luettavissa, joten ei ole mitään premiumimuureja.
Jos sijoittaminen kiinnostaa ja osakepoiminta, niin laajat raportit pitäisi olla kova juttu, eli siitä vain lukemaan.
Sanoman tavanomaisesti vakaa ja ennustettava tuloskehitys on heikentynyt etenkin kustannusinflaation ja mainonnan supistumisen seurauksena. Oppimisliiketoiminnan tuntuvan tehostusohjelman myötä odotamme segmentin kannattavuuden nousevan selvästi lähivuosina, mikä yhdessä asteittain elpyvän medialiiketoiminnan tuloksen kanssa nostaa tuloskasvun hyvälle tasolle lähivuosina. Tästä ja korkeahkosta lähivuosien osinkotuotosta muodostuva tuotto-odotus kääntää tuotto/riski-suhteen mielestämme houkuttelevaksi.
Harmittaa, ettei ehtinyt eilen illalla avata raporttia. Tänään se näkyy jo olevan vain premium väelle tarjolla, vaikka Inderesin aamukatsauksessakin sen kerrotaan olevan vapaasti luettavissa
Istuttiin @Petri_Gostowski kanssa vielä alas ja vedettiin Sanomaa yhteen inderesTV:n puolella. Noin 20 minuutin setti antanee lisää väriä uusimman laajan raportin kylkeen.
Kuten kellotuksistakin näkee, keskityttiin suurelta osin oppimisliiketoimintaan ja sen kasvuun, mihin Sanoman sijoitustarina merkittävältä osin kulminoituu. En tunne kansainvälisesti sektorin kilpailukenttää niin tarkkaan, mutta mielestäni on kiinnostavaa, että alan kilpailukenttä koostuu edelleen valtaosin paikallisista oppimisen yhtiöistä eikä Sanoman kaltaisia muita suuria kansainvälisiä konsolidaattoreita ole. Miksi? Petri kommentoi muun muassa tätä tässä setissä.
Toinen itseäni kiinnostava teema on nykymuotoisen Sanoman tulevaisuus. Milloin jakautuminen on viimein ajankohtainen ja järkevä tehdä? Sanoman suurimman omistajan eli Erkon säätiön suulla on Hesarissa (26.1.2024) saakka kommentoitu, että jollakin aikavälillä firman jakamista tullaan todennäköisesti harkitsemaan. Toistaiseksi liiketoiminnoista oletetaan saavan yhdessä kuitenkin enemmän irti kuin erikseen, kun mediabisneksen varsin hyvää kassavirtaa voidaan allokoida osinkojen lisäksi oppimisliiketoiminnan kasvun tukemiseen.
Lopussa vielä kysymys ja vastaus siihen, miksi markkina ei usko tehostusohjelman tuomaa tulosparannukseeen.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:18 Liikevaihdon hajautuminen ja jatkuvuus
05:10 Yritysostovetoinen kasvu ja dynamiikka
07:56 Miksi kilpailijat eivät kopioi strategiaa?
09:28 Liiketoimintojen kassavirtojen dynamiikka
10:43 “Oppimisliiketoiminnan vallihauta”
12:22 Printin hallittu alasajo
14:21 Uutismedia keskittyy – mitä tekee Sanoma?
16:25 Miksi Sanomaa ei vieläkään pilkota?
19:22 Onko Sanoma hyvä sijoituskohde?
@Petri_Gostowski tarjoilee meille luettavaa näin helatorstain kunniaksi.
Sanoman Q1-raportin kokonaiskuva taipuu mielestämme suhteellisen neutraaliksi, sillä lievän ennusteylityksen taustalla oli arviomme mukaan osin ajoitukselliset tekijät oppimisliiketoiminnassa. Tätä taustaa vasten emme ole tehneet olennaisia ennustemuutoksia. Yhtiön tehostusohjelma edistyy aikataulussa ja siten odottamamme tulosparannustahdin kokonaiskuva on ennallaan.
