Petri onkin jo kirjoitellut tovi sitten pikakommentitkin. 
Sanoma julkisti aamulla Q4-tuloksensa, joka oli aavistuksen odotuksiamme parempi. Yhtiö korottaa osinkoaan vastoin odotuksia, minkä lisäksi kuluvalle vuodelle annettu ohjeistus yltää konsensusennusteiden asettamalle rimalle. Tätä taustaa vasten raportin kokonaiskuva kääntyy ensisilmäyksellä positiiviseksi. Sanoman klo 11.00 alkavaa tulosinfoa voi seurata tästä linkistä.
Päälyytikko Petri on tehnyt uuden yhtiöraportin.
Sanoman Q4-raportin kokonaiskuva kääntyi myönteiseksi, kun Q4-luvut ja annettu ohjeistus olivat hienoisesti odotuksiamme paremmat. Myös jo tässä vaiheessa kassavirtaan heijastunut oppimisliiketoiminnan tehostusohjelma vahvistaa yhtiön etenevän oikealla polulla kohti merkittävää tulosparannusta vuonna 2026.
Uusimmassa Arvopaperissa (maksumuuri) oli kattava kirjoitus pörssin perinteisistä mediayhtiöistä. Sanomakin sai osansa ja mielestäni meiltä Petri oli kommentoinut hyvin tunnettua spekulointia media- ja oppimateriaalien irrottamisella toisistaan ja tuonut esiin kolikon 2 puolta.
“Yhtiötä on kuitenkin ollut hyvä pitää yhdessä, sillä medialiiketoiminta on tehnyt hyvää kassavirtaa, mikä on mahdollistanut oppimisliiketoiminnan kasvamisen. Toki pikkuhiljaa alkaa olemaan niin, että oppimisliiketoiminta tulee olemaan niin iso, etteivät medialiiketoiminnan kassavirrat enää olennaisesti kasvumahdollisuuksia muuta.”
Väittäisin, että MTV saa Schibstedistä huomattavasti sitoutuneemman ja osaavamman omistajan kuin Telia on ollut. Toimintaa varmasti uudistetaan ja tehostetaan jatkossakin. Markkina on vaikea. Siitä ei päästä yli.
Miten tämä liittyy Sanomaan? Suomessa yhtiön kanssa pääpelureina kaupallisella puolella markkinoilla ovat markkinajohtaja MTV ja Warner Brosin Discovery. Kaikilla on useampia kanavia ja paljon ilmaista sisältöjä, joiden väliin myydään verrattain halpaa mainostilaa. Ymmärtääkseni Ruotsissa tv-mainosten hinnat ovat selvästi Suomea korkeammalla ja sisällöistä maksetaan huomattavasti avokätisemmin kuin meillä. Schibstedillä Ruotsin markkinasta on valmiiksi kokemusta, mutta TV4:n kautta sitä vasta syntyykin. Jää nähtäväksi, millaisella poljennolla uusi omistaja lähtee sitten Maikkaria Suomessa ajamaan, ja onko fokus lopulta enemmän TV4:ssä. Sanomalla tätä varmasti seurataan aktiivisesti.
Tuossa inderesTV:n puolella taas todettiin, että oppimis- ja medialiiketoiminta varmastikin eriytetään ennemmin tai myöhemmin. Kysymys on lähinnä koska. Turun seudulle Sanoma on avannut oman paikallistoimituksensa, mikä viittaa kiinnostuksesta paikalliseen markkinaan. Tuonkin perusteella voisi olettaa, että TS-Yhtymän ovea on Sanomalta varmaan joskus käyty kolkuttelemassa. Toistaiseksi tuloksetta. Ken näistä tietää. Lisää videolla. Kellotuksista alla juoksujärjestys.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:15 “TV-mainonta ei ole kestävällä tasolla”
04:04 Aluemedioiden uusjako – onko Ilkka seuraava?
06:45 “TS-Yhtymän ovia on varmasti koputeltu”
08:24 Mediabisnes näyttelee yhtiöissä pääasiassa sivuroolia
10:44 Mainostulot jaetaan uudelleen
12:55 “Sanoma eriyttää vielä joskus mediabisneksen”
Petri iltalisien toivossa on ahkerana proletaarina kasannut Sanoman laajan raportin.
Oppimisliiketoiminnan kasvun ja mittavan tehostusohjelman seurauksena odotamme Sanoman tuloksen kasvavan huomattavasti lähivuosina. Luottamuksemme tuloskasvun realisoitumiseen liikevaihdon kasvun kautta on vankistunut, kun taas osakkeen arvostus on maltillinen. Nämä tekijät yhdessä Sanoman yleisesti keskimääräistä maltillisemman riskiprofiilin kanssa muodostavat mielestämme houkuttelevan tuotto/riski-suhteen. Tätä taustaa ja ennustemuutoksia heijastellen nostamme tavoitehintamme 10,0 euroon (aik. 9,0 euroa) ja toistamme lisää-suosituksemme.
Rapsasta lainattua:
Sanoma profiloituu sijoittajille vakaaksi osinkoyhtiöksi
Oppimisliiketoiminnan kasvun myötä Sanoman sijoitusprofiili on muuttunut huomattavasti 2020-luvulla. Merkittävin muutos on mielestämme syklisten mainonnan tulovirtojen osittainen korvaantuminen vakailla ja ennustettavilla oppimisliiketoiminnan tulovirroilla, joiden kannattavuus on myös korkeampi kuin perinteisen medialiiketoiminnan. Osana toteutettua liikevaihdon ja tuloksen rakennemuutosta osakkeen pidemmän tähtäimen riskiprofiili on arviomme mukaan laskenut ja myös yhtiön operatiivinen kannattavuusja kassavirtaprofiili on parantunut. Velkaantuneisuus yhdessä kohonneiden korkojen kanssa kuitenkin syö kasvaneiden korkokulujen myötä tuntuvan osan kassavirrasta. Lyhyellä aikavälillä tämä hidastaa oppimisliiketoiminnan tavoiteltua epäorgaanista kasvua, joskin velkatason ja korkojen lasku lieventää tätä painetta jo kuluvana vuonna. Epäorgaanisen kasvun voi kuitenkin odottaa jatkuvan keskipitkällä aikavälillä, mikä arviomme mukaan kasvattaa oppimisliiketoiminnan suhteellista osuutta entisestään
Juteltiin tänään Sanomasta Petrin kanssa laajan raportin myötä 
Luottamus Sanoman tuloskasvuun on vahvistunut oppimisliiketoiminnan tuoman kasvun ja mittavan tehostamisohjelman myötä. Analyytikko Petri Gostowski avaa ajatuksiaan Sanoman nykytilanteesta.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:17 Oppimisliiketoiminnan kehitys
01:06 Opetussuunnitelmauudistukset ja ennustettavuus
02:45 Paikallisuuden merkitys kilpailussa
03:54 Lähivuosien näkymät
05:57 Painetun median tilanne
07:53 Media-alan kilpailu
09:45 Rahapelimarkkinan avautumisen tuomat mahdollisuudet
12:04 Fokus oppimisliiketoiminnan kasvattamisessa
12:58 Solar-tehostusohjelma
14:35 Sanoman vuoden 2025 näkymät
16:53 Arvostuskuva
Tässä on Juho Toratin juttu Sanomasta.
Sanoman kannattavuutta kuitenkin tukee digitalisaation megatrendi, jonka yhtiö on onnistunut valjastamaan edukseen, kuten viime vuoden tulosajureista on nähtävissä.
Arvostusluvuiltaan Sanoman osake on houkuttelevalla tasolla. Osakkeen hinnan ja osakekohtaisen oma pääoman suhdetta kuvaava P/B-luku on Sanomalla 1,9. Myös yritysarvon ja 12 kuukauden liiketuloksen välistä suhdetta kuvaava EV/EBIT on yhtiöllä houkutteleva 11,3.
Tuliko omat ostot päätökseen? Ei tullut ilmoitusta eilen omien ostoista…
Tässä on Petrin ennakkokommentit, kun Sanoma julkasee Q1-tuloksensa tiistaina.
Oppimisliiketoiminnan voimakkaan kausiluonteisuuden vuoksi ensimmäisen neljänneksen merkitys koko vuoden kannalta on hyvin pieni, ja operatiivisen tuloksen odotetaan olleen tavanomaiseen tapaan pakkasella. Konsensusennusteet kuluvalle vuodelle ovat annetun tulosohjeistushaarukan keskikohdan tuntumassa, joten yhtiön odotetaan toistavan kuluvan vuoden ohjeistushaarukan.
Taitaa Sanoma käyttää AI:ta tulosjulkistuksen tiedotteessa kääntäessään tekstin Englannista Suomenkieleen. Niin surkeaa on teksti. Ensimmäinen lause: ”Sanoman vuosi alkoi hyvin, kun Learningin tulos parani kausiluonteisesti pienellä vuosineljänneksellä”.
Tuonkin ajan olisi voinut käyttää tuloksen jakamiseen foorumilla: Sanoma Oyj, osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2025: Suorituskyky parani Learningin vetämänä kausiluonteisesti pienellä vuosineljänneksellä | Kauppalehti
Q1 2025
Päälyytikko Petri on tehnyt uuden yhtiöraportin Sanomasta Q1:n jäljiltä.
Sanoman Q1-raportin kokonaiskuva kääntyi positiiviseksi, kun molemmat segmentit ylittivät tulosennusteemme lievästi. Tämä vahvistaa luottamusta kuluvalta vuodelta odotetulla tulosparannukselle ja edelleen Learningin tehotusohjelman avittamalle kannattavuusparannukselle ensi vuoteen katsottaessa. Hyvin pieniä ennustemuutoksia ja urallaan etenevää tulosparannusta heijastellen tarkistamme tavoitehintamme 10,5 euroon (aik. 10,0 euroa) ja toistamme edelleen maltillisesti suhteessa lähivuosien tuloskasvuun suhteutetun Sanoman lisää-suosituksen. Tuore laaja raportti Sanomasta on vapaasti luettavissa tästä linkistä.
Rapsasta lainattua:
Kausiluonteisuus näkyi myös rahavirrassa, tase hyvässä asennossa
Q1:llä Sanoman liiketoiminnan rahavirta asettui -21 MEUR:oon, kun taas tavanomaisten orgaanisten investointien, hybridilainan korkomenojen ja vuokravelkojen maksun jälkeen vapaa rahavirta oli -50 MEUR (ed. 12 kk 113 MEUR). Kausiluonteisuudesta huolimatta vapaa rahavirta jatkoi parantumista vuoden takaisesta. Q1’25:n lopussa yhtiön nettovelka oli 617 MEUR, mikä vastaa varsin kohtuullista 2,4x kerrointa suhteessa edellisen 12 kuukauden oikaistuun käyttökatteeseen. Siten rahoitusasema on selvästi mukavuusalueella.
Tässä on Juho Toratin juttu Sanomasta, jonka lukee noin viidessä minuutissa.
Ensimmäisen kvartaalin tulos ylitti kuitenkin odotukset ja antoi viitteitä varsinkin Learningin tulosrakenteen paranemisesta. Osavuosikatsauksen myötä analyytikot saattavatkin hivuttaa hieman vuoden tulosennusteitaan ylöspäin.
Toimitusjohtaja Rob Kolkmanin katsaus viime viikon yhtiökokouksesta. Esiintyjinä myös Sanoma Learning Nordicsin toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen ja Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.
Sanoman toimari Rob tulee ROASTiin 
5.6.! Kiperät yleisökysymykset ovat tervetulleita.
Sanoma ei tunnu paljoa väkeä kiiinnostavan. 
Sekin on tietysti hyvä ROAST-kysymys, miksi näin.
Ajattelin kalastella @Ituhippinen mitä ajatuksia sinulla ja opettajakunnalla on digitaalisista oppimateriaaleista? 
Ehkä tästä saisi myös jotain kulmaa.
Hyvä kysymys!
Lähtökohtaisesti kaikessa, ja niin tässäkin asiassa on kaksi puolta.
Hyviä puolia ehdottomasti pyrkimys oppikirjattomuuteen, jolloin mukana roudattavan tavaran määrä pienenee vain siihen läppäriin. Nettimatskut ovat yleensä teoriaosuuksiltaan varsin samaa kuin oppikirjat, ja sitten tehtävät vaihtelevat suuresti oppikirjasarjoittain. Tämä näin niinkuin yleisellä tasolla.
Se mikä voisi etäisesti sijoittajaa kiinnostaa on se, että onko koulu menossa yhä siihen kirjattomaan suuntaan? PISA ja muiden oppimistulosten laskiessa jatkuvasti olisiko tarve painaa hätäjarrua ja palata kirja, vihko ja kynäopiskeluun? Oma kokemukseni erityisipettajana on se, että kustantamoiden digimatskut sopivat parhaiten heille, jotka oppivat asiat joka tapauksessa (= lahjakkaat oppijat). Keskikasti, saati kaikkein heikoimmat oman näkemykseni mukaan harvoin hyötyvät digitehtävistä. Syynä voisi olla ihan perinteisen ‘tuntuman puute’. Kun olet tehnyt tehtävät ne katoavat bittiavaruuteen, toisin kuin vihkoon itse kirjoitetut muikkarit / vastaukset jotka näet pakotetun vahingossa kun vihkoa ja tyhjää aukeamaa etsit.
Nettimatskuissa ongelma on myös itsehillinta: miten estää oppilaan meno muille sivustoille? Käytännössä ongelma on koulun, mutta myöhemmin myös Sanoman jos opettajat toteaa, ettei opetusmateriaalin kiinnostavuus vain kykene haastaa sitruunaa maistavan kissan hassua irvistysvideota.
Ylläolevaan liittyy myös haaste materiaalin laadusta. Oma sanontani on, että vaikka kuinka hyvä olen opettamaan yläkoulun matikkaa, aina löytyy YouTubesta Intialainen videontekijä, joka selittää saman asian huomattavasti paremmin. Miten digioppimateriaalin tekijät edes kuvittelevat pärjäävänsä tässä kisassa nopeasti muuttuvassa maailmassa, etenkin kun Youtuben materiaali on täysin ilmaista? Jo nykyään osa oppimateriaaleista on ihan laadukkaita, mutta osa on kyllä aivan… Noh, käyttökelvotonta.
Oma (ja oma läheinen viiteryhmäni) on vahvasti sitä mieltä, että digiopetusmateriaalit ovat jatkuvasti jäljessä kehitystä, eikä lainkaan ajan hermolla. En ole törmännyt esimerkiksi materiaaliin, joka hyödyntäisi tekoälyn käyttöä, joka nykyään alkaa olla jo aika merkittävä työkalu oppilaiden työkalupakissa. Tekoäly myös tuottaa varsin laadukkaita tehtäviä opettajan pyynnöstä, josta sitten jakaa oppilaille. Tähänkään ei jatkossa tarvitse digimatskuja.
Ei liene yllättävä, että itse haikailen fyysisten kirjojen pariin.
Pahoittelen, ettei ole antaa suoraan sijoittamiseen liittyvää ajatusta, mutta itseppä kysyit! Ja saa pyytää tarkennusta tai jos jotain tiettyä mielessä niin shoot!
E. Toinen, mikä omasta mielestäni voisi täysin syrjäyttää esim. Sanoman digioppimatskut on ‘Studeo’. Se on oikeastaan kaikkea sitä, jota opettaja pakotettuna voi nettimatskuilta pyytää: valmiit matskut, iso osa itsetarkistavia tehtäviä, päivittyy jatkuvasti ja uusia kursseja tulee tiheästi. Muokkausmahdollisuudet opettajalle todella laajat, asiakaspalvelu priimaa (oikealta ihmiseltä) ja oppilaat saa edetä täysin omaa tahtia oman osaamisensa mukaan. Esim meillä koulussa pyrkimys päästä täysin Studeoon kiinni ja unohtaa Sanoman ja Otavan matskut, jotka ovat Studeon rinnalla kankeita reliikkejä. @Verneri_Pulkkinen (tästä voisi saada jonkun kysymyksen, jos jaksat perehtyä ko. palveluun päällisin puolin!) . Esimerkkinä koko yläkoulun matskut (lähes kaikkiin oppiaineisiin) yhteensä 42,5e/oppilas/lukuvuosi Studeossa.
E2. Lisätään vielä ajatus lapsimäärästä.
Syntyvyyden, ja sitäkautta uusien koululaisten määrä on melkoisessa luisussa. Mitä tämä tekee oppimateriaalien osalta TAM:ille? Jos nyt peruskoulunsa päättää 2009 syntyneet, joita syntyi tuona vuonna n. 60 000. Tätä jos verrataan ensi vuonna kouluun astuviin n. 46 000 oppilaaseen, on tässä aika suuri ero, ja vähenemään päin on suunta. Kenelle sitä oppimatskua sitten kaupataan, kun lapsia ei kärjistetysti enää ole
Minäkin heitän oman kysymykseni peliin opetusalalla toimivana. En ole kylläkään muutamaan vuoteen seurannut Sanomaa niin opettajana kuin sijoittajanakaan, joten voi olla, että olen missannut jotain.
Eli:
Miten Sanoma näkee pelillistämisen roolin osana oppimismateriaalin luontia? Enkä tarkoita mitään yksittäisiä toisitaan irallisia olevia sovelluksia vaan sellaista tarinallista kokonaisavaltaista oppimiskokemusta.
Onko esim Duolingo uhka vai mahdollisuus?
Tarviiko oppimismateriaalia tehdä vain B2B, eli kouluille vai voisiko suora B2C-markkina olla mahdollisuus?
Itse näen, että esim perinteisellä pelaamisella ja oppimisella on kognition puolesta hyvin paljon yhtäläisyyksiä. Pelit ovat erittäin taitavia optimoimaan pelaajan taitotason ja siihen liittyvät palktisemismekanismit. Oma käsitys on, että oppimisessa - hyvin optimoituna - voi päästä samoihin fiiliksiin ja se on käyttämätön voimavara ruutuajan käytössä suhteessa esim vanhempien intensiiveihin.
Ps. Jos foorumilla on joitain taitavia yrittäjähenkisiä pelintekijöitä, niin saa laittaa viestiä
Meinasin itse myös kirjoittaa vielä pelillistämisestä!
Alana koen, että digimatskujen on mentävä tähän suuntaan jossain kohtaa, jos haluaa pysyä kilpailussa mukana.
Ongelmana koen (meillä tehtiin tästä pieni kyselytutkimus koulussa, N= 250 oppilasta), että oppilaat kokevat pelilliset oppimiskokemukset todella tylsiksi. Syitä tähän oli mm. grafiikoiden jälkeenjääneisyys, pelit eivät palvele “oikean” pelikokemuksen lailla ja tämä ristiriita aiheuttaa sen, ettei ne juurikaan kiinnosta. Mielummin silloin kun pelataan, pelataan sitten niitä omia suosikkipelejä, eikä kökkötason yrityksiä saada oppilaat mukaan.
Toisaalta taas hyviä esimerkkejä pelillistämisestä on esim. Duolingo tai Blooket! Näitä edelleen meillä oppilaat jauhavat semi-motivoituneina, toki hieman alkaa nuokin jo olla kulutettu loppuun. Kyselyssä oppilaat toivoivat myös jotain Pokemon GO tyylistä oppimispeliä, jossa “kotiläksyt” saisi tehdä kävelyn tms. liikkeen yhteydessä. Tälle iso peukku!
Ei suoraan liity tähän, mutta Minecraft on huikea peli, jonka saisi ujutettua lähes kaikkien aineiden opetukseen. 
Tämä on mielestäni just sen ongelma, että tehdään kökköä. Itse omasta kuplastani katsoen näkisin tässä merkittävän suuren bisnesmahdollisuuden tehdä oikeasti laadukasta oppimispelimatskua. Omasta mielestäni se voisi olla mullistavaa ihan ihmisen evoluutionkin kannalta.
Tein joskus asiasta pienen (n>200) markkinatutkimuksen, jossa kävi selväksi, että vanhemmat olisivat valmiita välittämään viikkorahat lapsilleen sellaisen oppimispelin kautta, joka tukisi lapsen oppimista. Tämä vahvisti käsitystäni intensiiveistä.
Vielä ei ole tullut yhtään viestiä.
