Salkun saldo tällä päivämäärällä 281 829 €. Osakesijoittaminen aloitettu 28.1.2013 ja annualisoitu tuotto on ollut 13.6%. Tämä tullut lähes kokonaan ETF-indekseillä, joita täydentänyt kulloisellakin ajanhetkellä 3-4 suoralla osakepoiminnalla, joissa tuottomielessä about yhtä paljon osumia kuin huteja.
Aloituksessa oli ansitöistä säästetty n. 30 000€ pesämuna. Tarkoittaa sitä, että keskimääräinen kuukausisäästö on ollut tällä 11.5v aikajaksolla 418€. Tokihan tuo on vaatinut verraten hyvää ansiotasoa ja sitäkin tiukempaa kulukuria, mutta ei mielestäni mahdottomuuksia - käyttökelpoinen auto löytyy, harrastaa on voinut ja matkoillakin kerta vuoteen on käyty.
Samalla kaavalla tähän siis on päästy kuin muutkin: systemaattinen säästäminen + rahat fiksuihin kohteisiin + riittävästi aikaa. Paremminkin olisi voinut mennä ihan pelkästään rohkeammalla ETF-valinnalla ja jättämällä suorat osakkeet poimimatta.
Näin se näyttää menevän kaikilla jotka eivät peri/saa lahjoituksena alkupääomaa. Keskituloinen köyhtyy jos elää kuin rikas, mutta vaurastuu jos elää kuin köyhä. Loppupeleissä aika yksinkertaista.
Piti palata tähän viestiin, kun keskustelunaihe ollut pinnalla. Sen verran pitää korjata, että kaikki rahat on talletettu ensimmäisen neljän vuoden aikana eli en näköjään ole uutta rahaa tallettanut kymmeneen vuoteen. 100 000 raja Nordnetissa meni rikki 2017 alussa, kun pääomaa oli laitettu sisään edellä mainittuna aikana reilut 40k euroa. Toki jos laskee legacy salkun mukaan niin raja olisi tullut vastaan paljon aikaisemmin, mutta selvittäminen menee vähän hankalaksi
Sinällään pistää mietityttämään, että mitä jos sitä olisi jaksanut painaa töissä tai olisi ollut parempipalkkaisessa työpaikassa ja jatkanut vaikkapa seuraavat viisi vuotta talletuksia? Jossitteluahan tuo on. Riippuu tietenkin aina siitä minkälaisia summia on kykenevä laittamaan, mutta taisin tulla johtopäätökseen, että sijoituspäätösten merkitys alkaa korostumaan ja talletettavan pääoman suhde pienenemään sen verran paljon suhteessa salkun kokoon, että ei maksa vaivaa asua töissä, varsinkin kun palkka ei ole mikään kummoinen
En voisi olla enempää samaa mieltä. Vaikka kuinka puhutaan prosenteista vertaillessa salkkuja niin ei niillä elä. Niitä prosentteja pitää tulla vuosi toisensa jälkeen toodella monta kertaa peräkkäin mikäli aikoo päästä merkityksellisiin summiin olettaen, ettei ole mahdollisuutta sijoittaa suuria summia.
Omalta osin sijoitustuotot itsessään ovat olleet erittäin hyviä pitkällä aikavälillä, mutta en silti voi olla korostamatta velkavivun ja kärsivällisyyden merkitystä (huomioi tulotaso). Tässä tulee kohta anniversary täyteen ensimmäisen sijoituksen osalta noin 20 vuotta sitten silloin täysi-ikäisyyden kynnyksellä, joten on sitä harrastettu. Jotkut haluavat kurtistella kulmia tuon edellä mainitun asian osalta, mutta kuten mainitsin niin mikäli ei ole laittaa riittäviä summia euroja sisään niin mistä se pääoma taiotaan? Riskihän tuossakin on, mutta en ole vielä selkeää vastausta saanut tähän päivään mennessä. Muuten kohtalo on katsella komeita prosentteja ja päivitellä mitättömiä eurolukemia
Summasummarum hankkikaa hyväpalkkainen työ ja opetelkaa sijoittamaan tuottoisasti mikäli haluaa välttää riskiä. Korostakaa alussa ensimmäistä ja painottakaa myöhemmässä vaiheessa jälkimmäistä
Elämässä on hyvä tehdä molempia. Mielestäni parasta tutustumista vieraisiin maihin on työmatkailu ja tehdasvierailut. Siinä saa vähän realistisemman kuvan kohdemaasta kuin reppureissaamalla. T: 30-40 maata nähty työreissuilla.
Veikkaan että isolla osalla prosenteilla puhujista on halu pitää varallisuutensa määrä salassa suurelta yleisöltä. Ihan erilainen kulttuuri kuin amerikassa, varsinkin tubettajilla/blogaajilla. Siellä puhutaan koko ajan nettovarallisuudesta (net worth) ja käytetään sitä kun markkinoidaan omia sijoitusvinkkejä.
Sille se ja sama periaatteessa. Tietenkin kun varallisuutta hieman kertyy niin riskinottohalu suurimmalla osalla pienenee samalla, koska on hieman eri asia mennä all in vasta aloitellessa kuin puhuttaessa sadoista tuhansista. Prosentuaaliset tuotot tulevat herkästi alas
Mutta olen yllättynyt kuinka harva ottanut salkun lainoituksen puheenaiheeksi. Jopa hesuli on tuottanut historiallisesti lähemmäs kymmenen pinnaa annualisoituna ja aina voi tietenkin hajauttaa. Maksat korkoa todennäköisesti huomattavasti vähemmän ja saat siitä verovähennyksen. Ei mitään tarvetta räjäyttää pankkia tältä osin, vaan hyödynnetään erikoistilanteita ja kärsivällisesti jauhetaan tuota pientä sprediä mikä on mahdollisesti saatavissa maltillisella riskillä
Otsikon kysymys oli satojen tuhansien salkut ja mistä rahat siihen. Pärjää sitä ilmankin lainoitusta ja hyvin mahdollista saavuttaa, mutta ei ollut aikajanasta mitään puhetta. Mikäli lähdetään nollasta, ei perintöä, ei hyväpalkkaista työtä, saati sitten että muksut tulevat kuvioihin niin aika hitaasta prosessissa puhutaan. Tämän takia tärkein tekijä on se hyväpalkkainen työ ihan alkutekijöiksi, koska muuten homma ei euroissa oikein etene ellei ole valmis epätyypillisiin ratkaisuihin
Osakemarkkina on tuottanut kulujen ja lähdeverojen jälkeen hyvin pitkällä aikavälillä reaalisesti vain 4,5%, joten salkun ostovoiman tuplaamiseen menee lähtökohtaisesti noin 16 vuotta ilman lisäsijoituksia. Tämän takia iso säästöaste (vaatii usein hyvän palkan) on erittäin tärkeä asia. Ellei sitten peri isoa summaa.
Ehkä näin, jos treidaa jatkuvasti. Jos kuitenkin sijoittaa vaikkapa indeksiin ja pitää sijoituksistaan kiinni vuosia tai vuosikymmeniä pääsee korkoa korolle -ilmiö paremmin vaikuttamaan. Eikä verot tule maksettavaksi, ennen kuin realisoi voitot.
No tuo 4,5% reaalituotto nimenomaan vaatii pitkäaikaista indeksiholdaamista. Tässä muutamia ETF:iä. Kokonaiskulut (sisältää myös osinkojen lähdeverot) näkyvät kohdassa GTD:
Parhaiten varallisuutta ennustava muuttuja on henkilön tulot (Nick Maggiullilla X:ssä tästä hyvää juttua). Siitä ei oikein pääse yli eikä ympäri.
Loogista koska suuremmista tuloista on toki aina helpompi säästää kuin loputtomiin venyttää penniä. Korostuu mielestäni täälläkin vastauksissa - on säästetty hyvistä tuloista, perustettu yritys tms.
Puhtaasti vaurastumisen kannalta useimmille olisi varmaan parempi miettiä miten voisi saada hieman enemmän palkkaa kuin mitä osaketta ostaa seuraavaksi.
Olenko käsittänyt nyt jotain totaalisen väärin, vai eikö osingot kasvuosuusrahastojen sisällä ole lähes poikkeuksetta verottomia? Nuo taulukossa näkyvät tickerit eivät kerro itselleni mitään, mutta esim. tuntemani rahastot näyttäisivät seuraavan indeksien kokonaistuottoa (jotka nimellisesti ovat pitkällä aikavälillä esim. Sp500:lle se 10-11%) kulujen, tracking errorin ja valuuttaheilunnan jälkeen.
Suomeen sijoittaessa ei mene osingoista lähdeveroja, mutta ulkomaille sijoittaessa yleensä aina menee. Se, että esim S&P 500 on tuottanut vuositasolla esim 10%, ei kerro paljonkaan siitä, mitä voi jatkossa olettaa. Myös inflaatio pitää muistaa huomioida. Tässä reaalituottoja. Wld = World
Tähän lopputulokseen tulin itsekin, tuli harrastettua ensin osakepoimintaa huonolla menestyksellä ja keski-ikä kolkuttaa. Neljä isoa rahastoa ja vipua mukana.
Korosta verottaja hyvittää osan, niin mielestäni hyvä vaihtoehto vauhdittaa vaurastumista. Joo onhan tässä riskiäkin aina, mutta muotoillaan näin että vivun määrä ajetaan alas sitten, kun salkku joskus ylittää sen maagisen 100k€. Aina pitää myös laskea se mitä jos markkinat romahtaa skenaario mukaan, ei tätä kuitenkaan silmät kiinni vipu tapissa kannata harrastaa.
260K, 1500€ oli alkuun ja palkasta sivuun vaihtelevasti, viimeaikoina vain 0-20%. Palkka on kuitenkin hyvä. 15v pian salkulla ikää. Suoria osakkeita,+600% alusta useista virheistä huolimatta. Yritän kuitenkin lyhytaikaisia treidejä lukuunottamatta aina ymmärtää mitä ostan.
Itsellä tuli juuri 10 vuotta täyteen säästämisen parissa. Rahaa laitettu palkkatöistä sivuun amk:n ajoilta asti. Tavoite saada viiden vuoden päästä 40-vuotispäiville 100k€ salkku kasaan… Ja matka jatkuu… Salkussa 4 rahastoa ja 10 osaketta.
Vivussa kyllä yllättävän isokin potentiaalisesti tuo verohyöty - jos ei pääomatuloista niin viimeistään alijäämähyvityksenä palkkatuloista.
Mutta korostuu hyvin paljon riskienhallinta ja vivun aktiivinen hallinta.(Vipuaste kasvaa aina kun osakkeet laskee.)
Omasta mielestäni merkittävä vipu ei oikein sovellu esimerkiksi keskitettyyn (10 nimeä tai alle) osakesalkkuun, vähän toki riippuu lapuista. (Pienyhtiö vs. Berkshire).
