Palkasta säästetty. 2016 aloin säästämään joitain satasia kuussa. Sitten oli omalla mittapuulla aika rahakas ulkomaankomennus. Palkka oli aika hyvä ja paikallinen hintataso matala, eikä siellä ollut ihan mahdottomasti tekemistä, niin pystyi laittamaan säästöön tyyliin 80 % palkasta. 100k meni rikki koronanousuissa, mutta on sieltä tultu alaskin.
9 tykkäystä
Olen tätä asiaa muuten miettinyt. Meilläkin on taloudessa sen verran säästöjä, että vähän kaikki lapsuuden unelmat saisi toteutettua: ostettua harrasteauton, kierrettyä maailmaa, laitettua unelmien kotiteatteri kasaan…
Mutta olen huomannut, että en oikeastaan mitään näistä halua. Asiat, joista aina haaveilin eivät tunnukaan enää samalta kun ne nyt olisi mahdollista saada. Elämän pienet ilot - kävelyt vaimon kanssa, uusi tietokonepeli, kesän autoreissujen suunnittelu, viikonloppuretket kotikaupunkiin… Ne tuovat elämään jo niin paljon sisältöä että olen tyytyväinen.
Lisäksi jotenkin se tietoisuus siitä, että VOISI halutessaan ostaa kaikenlaista on jo riittävää. Samalla saa tyytyväisyyttä siitä, kun ei ostakaan jotain vaan “säästää”.
Nyt sitä rahaa sitten vaan kertyy ilman kohdetta ja olen vähän jopa hämilläni, että mitä sillä tekee.
44 tykkäystä
Pitkän linjan startup yrittäjä. 25 vuotta uraa takana ja muutaman miljoonan salkku syntynyt exiteistä.
36 tykkäystä
Kesätyörahoista tuli aikanaan laitettua ensimmäisen kerran sivuun. Siirryin päivätöihin joskus finanssikriisin aikoihin, josta hiljalleen tullut laitettua osakkeisiin. Tai oikeastaan säästyneet rahat ovat pitkälti menneet verojen ym maksuun
Kulutusluotoilla sitä salkku rakennettiin. Eihän tuo halpaa rahaa ollut, mutta työt juuri aloitettu ja markkinoilla sen verran halpaa, että katsoin aiheelliseksi ottaa hieman riskiä. Myöhemmin metsää tuli ostettua pieni palsta, mutta muutoin kaikki ollut kiinni osakkeissa. Uutta pääomaa en ole tainnut laittaa kiinni ainakaan kuuteen seitsemään vuoteen. Eipä tuosta palkasta hirveästi tahdo jäädäkään mikäli ei ylitöitä tee, joten ei ole maksanut vaivaa
14 tykkäystä
Helpointa tuo on tehdä pankin rahoilla. Jos olet hyvätuloisessa työssä, niin saat kyllä pankista sen 50 k€ lainaa 10% korolla ja laitat sen OSTille ja tuplaat kahdesti, niin sulla on jo “satojen tuhansien salkku” 
Jos ei tähän uskalla lähteä tai sijoittajana muutenkaan kykene biittaamaan korkokuluja, niin vaihtoehdoiksi jäävät korkeat palkkatulot ja pitkäjänteinen säästäminen, perintö, yritystoiminta tai lottovoitto. Hyvin harva tämänkään foorumin sijoittajista on ensisijaisesti sijoittaja, joka olisi sen salkkunsa varsinaisesti sijoitustoiminnalla tehnyt. Valtaosan rahojen lähteenä on palkasta säästetyt ylimääräiset rahat ja bonukset, jotka on laitettu pörssiin tai sitten on perinyt ison summan vanhemmiltaan tai on tehnyt omaisuuden yritystoiminnalla tai pelannut pokeria tai myynyt kirjoja tai jotain muuta vastaavaa. Siksi voikin mielestäni sanoa, että useimmille ihmisille paras tapa kasata iso salkku on keksiä jokin rahakas pörssin ulkopuolinen homma, mistä se salkun aloituskassa sitten hankitaan.
Mulla on tainnut olla korkein korko “sijoituslainassa” peräti 15%. Ihan hyvä diili silti, jos tuon pystyy biittaamaan ja saapahan nuo korkokulut muutenkin vähennettyä verotuksessa 
Toki jos tekee isoja tappiota niin salkun pääomaa tuhotaankin sitten oikein urakalla…
35 tykkäystä
En tarkalleen muista mitä nuo korot olivat. Varmaan samaa luokkaa kuin tuo mainitsemasi 15 pinnaa
Aika hankalaa kuusinumeroisten summien hankkiminen säädyllisessä ajassa on mikäli tulot eivät ole kohtuulliset ja saa säästettyä kuusinumeroisia summia kuukaudessa. Ellei sitten pääse huomattavasti markkinoita parempaan tuottoon vuosien ajan.
Olisi itselläkin jäänyt vaiheeseen mikäli ei alkuun olisi saanut vastaavanlaista buustia. Hieman myöhemmin toki tuli nordnetin superluotot ym, jolloin korkotasokin tippui kohtuulliselle tasolle. Sittemmin on tullut luovuttua lainoituksesta ja laskettua riskitasoa
8 tykkäystä
Olen aina ollut hyvin säästäväinen luonne. Joskus alaikäisenä ostin rahastoja 3k markalla ja vanhemmat laittoivat 2k markkaa siihen päälle. Opiskeluaikoina myin nuo rahastot pois jollain 200e hintaan 
2019 aloin laittamaan sairaanhoitajan palkasta sijoituksiin rahaa juuri ennen koronaromahdusta. Minulla oli pari asuntovaunua joita kesäisin vuokrasin ja myin vaunut pois ja laitoin noin 10k aikalailla koronapohjilta osakkeisiin ja rahastoihin. Nyttemmmin on ala vaihtunut ja varaa laittaa sijoituksiin on 1000-2000e kuussa. Tällä hetkellä salkun arvo on noin 60k. Tappiolla ollaan kaikenkaikkiaan mutta peli on pitkä. Ikää tällä hetkellä 33v.
18 tykkäystä
Ei ole mikään sadantonnin salkku, mutta jokatapauksessa nollasta sitä on itsekkin tullut lähdettyä.
Olen kyllä säästänyt aika runsaasti noin 15% nettotuloista. Mieluisaa harrastukseen on kiva panostaa ja vielä kun se on plus summapeliä kuluttamisen sijaan.
Tässä kaikkien tilien summat kesäkuusta 2015 alkaen. Varsinainen sijoittaminen alkoi joulukuussa 2016 summana 25€ superrahasto Suomeen.
22 tykkäystä
Asuntolainaa en ole lyhentänyt viitenä vuotena seitsemästä. Tästä tulee jo noin 50 000 euroa velkavipua seinistä perhesalkkuun. Kaikki bonukset, optiot ja firman osingot olen laittanut suoraan salkkuun. Korkea säästöaste ennen lapsien hankkimista.
21 tykkäystä
Isoimman buustin omalle salkun kerryttämiselle sain, kun asuin 21-vuotiaaksi asti vanhemmilla ja tuli siinä lukion ja intin jälkeen käytyä vajaa pari vuotta töissä ja melkein kaikki tulot omia ruoka- ja autokuluja lukuunottamatta säästöön ja koronamontussa sitten aika onnekkaasti laitoin kaikki rahani eli noin 15k eri osakkeisiin osakesäästötilille. Ostin aluksi tuttuja ja turvallisia Sampo ja ja Applea, mutta nopeasti huomasin touhun olevan hidasta. No kesällä 2020 tutustuin sitten Teslaan ja muutamaan muuhun korona-ajan hype sijoitukseen, joilla sitten helmikuuhun 2021 mennessä olin saanut salkun jo 80k arvoiseksi. Nykyisin sijoitusvarallisuus on noin 95k€ ja ikää 24-v. Salkku junnannut nyt vuoden päivät paikoillaan ja opintolainat olen vain laittanut sinne lisää.
Omassa tarinassa korostuu tuuri ennenkaikkea. Vanhemmat antoivat pyöriä nurkissaan siihen asti, että pääsin jatkamaan opiskeluja ja satuin hypesijoituksilla tekemään kuplassa paljon voittoa. Jatkossa en oleta tuurini enää jatkuvan ja pyrin sijoittamaan laajasti hajautetusti osakesäästötilillä ja uuden tulevan rahan mitä saan laitan vain indeksirahastoihin. Jospa näillä eväillä ja jatkuvalla kuukausisäästämisellä ei välttämättä tarvitsisi koko elämäänsä työelämässä viettää ja pääsisi hyvissä ajoin sitten kun sille itsestä tuntuu oravanpyörästä pois✌️
40 tykkäystä
Sanoisin että ainoat asiat joilla on merkitystä on kuukausittainen säästösumma ja aika. Kokeilemalla erilaisia sijoituslaskureja voi huomata ajan ja sijoitussumman merkityksen. Toki on aina tapauksia jotka ovat syntyneet kultalusikka siellä tai harvinaisempia tapauksia yrityskaupoilla tienanneita tai sattuneet ostamaan oikeaa osaketta oikeaan aikaan. Kannattaa kuitenkin muistaa että jokaista tällaista onnistunutta poimijaa kohden on moninkertainen määrä vähemmän onnekkaita.
Valitsemalla omaan sijoitushorisonttiin sopivan sijoitusvaihtoehdon, ja pyrkimällä häviämään mahdollisimman vähän rahaa voi päästä lähemmäksi omia tavoitteita.
14 tykkäystä
Intissä 2011 tein päätöksen, että haluan alkaa kasata varallisuutta ja josksu saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden. Lähtötilanteessa varallisuus oli jotain 0 - 200 € välillä. Ensimmäiset osakeostot tehtiin samana kesänä kun sai kesätöitä ja ostot olivat tosiaan luokkaa 200 € - 400 € per toimeksianto vaikka tiedostin ettei kaupankäyntikulujen takia ole järkevää joka kuukausi ostaa, mutta kipinä oli syttynyt.
Samana syksynä aloitin ammattikorkeakoulussa ja sieltä nostin täydet opintolainat josta 95% tuli käytettyä sijoittamiseen. Samalla tein osa-aikatöitä ja jos elämisestä jäi jotain ylitse niin yritin siirtää rahaa salkkuun. Tuossa välissä toki sattui isosti mm. Talvivaaran kohdalla, mutta oppirahoja täytyy maksaa.
Alkuvaiheessa tuo kasvu oli toki erittäin hidasta, mutta kun sitä säännöllisesti teki niin sai lumipallon kasvamaan. Alkaen 2014 olin pääsääntöisesti kokoaikaisesti töissä, toki edelleen hyvin vaatimattomilla alle mediaani ansion tuloilla, mutta toisaalta tämä oli motivaattorina sijoittamiselle koska en nähnyt, että tulisin koskaan tienaamaan palkkatöissä esimerkiksi yli 3 000 € kuukaudessa. matkalla tuli hyviä ja huonoja sijoituksia, mutta 2016 rikkoontui tuo 100k raja olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Tuon jälkeen salkku on seilannut ylös ja alas, mutta nykyään tukevasti useampi sata tuhatta löytyy huolimatta typeristä sijoituksista ja sijoituspäätöksistä joita on tullut tehtyä matkalla. Myös ammatti on vaihtunut matkalla ja palkkatasokin nykyään yli keskiarvon. Tuota palkkaa ei kyllä tarvittu salkun rakentamiseen, mutta edelleen koitan säästää ahkerasti ja lähinnä nuo säästöt menevät sitten mätkyjen maksamiseen.
24 tykkäystä
Jos sijoitusmaailmassa jollekin olen ollut kateellinen niin niille, joilla on vakituinen hyväpalkkainen työ. Siihen kun yhdistää kitupiikki asenteen, niin ihan “tylsiä” osakkeita hommailemalla vaurastuu toinen käsi selän takana.
Jos ikää on jo enemmän, eikä ole lääkäri-pankkiiri-papereita takataskussa ja aloittaa osakesijoittamisen nollasta, niin pää pitää olla kylmänä. Kaikista ei tule eläessään monimiljonäärejä, ei pidä lähteä ottamaan kovaa riskiä, se on erityisen huono yhdistelmä jos on samalla aloittelija.
Oma lähtöpotti koostui lapsilisistä, tornin päivärahoista, työmarkkinatuesta ja opintotuesta.
19 tykkäystä
Alotin vissiin aika optimaaliseen aikaan Koronan alussa sijoittamalla 500€ hex-indeksiin. Tuo taitaa nytkin olla vielä 80% plussalla muistutuksena siitä että olisi voinut panostaa enemmänkin. Koronan ainana menot olivat pieniä, ja sijoitin 1000-2000€/kk palkasta. 2021 lopulla taisi olla jo yli 50k€, möin osan kun ostettiin auto (joka ei ole vielä tullut, mutta ajoitus oli sattumoisin hyvä). Nyt sijoitukset taitavat olla n. 45k€ josta vähän alle puolet käteisenä. Samoin olen väliaikaisesti tiputtanut kuukausisäästöt vähän alle tonniin. Apprikoin laitanko takaisin vai otanko vähän vähenmän lainaa tulevaan asuntoon - todennäköisesti päädyn jälkimmäiseen.
4 tykkäystä
Itsellä varsinainen osakesalkku pääsi satoihin tuhansiin vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen omaisuus oli pitkälti pelkästään muutamassa sijoitusasunnossa ja listaamattomassa firmassa missä työskentelin. Kyllähän osakesalkkukin kymppitonneissa on ollut pitkään, kiitos säästäväisen elämäntavan kolmekymppisenä ja jo pitkään aikaan saamani hyvä palkkataso. Jokunen vuosi sitten tuli exit tuosta listaamattomasta yrityksestä, josta saaduilla rahoilla sain nostettua osasalkunkin kuusinumeroiseksi.
Velkavipu on ollut suuressa roolissa koko sijoitushistoriani. Muistan aikaisemmin, kun sain palkankorotuksen, niin laskin, että kuinka paljon se mahdollistaa lisää sijoituslainaa. Muutamaan kertaan on ollut vipua sen verran, että pankkikin on sanonut ettei enempää heru 
Välillä tuli harmiteltua, että asunnoissa oli niin paljon rahaa kiinni nuorempana, mutta niiden avulla tuli saatua vakuuksia juuri noihin lopulta todella tuottaviin sijoituksiin.
10 tykkäystä
Säästäminen on tullut aloitettua joskus 90 luvulla, pienesti kk- säästämisellä.
Myöhemmin sitten salkkua on syötetty työtuloilla, listaamattomilla osingoilla, vuokratuotoilla, maakaupoilla, päivärahoilla
km-korvauksilla, metsätuloilla.
Suurin boosti salkkuun tuli myymällä velaton asunto, ja hankkimalla uusi edullisella lainalla.
Asunnon myynnistä “ylimääräiseksi” jäänyt mukava 6-numeroinen on tullut syötettyä salkkuun. Matkan varrella on ollut monta risteystä mistä on otettu suuntia.
Pikku hiljaa oikea suuntakin tässä selviää.
Tuuria on ollut hyvää ja huonoa.
Useimmiten sattunut vain oikealle pysäkille oikeean aikaan.
Ei todellakaan parane osaamisella rehennellä.
8 tykkäystä
Säästämisellä pääasiassa, pienesti perinnöllä. Juuri latailin pankista kaikki menot ja tulot, jotta pystyy arvioimaan vuotuiset säästöt, niin näytti 25k jäävän käteen kahdessa vuodessa. Pääsi yllättämään itsenikin. Toki tuossa mukana tulospalkkiot ja lomarahat, jotka yleensä eivät tule ja olisi järkevämpää jättää laskuista pois, mutta laiska mitä laiska.
Osakesalkku on pieni kun olen päätynyt karhuilemaan jo yli vuoden ajaksi, mutta toivottavasti sinne saadaan täytettä tämän vuoden aikana.
11 tykkäystä
Aloitin säästämisen ja sijoittamisen vakityöpaikan myötä. Nuoruudesta ei jäänyt käteen muuta kuin valtava määrä muistoja ja opintolainaa. En kadu tätä yhtään. Kotoa ei tullut penniäkään eikä eurosenttiäkään, mistä olen aina ollut ylpeä. Pesämunan koko kannattaa silti unohtaa ja verkostoitua niiden kanssa, joiden pohjakassa on ollut merkittävästi isompi. (Inderes foorumi ) Olen havainnut että suvussa periytyvän varallisuuden lisäksi heillä periytyy myös taloudellista ajattelua ihan toisella tavalla.
Olen aina valinnut työni sen perusteella että se on kompromissi kiinnostavuuden ja siitä saatavan kompensaation funktiona. Pikkuhiljaa vaativampia hommia tekemällä palkka nousee. Oma ideaalini on urheillulisen laadukasta työtä tasan 8h päivässä keskimäärin. Yksi secret sauce on myös se, että duuni on riittävän niche, ettei edes kouluja käyneistä kuin osa hallitse jotain erikoisalaa…
Ruutupaperilaskulla salkkuni olisi tuplasti isompi jos olisin vain tehnyt tylsää rahastosäästämistä vuodesta toiseen. 2008 -2009 lama oli karmaiseva oppikokemus. Samoin jonkun ensiauton ostaminen käteisellä, tyhmää. Vasta koronadipissä olen “toipunut” tästä omassa salkussani.
En ole koskaan käyttänyt sijoituslainaa, mutta toisaalta asuntolainaa on riittävästi, enkä ole sitä “pelännyt”, en toki nollan euron tukiverkolla sitä pystynyt opiskelijana ottamaan. Kulut on optimoitu siten että nykyduunissa sijoittamiseen jää pari tonnia kuussa, ja jos vaihtaisin vähemmän urheilulliseen työpaikkaan niin ehkä tonni.
Minulla on jossain vaiheessa ollut vaikeuksia myöntää sitä faktaa että vaurastumiseen yksiselitteisesti vaikuttaa kovat tulot. Monelle pulliaiselle olemattomalla pohjakassalla kuten minulle parempi tie vaurastumiseen on kovapalkkainen ammatti, kuin yrittää säätää jollain 200-300 eurolla kuussa itseään varakkaaksi. Siinä kun tulee yksi hic-up elämään niin sijoitukset on sileänä saman tien.
Koen toisinaan että minulla on ollut huono tuuri sijoittamisen ajoituksessa. Rehellisen itsereflektion avulla kuitenkin näen, että minulla ei ole koskaan ollut hyvä tuuri, mutta ei erityisen huonoakaan. Osakepoiminta erittäin pitkällä aikavälillä on järkyttävän vaikeaa ja aikaavievää puuhaa.
Sijoittamisella tavoittelen seuraavaksi salkkua joka mahdollista palkkatyöhön vertautuvat pääomatulot kuussa. Epärealistinen tavoite? Rehellisesti: ainoa tie siihen on freelancer yrittäjyys. Kun olen velaton mies ja lapset vähän isompia, olen sitten valmis seuraavaan tasoloikkaan.
Mitä tavoittelen? Vapautta. Voin jatkaa töissä, tai en jatka. Haluan ottaa vuoden vapaata harrastaakseni tai rempatakseni, tai sitten en ota. Kun lapset on isoja, olen haaveillut ulkomailla työskentelystä, vai lomailusta. En ole varma. Lisäksi sijoittaminen on itseisarvoisesti kiinnostavaa puuhaa jossa pysyy hyvin kartalla maailman menosta: teknologiasta yms.
16 tykkäystä
Erittäin mielenkiintoinen ketju, josta itse tehnyt muutamia poimintoja:
• Mikäli haluat ison sijoitussalkun (suhteellisen nopeasti ~10v) tarvitset kovat tulot ja kohtuullisen suuren säästöasteen sekä erittäin onnistuneita sijoituksia.
• Tavallinen mediaanipalkansaaja tarvitsee aikaa ja ison säästöasteen, varsinkin alkuvuosina, jotta lumipallo lähtee kasaantumaan ( first 100k is bitch).
• Aika mahdollistaa vaurastumisen. Tämä on ehkä oleellisin näkökulma omasta mielestäni. Säästämällä 200e/kk palkasta et tule kymmenessä vuodessa miljonääriksi, mutta saat taloudellista mielenrauhaa.
• Bonuksena. Sijoittamisen alussa isona pidetty salkkutavoite/rahamäärä voikin tuntua pieneltä, kun sen saavuttaa. Filosofisesti tulisikin varmaan miettiä, että mitä se x määrä rahaa itselle tarkoittaa ja mitä sillä mahdollisesti tavoittelee, nälkä tuppaa kasvamaan syödessä.
23 tykkäystä
Noin kolme vuotta (30v omassa mittarissa) osakesijoittamista takana (pari vuotta pankkien hävyttömän hintaisia rahastoja ennen sitä). Salkun koko tällä hetkellä 10k ja sisään laitettu noin 15k. Sijoittamisen alku-uran FOMOt, hypet, kasvut, jne. opettivat ettei ilmaisia lounaita ole ja silloin saattoi mennä osakkeisiin pienissä erissä reipas tonni kuussa, kun sijoittaminen oli aluksi koukuttava “peli” ja oma pää oli tiltissä vihreiden ja punaisten lukujen kanssa seurantalistalla.
Toivottavasti näistä oppirahoista on opittu jotain En ole toisaalta myynyt ainakaan vielä turskalla olevia yhtiöitä, mutta katsotaan miten suoriutuvat tulevaisuudessa.
Edit: tosiaan rahat ovat tulleet palkasta. Omassa perheessä raha-asioista ei puhuttu sanaakaan, kun kotona asuin ja siinä varmaan yksi syy miksi aloitus sijoittamisen maailmaan tuli niin myöhään.
21 tykkäystä