Satojen tuhansien salkut - Mistä rahat?

Yleinen
42

Aluksi säästämällä kesätyö- ja palkkarahoista sekä elämällä nuoruus varsin säästeliäästi. Lisäksi noin 10keuroa tukea ja perintöä kotoa. Pääsin noin 100keuroon ennen 30 ikävuotta, josta tuottojen osuus ehkä 20keuroa. Sen jälkeen tein exitin ja varallisuus pomppasi päälle miljoonaan euroon.

Itselle vaurastuminen on ollut niin tärkeä arvo varmaan jo ala-asteelta lähtien, että olen yrittänyt optimoida sen lähes kaikin tavoin. Siitä syystä päädyin myös start-up yrittäjäksi ja tärkein oma tavoite siinäkin oli tehdä paljon rahaa. En uskonut, että palkasta säästämällä ja sijoitamalla pääsisin tarpeeksi nopeasti omiin tavoitteisiin.

Tällä hetkellä sijoittaminen, sivutoiminen yritys ja hyvä palkka lisäävät salkun kokoa. Myös säästeliäisyys auttaa edelleen, vaikka pihistelystä on luovuttu.

18 tykkäystä
43

Omasta palkasta säästämällä.

Aloitus 15+ vuotta sitten. Ensin 80 e/kk rahastoihin, sitten 120 e/kk, sitten useampia satasia.
Saaduista palkankorotuksista (vuosien mittaan useita) ohjattu 30-50% kuukausisäästämiseen rajoittaen kulutuksen kasvua. Isommista kertaluontoisista tuloista samoin merkittävä osuus sijoituksiin. Viimeisen n. 8 vuoden aikana pääosa suoriin osakesijoituksiin rahastojen jäädessä vähemmistöön.

Monta pientä kulutusvalintaa vuosien varrella. Asuttu pienemmässä asunnossa kuin mihin olisi varaa. Ajettu edullisemmalla autolla kuin mihin olisi varaa. Sisustukseen, kodinkoneisiin, elektroniikkaan, vaatetukseen ja remontteihin ym. käytetty vähemmän kuin mihin olisi ollut varaa. Ei tiukkaa säästämistä, mutta maltillista rahankäyttöä.

Näillä keinoilla on syntynyt kuusinumeroinen salkku täysin omilla palkkatuloilla ilman kummempaa onnistumista sijoitusten kanssa. Hittejä tullut ja huteja enemmän.

Juipin viesti yllä on osuva. Ensimmäisinä vuosina summat ovat pieniä ja eteneminen tuskaisen hidasta. Varallisuuden kasvaessa tuotot kasvavat omaisuuden myötä ja korko korolle alkaa purra. Ensimmäinen 10k on vaikeampi kuin toinen. Ensimmäinen 50k on vaikeampi kuin toinen. Ensimmäinen 100k on vaikeampi kuin toinen.

Vuosien varrella on käynyt myös pari isompaa yllättävää taloudellista vastoinkäymistä, joiden takia on jouduttu syömään sijoituksia. Nämä ovat hidastaneet salkun kertymää, mutta omaisuuspuskuri on myös pelastanut kallimmilta ratkaisuilta, mm. kulutuslainoilta. Ajattelen, että kuuluvat elämään.

23 tykkäystä
44

Minä olen säästänyt aina. Jopa opintotuesta. Jotta tuohon otsikon mukaiseen mittaluokkaan on päästy ilman perintöjä, on se vaatinut seuraavia toimenpiteitä karkeasti:

  • Olen pyrkinyt elämään halvalla aina. Siten saa helposti pienestäkin palkasta sen tuhat euroa säästettyä kuussa, joten vähän yllättäviä menoja huomioi. Tästähän syntyy helposti jo ensimmäiset 100k€ noin kolmikymppisenä. Kolmenkympin jälkeen palkoilla on ollut tapana nousta, kulut ovat laskeneet ja säästötahti on koventunut tuplaan tästä. Eli jo ilman sijoittamista noin nelikymppisenä on ollut jo varallisuutta yli 300k€. Omalla kohdallani on ollut jopa pitkiä työttömyysjaksoja ja opintovapaita, mutta niidenkin kanssa tämä on mahdollista kun muistaa pitää ne kulut pienenä.
  • Oma asunto on aina ollut minimivelalla ja mahdollisimman pieni. Tällöin rahaa ei mene liikaa korkoihin ja yhtiövastikkeisiin. Asunnon osto enemmän malliin “missä hinta kehittyy” kuin se “missä itse haluaa asua”. Yleensä asuntojen hinnat ovat nousseet 5-10% vuosi. Tällä on saanut maltilliset korot kuitattua ja vähän ylikin.
  • Puolison valinta on hyvin tärkeä. Velka-elämään ja ylikuluttamiseen kannustavaa naista/miestä kannattaa välttää kuin ruttoa, jos haluaa säästää. Sen tyyppisistä voi nauttia, muttei kannata sitoutua. Vaikkei ihan erikoislääkäriä saisikaan puolisoksi, niin säästäväinen luonne kannattaa laittaa ulkoisten avujen ohi päätöslistalla. Kauneus on katoavaista, mutta varallisuus kertyy. Ja jos puolisolla on jo maksettu asunto, saat rahat poikimaan muualle. Maltillisesti mitoitettu velka-asunto kuitenkin lyhenee kaksin jo aika mukavasti.
  • Sijoitukseni ovat olleet suhteessa varallisuuteen hyvin maltillisia. Sanoisinko että olen ehkä tehnyt sijoittamalla noin 1/5 lisää rahaa palkkatulojen lisäksi. Suurin osa tästä asuntokaupoilla. Pyrin ostamaan vain halvalla hyvää. Pidän riskit pieninä kun ymmärrän että varallisuuden kerryttäminen on vaikeaa ja pelaamalla omaisuuden menettäminen on helppoa.

Tämän tyyppisellä ideologialla pääsee mielestäni aika varmasti noin 500k€ varallisuuteen viisikymppisenä, vaikka kaikki ei menisikään putkeen. Useampi keskituloinen ystävä on päässyt samaan tasoon ja miljoonaraja alkaa häämöttämään pariskuntana. Monella on ollut palkkataso jopa viisikymppisenäkin vielä alle 4000€, mutta toki suurempi palkka nopeuttaa kertymänopeutta.

29 tykkäystä
45

Salkku on vielä vähän alle 100k€, mutta ikääkään ei tosin ole vielä kolmea kymmentä. Työnteko ja vähäinen kulutus salaisuutena. Pienestä pitäen opetettu, että rahan ei kuulu poltella tilillä enkä hirveästi sen tuhlaamisesta edes nauti. Mitenkään pihisti en tosin ole koskaan elänyt, että harvemmin jätän mitään tekemättä hinnan takia ja ulkomaillakin tykkään käydä. Ikää kun tuli 18v mittariin, niin kesät meni usein tehtaalla ylitöissä ja kolmivuoroa tehdessä tienaa aika hyvin. Opintojen ohessa tuli myös kesät painettua sen verran töitä, että tulorajat meni usein yli ja loppuopinnot myös opintojen ohessa töissä.

Palkkataso ylitti aika nopeasti valmistumisen jälkeen mediaanipalkan, joten tuostakin jää melkein tonni kuussa löysää, kun kulutus tosiaan suhteellisen vähäistä. Toki jos haluaisi, niin aika vähällä saisin varmaan 200-300€/kk lisää säästöön, jos oikeasti seuraisin kulutusta, mutta en ole kokenut tarpeelliseksi. Lisäksi aloitin sijoittamisen ihan hyvissä ajoin. Salkun pääomasta taitaa noin kolmannes olla arvonnousua, että sekin kantanut hedelmää.

9 tykkäystä
46

Vanhemmat aikoinaan istuttivat osakekipinän nuoreen mieheen, mutta vasta jonkin verran myöhemmin toiminnasta (sijoittaminen) tuli tavoitteellista ja systemaattista. Laajasti hajautettu salkku (laaja hajautus oma preferenssini), ansiotuloista mahdollisimman paljon polttoainetta joka kuukausi ja osingot aina takaisin markkinoille. Tätä kun toistaa suvesta toiseen, niin ei siinä ikuisuuksia tarvitse odottaa sen ensimmäisen satkun saavuttamista.

Nykyisellään ei juuri ansiotuloja enää sijoituksiin mene, tietty kriittinen piste lienee ylitetty ja salkku elää ns. omaa elämäänsä.

6 tykkäystä
47

Aloitus kesätyörahoilla 15-20v (2000-2004) ikäisenä jolloin sijoitin ehkä 15-20k€. Salkku oli muistini mukaan finanssikriisiä ennen n.50k€, josta n.puolittui. Sieltä hidas kipuaminen n. 12v aikana ehkä 120k€ jonka jälkeen kusetusmarkkinassa poukkoilua 80k€(korona)->270k(Qt+Harvia)->150k€-> nykyiseen n. 220k€

Opiskeluiässä ja ensimmäisinä työvuosina eli n. 20-30v sijoitusaste oli matala, säästöön jäävät kymppitonnit menivät pääasiassa matkoihin ja baareissa kurkusta alas. Nykyään säästöaste on edelleen alhainen, mutta pienten lasten vuoksi. Pääoma tekee onneksi työtään.

Edit. Muistan oikeasti laskeneeni kotona asuessa, että olisiko parempi ratkaisu tehdä hanttihommia, asua kotona ja sijoittaa, kuin opiskelemaan lähtö. Olin lukenut varmaan jonkun Saarion kirjan ja korkoa korolle laskuri oli kovassa käytössä. No lyhyt aika hanttihommia riitti ja peruslaiska luonteeni oli valmis opiskelijaelämää.

15 tykkäystä
48

Oliko tuossa koronan aikana siis pelkkää Qt ja Harviaa salkussa?

49

Itsellä ei ole satojen tuhansien eikä edes kymmenien tuhansien salkkua (tällä hetkellä noin 10 000 euroa). Ikää 29 tänä vuonna ja aloitin sijoittamisen vasta n. 3 vuotta sitten, vaikka työelämässä olen ollut jo kohta 6 vuotta. Ekat kolme vuotta työelämästä meni aika tuhlailevalla elämäntyylillä. Jossain vaiheessa havahduin siihen, ettei ollut jäänyt paljoa mitään säästöön. Jos olisin aloittanut sijoittamisen tai edes säästämisen jo heti työuran alussa niin olisi varmaan jo ainakin 20 000 euron salkku :face_with_open_eyes_and_hand_over_mouth:

Kesätöitä tai mitään “hanttihommia” en ole tehnyt, ja opintolainakin tuli tuhlattua. Olisi edes sen laittanut säästöön… No parempi kai myöhään kun ei milloinkaan.

19 tykkäystä
50

Sijoitukset ja säästöt yhteenlaskettuna oma sijoitusvarallisuus on n. 500k hujakoilla, ikää on nyt 38v. Koko em. omaisuus on syntynyt omasta työstä ja yritystoiminnan tuloksena. En ole ikinä ollut erityisen tuhlailevainen, mutta tietyllä tapaa oma elintaso on aina mukautunut kulloiseenkin tulotasoon nähden. Varmaan nuukailemalla varallisuutta olisi kertynyt enemmänkin.

En voi kieltää sekä onnistuneen ajoituksen että tuurin osuutta kokonaisuudessa: olin vähän päälle parikymppinen ja vielä opiskelija kun perustin yrityksen, jossa edelleen työskentelen. Onnekasta sattumaa on, että tapasin jo nuorena oikeat henkilöt keiden kanssa yrityksen perustaa, jolloin yhteisestä työstä ja intohimosta laatuun rakentuva tekeminen on voinut jatkua tähän päivään asti. Yritys ei missään vaiheessa ole tähdännyt ns. exitiin emmekä ole olleet varsinaisesti startup-ajatuksella liikenteessä, lähinnä mukava työpaikka ja hyvä asiakaspalvelu on aina ollut tärkein prioriteetti. Oma varallisuus ja sijoitussalkku on siis muodostunut palkkatuloista vuosi vuodelta pikkuhiljaa säästämällä sekä yritystoiminnasta saadusta osinkotulosta.

Vaikka olen ollut ns. “oikeassa paikassa oikeaan aikaan” tuolloin parikymppisenä, samaan aikaan ajattelen, että paljon tästä yrittäjätaipaleen “onnistumisesta” on ollut kiinni myös omasta yrittäjähenkisestä asenteesta sekä tekemisen kulttuurista, jota olen ollut itse luomassa. Eli puhtaasta onnenkantamoisesta ei kuitenkaan ole kyse. Näkisin kuitenkin, että tuolloin parikymppisenä iskostunut tietty asenne ja suhtuminen työtön on paljon sosiaalisen piirin vaikutusta, ja sitä samaa asennetta en saanut kotoa vaikka isäni olikin yrittäjä. Tätä samaa hyvää asennetta minusta näkyy paljon tällä foorumilla. “Älä ikinä rupea yrittäjäksi” oli isäni neuvo :slight_smile: .

On ollut kiva huomata, että sama pitkäjänteinen työ brändin eteen ja keskittyminen asiakkaiden palvelemiseen sekä laatuun kannattaa pitkällä aikavälillä ja on kantanut sekä vaikeina että hyvinä aikoina. Sama pidemmällä tähtäimellä ajattelu, millä olen suhtautunut työhön, on ollut helppo viedä myös sijoitustoimintaan mitä olen aloittanut oikeastaan vasta vähän myöhemmin, tarkemminottaen n. 5 vuotta sitten. Ei ne pikaiset voitot, vaan rauhallisesti ja säännöllisesti sijoittamalla, pitkä peli mielessä :slight_smile: Hyvän brändin rakentaminen on kiinni säännönmukaisista, yksittäisistä pienistä teoista. Samalla tapaa ajattelen että vaurastuminen vaatii aikaa ja yksittäisiä, pieniä päätöksiä ja näiden toistamista vuosien ajan.

Jos suhtautuu intohimoisesti johonkin alaan tai harrastukseensa ja haikailee vaurastumisesta, mielestäni yrittäminen on siihen erittäin hyvä vaihtoehto. Sanoisin, että nopeat voitot tai rahan kuvat silmissä onnistuminen on hyvin epävarmaa ja lähtee mielestäni ns. väärällä kulmalla, mutta pitkäjänteisellä tekemisellä ja hyvään kulttuuriin, palveluun ja brändiin panostamalla myös ennenpitkää raha löytää perille :slight_smile:

31 tykkäystä
51

Tämä on kyllä oleellinen huomio. Joillain tutuilla on puoliso jolla vaikuttaa olevan ns. “kallis maku”. Sellaisen kumppanin kanssa eläminen aiheuttaa kustannusten kertautumisen kautta linjan, lisää tarvetta elämän rahoittamiseen lainalla ja heikentää merkittävästi mahdollisuuksia kerätä merkittävää sijoitusomaisuutta.

Ei siis niin, että puolison valinta pitäisi tehdä taloudellisin perustein. Mutta vaikutuksiltaan se varmastikin on suurin yksittäinen omaan talouteen vaikuttava valinta.

17 tykkäystä
52

Aloitin tammikuussa 2020. Aluksi 5000 eurolla, mitä oli pankkitilillä ja sitten myöhemmin laitoin säästötilillä olleet 10 000 euroa peliin myös mukaan.

Aluksi olin ihan kujalla ja vaihdoin strategiaa päivittäin. Tuijotin kurssikehitystä ja “sain” parempia ideoita, joka päivä ja laput menivät sitten vaihtoon. Samalla ton sähläyksen aikana kuitenkin opiskelin, luin ja kuuntelin asioita ja kehityin jatkuvasti. Noin 3kk sekoilun jälkeen päätin laatia selkeän sijoitussuunnitelman oman riskitasoni kanssa. Tässä sitten on pysytty. Ehkä tärkein juttu oli kuitenkin lopettaa se päivittäinen kurssien katselu. Sen jälkeen homma on kulkenut niin paljon paremmin.

Tähän päivään saakka olen keskimäärin säästänyt kuukaudessa lisää sen 600 euroa. Salkun on noussut yllättävänkin hyvin, mutta pelkästään hyvän tuurin ansiosta. Olen edelleen todella noviisi ja lähinnä pyrin nyt välttämään selkeitä virheitä. Ja koen selkeäksi virheeksi kaikkiin hypejuniin lähtemiset. Tämä foorumi on mahtava paikka, mutta täällä syntyy tasaisin väliajoin ilmiöitä, jotka sitten lopulta hyvin usein päättyvät useimpien sijoittajien tappioihin.

Nuoremmille ja tuoreemmille sijoittajille annan sen vinkin, että jos olet alle 30v ja sijoitat pienillä summilla, niin mikäli se vaan filosofiaasi osuu, niin mene kovalla riskillä, mutta kuitenkin ehdottomasti ilman velkavipua. Se, että 27 vuotiaana menettää pääoman ei ole mikään lopullinen katastrofi, mutta pääoman menettäminen 54 vuotiaana sitä olisi. Pääoma on kuitenkin yritettävä saada nousemaan nopeasti alussa, kun ne ovat vielä pieniä.

14 tykkäystä
53

Kaikki alkoi siitä, kun lopetin alkoholin käytön kokonaan 2016 alussa reilun 35 vuoden iässä. Jatkuvaa tissuttelua oli jatkunut varmaan 15 vuotta ja päätin ettei eilisilta saisi maistua enää seuraavana aamuna suussa. Tästä meni pari kuukautta ja ostin ensimmäisen sijoitusyksiön itäisestä kantakaupungista ihan nollakäsirahalla. Uusi aikakausi oli alkanut.

Marraskuussa 2017 alkoi sitten osakemarkkinoilla sekoilukin, kun sain aikaiseksi rekisteröityä Nordnetiin. Aiempaa kokemusta oli vuosituhannen alusta, kun ostin Soneraa ehkä 6000 markalla ja armeijassa ollessani se oli keulinut lähes sataantonniin, mutta kun vapaus koitti, oltiinkin taas kokolailla nollatilanteessa. Myin pois ja ostin vanhan Mersun. Tuolloin 2017 oli säästöjä Nordnetiin tunkea jotain kymppitonnin ja kahden väliltä, mutta pian realisoin pari harrasteautoa ja kaikkea sekalaista varastoon kertynyttä siihen päälle. Jatkuvalla sähläämisellä sain ainakin osan tuota omaisuudesta hyvin tehokkaasti tuhottua. Samaan syssyyn avasin kaikille lapsille (4 kpl, tuolloin iät neljän ja yhdentoista välillä) ja pistin sinne kunkin syntymästä asti korkotilillä olleet säästöt, olisikohan ollut pyöreästi jotain neljä tonnia per nuppi. Ensin rahastoihin, mutta jossain vaiheessa vaimo piti touhua liian riskaabelina ja myin ne sitten tilannetta rauhoittaakseni pois. Meni joitain hetkiä, vaara unohtui ja aloin sutia niissäkin salkuissa suorilla osakkeilla. Kaikilla on tällä hetkellä salkut karvan alle 20 tonnia, ihan ok tilanne siis. Pyrin koskemaan niihin mahdollisimman vähän.

2018 ja 2019 tuli hankittua toinen yksiö sekä yksi aivan törkyhalvalla löytynyt toimitila, nämäkin molemmat itäisessä kantakaupungissa. Toimitila on tällä hetkellä oman firman käytössä, mutta taloyhtiössä on muut vastaavat muutettu asunnoiksi ja tässä voisin aivan hyvin asustella sitten vaimon kanssa eläkkeellä, vastikkeellakaan ei ole isompaa kerrointa tässä kohteessa. Näihin kaikkiin on laina irronnut omistusasunnon avulla, sitä tuli onneksi aika tiukkaa tahtia makseltua vielä noina tissutteluvuosina.

Nyt myöhemmin on tullut hommattua vielä yksi kaksio lähisukulaisen käyttöön, sijaintispeksit samat kuin aiemmissa. Rahoituksena toimi osittain tuo ensimmäinen kohde, jonka myin noin 50% tuotolla. Tuossa samassa hötäkässä muutettiin itsekin samaan taloyhtiöön. Oltiin varmaan kymmenen vuotta hierottu naapurien kanssa vanhan rivitalomme myymistä purettavaksi ja pohjoisessa Helsingissä sijainnut tontti meni kaupaksi hyvään hintaan, ihan itsekin ihmeteltiin.

Salkku sijaitsee nykyään aina minua hyvin kohdelleessa Nordeassa. Olen sinne viimeiset vuodet laittanut pari tonnia kuussa, paitsi tämän vuoden alusta olen nyt pannut kyseisen paritonnisen lainojen lisälyhennykseen. Ensimmäinen numero salkussa on ihan ykkösen ja kakkosen rajamailla ja perässä viisi nollaa. Suurimmat omistukset Sampo, Kone, Inderes, Nordea, Elisa ja Kemira. Toivottavasti jossain kohtaa Afarak jättää nuo varjoonsa, sitä ostin kymppitonnilla jollain joustoluotolla ihan hetken mielijohteesta noin viisi vuotta sitten. Gazpromkin kuului suurimpiin, mutta se rivi näkyy nykyään harmaana. Osaan aika maltillsesti nyt hautoa positioitani, mutta pelimies nostaa päätään vähän väliä ja on neppailtava muutama tonni johonkin hetken huumaan. Pyrin pääsemään noista aina muutaman satasen voitolla ulos. Menestys tässä lajissa on hyvin vaihtelevaa.

Koko tämä 2016 alkanut matka on kyllä saanut ajattelun aivan uudenlaiseksi. Ennen ajattelin, että sattui mitä vaan niin kymppitonni tilillä riittää. Vanhassa elämässä tuli myös osteltua kaikkea turhanpäiväistä, mutta nykyään kaikki ostelu loistaa poissaolollaan. Lapsille hankin kyllä vaatteet ja harrastekamppeet melko vähin mutinoin, mutta itselleni en mieluummin yhtään mitään. Vaatekaappia tutkiessakin huomasin, että esim. alushousut ja sukat eivät kerta kaikkiaan voi loppua elinaikanani kesken. Olen myös tämän vuoden vaatteidenostolakossa, joka tosin meni puihin jo tällä viikolla, kun Prismassa oli Antti Tapani collegehousut -70% ja tarve oli todellinen, mutta se olkoon ainoa retkahdus. Monet lähipiirissä pitää muutenkin minua hulluna erilaisine itseäni ruoskivine lakkoineni ja tässä housuasiassakin lopulta painostuksen alla taivuin, koska tiedostin asian olevan melko vähäpätöinen.

En ole aiemmin hirveän tarkkaan räknäillyt, mutta ketjusta innostuneena katsoin lainojen saldot ja muita tarvittavia yksityiskohtia, ja totesin että varat miinus velat on aika tasan miljoona euroa. Enpä olisi ihan heti arvannut tilannetta noin valoisaksi. Tästäkin itselleni yllättävästä tiedosta huolimatta jatkan työmatkojani kävellen hedelmäpussi taskussa ja kerään jokaisen maasta löytyvän tölkin talteen. Noista tölkeistä on muuten kertynyt viimeisen muutaman vuoden aikana lasten matkakassaan reilut 1500 euroa.

51 tykkäystä
54

Ei, mutta kävivät n.50k€ painolla kumpikin.

55

Onpa äärimmäisen motivoiva ketju, kiitokset kaikille kirjoittajille!

Oma salkku kävi hetkellisesti satkun yläpuolella, joten uskallaudun kertomaan omankin tarinani.
Aloitin sijoittamisen 2015 käytännössä nollasta, kun yliopistossa lusimisen jälkeen pääsin työelämään. Velkaa oli; opintolainaa pankille sekä sossulle/kelalla takaisin maksettavia tukia. Varattomana ja velkaisena olo oli aivan erikoisperseestä, mistä tuli motivaatio säästämiseen ja sijoittamiseen. Alkupalkkani oli alle keskipalkan, mutta asuin vaatimattomasti ja seurasin säästöastettani. Pyrin pitämään menot kurissa, tähän aikaan FIREtys oli kovasti muodissa. Piti ihan tarkistaa, ensimmäisenä vuotena sain 4000 € sijoitettua, Nordnetin superrahastoihin. Nuo ensimmäisetkin tonnit kevensivät oloa hirmuisesti, kun taloudellista puskuria kehittyi. Siitä lähtien olen pyrkinyt seuraamaan säästöastettani ja pitämään sen vähintään 30 % tuntumassa, aika usein päälle 40 %:ssa.

Tässä on vuosien saatossa palkka noussut asteittain ja palkankorotus on mahdollistanut korkeamman säästöasteen ja siten muutamien satasten kuukausisäästöt ovat säännönmukaisesti nousseet. Saan paremmat “kiksit” osakkeiden ostamisesta kuin rahan tuhlaamisesta elektroniikkaan tai humputteluun. Keskipalkkaisena ostin ensiasuntoni, tässäkin pienet kulut olivat yksi tärkeä kriteeri. Nollakorot mahdollistivat sen, että maksoin vain korkoja ja sijoitin pörssiin kaiken mahdollisen ensimmäisen vuoden aikana. Puolison löydyttyä pieni ensiasunto jäi vuokralle ja kulutus normalisoitui.

2021 salkkuni rikkoi 100k:n rajapyykin, tuoton ollessa noin 70k. Se oli hieno fiilis. Nyt tuosta on jo peruuteltu parikymmentä prosenttia ja voittojakin on hieman kotiutettu. Pitäisi lähteä uudelleen jahtaamaan tuota 100k tasoa.

Nyt olen päässyt palkallisena asemaan, jossa tuloni (ansio+vuokratulot) hipovat ylimmän desiilin rajaa. Säästäminen jatkuu, rahat menevät vaihdellen pörssiin, vaihdellen asunto- ja tulonhankintalainojen lyhennyksiin.

17 tykkäystä
56

Pikainen vastaus, pidempi ehkä myöhemmin. Sain lapsena lahjaksi stonkseja, jotka olivat jokusen kympin arvoisia kun ne myin 2017. Silloin aloitin myös aktiivisen arvon tuhoami… eikun sijoittamisen. Noita ei nimittäin olis kannattanut missään tapauksessa myydä, vaan alkaa sijoittamaan noiden päälle. Missasin myynneillä mm. Amerin oston pörssistä sekä Keskon ja Nordean viimeisen 6 vuoden arvonnousut ja osingot. Bonuksena maksoin n. 4 tonnin verot myynnestä. Tilalle ostin koko rahalla … rumpujen pärinää… Nokiaa!

Koronapompussa salkkuni kävi korkeimmillaan yli 190 t €urossa. Nousua vuodesta 2017 n. 400-500%. Rahaa olen sijoittanut palkasta n. tonnin kuussa vuodesta 2017, mutta suunnilleen yhtä iso osa on tullut velkavivun kautta. Minulla ei ole tällä hetkellä sijoituslainaa, mutta vaihdoimme mm. asuntoa ja laitoin uuteen minimit ja jäljelle jääneen käteisen suurimmalta osin pörssiin. Eli toisinsanoen olen kasvattanut salkkuani velkarahalla asuntolainaa kasvattamalla.

6 tykkäystä
57

Pikainen tiivistelmä (Olen siis ketjun aloittaja ja kyselijä.)

Monen tarina, ja menestyksekäs sellainen, on ollut palkasta sivuun laittaminen. Hurjalta kuulostaa tonnin sivuun laittaminen, näin duunarin, matalapalkka-alan hoitajan korviin. Epäreilua.

Tosin jokainen valitsee alansa ihan itse. Mä olen valinnut tässä suhteessa täysin väärin. Ahtaajat lakkoilevat ja pysäyttävät koko Suomen ja saavat haluamansa. Hoitajat eivät voi lakkoilla. Valmiuslakia pöytään ja poliisi noutaa hoitsun kotoa pesemään mummojen hanureita. Ei puhettakaan mistään palkankorotuksista, paitsi jostain liittojen neuvottelujen jälkeen saaduista parista kympistä ja inflaatio on jo syönyt nekin. Surullista. Menee vähän ohi aiheen, mutta joo.

Löytyy myös onnistunutta yrittäjyyttä, yrityskauppoja, kotoa pesämunaa ja perintöä. Pääosin kuitenkin hyvätuloisesta palkasta sivuun laittamista. Jotkut ovat näköjään saaneet hienon potin kasaan jopa muutamassa vuodessa, vaikka aika se on parasta lääkettä.

Täytyy lukea ketju ja tarinat oikein ajan kanssa ja yrittää poimia sieltä ideoita.

Olette kyllä pelanneet korttinne hienosti. Vilpittömät onnittelut. Ei tarvi kirota tankatessa. Ei jahdata punalappuja iltaisin kaupoissa, paitsi jos niin haluaa, muttei pakon edestä. Energiakriisi ei kriiseytä koko taloutta. Mukava taloudellinen turva kriisien, sairastumisen, tai työttömyyden turvaksi - Helppo hengittää.

40 tykkäystä
58

Kiitos hyvästä aloitusviestistä ja kivasta ketjusta! Puutun nyt aivan perifeeriseen kysymykseen, mutta en vain malta olla sanomatta.

Yllä olevan tyyppisiä kommentteja en ole koskaan ymmärtänyt. Kun itse menin nuorena ensimmäistä kertaa ns. oikeisiin töihin, muistelen, että kuukausittain palkkaa nettona olisi tullut tilille jotain 1600e, siitä n. 330e asunnon vuokraan ja 120e ruokaan. Liikkuminen polkupyörällä, ja käytännössä muita menoja ei ollut. Joskus saatoin kirpparilta ostaa uuden takin viidellä eurolla. Reilusti yli tonni kuukaudessa säästöön jo tuolloin, ja sen jälkeen tulotkin ovat kehittyneet. Tämä karkeasti n. 250 kuukautta takaperin.

Eihän tämä tietysti ole sellaista elintasoa, mitä useimmat haluavat, mutta nämä ovat niitä kuuluisia valintoja…

32 tykkäystä
59

Unohdat sen kuinka ekan liksan ylijäämä menee uuteen tietokoneeseen, toisen uuteen telkkariin ja kolmanen uuteen monitoriin ja… :smiley:

Aika monella menee helposti vuosi-pari kun ostetaan kaikkea hauskaa jota ei aiemmin voinut ostaa. Auta armias jos mukana on vähän parempi auto jonka kuukausierät voivat syödä ison siivun pitkään.

Itse ratkaisin tämän ongelman sillä aikoinaan että joka kuukausi ylijäämä jaettiin säästö-osaan ja “tällä vois tehdä jotain kivaa”-osaan. Ja se kivaan tuhlaus oli hyvin optionaalista, mutta säästö-osasta pidin aina kiinni. Alussa oli tyyliin 30% säästöön, 70% menemään, mutta hyvin pian se muuttui 50%-50% ja oli monia kuukausia jolloin satunnaisiin menoihin varattu erä päätyi sekin säästöön kun ei mitään tarvinnut hankkia.

Voi kun olisin vain sijoittanut sen alusta alkaen osakkeisiin tai edes indeksirahastoihin. Pankkitili tuottaa huonosti, vaikka kyllä sielläkin se pesämuna hitaasti kertyy kunhan tasaisesti pistää sivuun. Tärkeintä on pitää kiinni siitä että ihan sama mikä kakkamyrsky, tietty minimi menee aina varastoon ja leikataan siitä harkinnanvaraisesta ensin.

10 tykkäystä
60

Ei, en unohda. Tällaisia valintoja en tehnyt.

2 tykkäystä
61

Moni tekee, ja siinä siirtää taloudellisen tilanteensa vahvistamista hamaan tulevaisuuteen. Tämä on erittäin yleinen ja valitettava virhe. Joo, ihan joka penniä ei välttämättä tarvitse säästää, mutta jos ei heti alusta alkaen opi säästämään pahan päivän varalle niin se on vaikea oppia myöhemmin vaan helposti käy niin että 10v työelämää takana, edelleen eletään kädestä suuhun, pankkitilillä ehkä muutaman tonnin puskuri ja nurkissa kaikenlaista turhaa, asunto todennäkisesti pykälää turhan pramea ja auto samoin. Ja sitten jos elämä vähän potkii niin ollaan syvässä lirissä nopeasti.

Sääntö 1 jolla se salkku jonain päivänä näyttää isoja numeroita: Opettele säästämään. Alussa tyyli vapaa ja jopa siivun koko ei ole niin tärkeä, kunhan siitä pitää ehdottomasti kiinni että joka liksasta menee jotain talteen vaikka mikä olisi. Jos tätä ei opi, ennen pitkää käy huonosti.

21 tykkäystä