Aivan! Ja juuri sen takia en ole koskaan ymmärtänyt näitä kommentteja epäreiluudesta tai säästämisen mahdottomuudesta tavalliselle ihmiselle! 
Lähes kaikille säästäminen on aivan tavoitettavissa. Ja varsinkin kaikille työssäkäyville
10 tykkäystä
Tämä olikin mielenkiintoinen ketju ja hauska nähdä, kuinka erilaisia matkoja on ollut - mutta kaikki kuitenkin vieneet aika samanlaiseen tilanteeseen! Itsellä löytyy suhteellisen luotettavaa dataa vuodesta 2010 (olin silloin 19v, nyt 31v). 2010 osakesalkku oli sen 8 000 euroa, tänään n. 300 000 euroa.
Käytännössä lähtö oli nollasta kesätöistä alkaen, jotka joskus teininä aloitin perus 6 euron tuntipalkalla. Mitähän on vaadittu? Nostaisin, ehkä muutaman
-
Säästeliäisyyttä alusta asti; soluasumista sekä kämppiksen kanssa opiskeluasuntosäätiön perheasunnon jakaminen kahdestaan. Yksiön hankin vasta, kun valmistuin ja pääsin kiinni työelämään. Tällä hetkellä jaan 50 neliön kaksion avovaimon kanssa, jossa kulut erittäin järkevät.
-
Työskentelyä opiskeluaikoina - palautin suurimman osan opintotuista takaisin, koska tienasin liikaa siihen aikaan.
-
Nousevaa palkkakäyrä - tänään itse asiassa sain vahvistukset, että palkkani nousee 11. vuoden peräkkäin! Lähtötaso toimistotöissä 20-vuotiaana oli bruttona 10€/h, tänään n. 44€/h työsuhde-etujen kanssa.
-
Ei isoja menoja oman elämän ulkopuolella, eli ei vielä lapsia ja autoa. Nämä kun kuvaan tulevat aikanaan, todennäköisesti myös säästäväisyyteen tulee iso aukko, mutta pyrin toki sitä kompensoimaan korkeammilla tuloilla. Uskonkin, että auto ja lapset ovat usein sellaisia kuluja, joille ei ns. voi mitään, lapset nyt on sellainen, että toivottavasti kukaan ei laske niitä kulueräksi sinänsä
Ja autoa taas tarvitsee joskus töistä, perhetilanteesta tai asuinsijainnista johtuvasta syystä.
Itse ostin nykyisen asuntoni tarkoituksellisesti hyvien julkisten yhteyksien ääreltä, jotta en autoa tarvitsisi PK-seudulla, tämä oli pitkälti taloudellinen päätös (ja noh hyvistä julkisista yhteyksistä nyt ei ole haittaa kavereitakaan nähdessä). -
Ei ihan päin seiniä menneet sijoitukset isossa kuvassa. Jos alusta asti lasketaan, olen varmasti hävinnyt indeksille reippaasti, vaikka viime vuosina olenkin kirinyt indeksiä kiinni ja todennäköisesti omaisuuteen voisi lisätä 100 000 euroa lisää ainakin, jos olisin ollut indeksisijoittaja teinistä asti, mutta osakesijoittamisesta saadut opit ovat auttaneet muuten elämässä eteenpäin niin koulu- kuin työelämässä, joten tätä vaikutusta on muuten vaikea laskea. Osakesijoittaminen ja siitä saadut opit kun ovat tuoneet rahaa myös parempien työsuoritusten kautta lisää rahaa omaan talouteen.
43 tykkäystä
Ei autoa. Sähkölasku 20euroa/kk. Tarjoukset kiinnostaa.
T: Ylin tuloprosentti.
23 tykkäystä
Lukion käyneenä intin jälkeen noin 2v sitten muutin uuteen kaupunkiin 400km päähän kotikaupungista, ilman tietoa mitä täällä teen, tilillä silloin noin 2000e. Töitä tuli hommattua alalta mikä kiinnosti muttei ollut ennestään mitään virallista kokemusta. Nyt 21 vuotiaana opiskelijana pienen seikkailun jälkeen salkun arvo 15.7k. Reilu vuosi tuli tehtyä töitä täyspäiväisesti milloin sain enemmän rahaa kuukaudessa sijoituksiin. Nykyään koitan saaha osarina 100-200e/kk sijotuksiin. Enemmä voisi saada kuukaudesa säästöön, mutta tykkään elää hetkessä, syödä hyvin ja tehdä mukavia asioita, mihin sit sitä rahaa saa helposti puskettua, mut sitä vartenhan sitä tehdään.
11 tykkäystä
Itse aloitin kesätyöt aika nuorena ja hakeuduin paikkaan missä sai tehdä koko kesän 40h viikossa töitä. Siitä jäi säästöön kivasti kun vanhempien luona asui. Armeijan jälkeen sain vakituisen työn ja asuin vielä reilun vuoden kotona ja etsin itselle mieluista asuntoa jonka sitten ostin omaksi. Lainarahalla toki 
Vanhemmilla asuessa palkasta jäi kyllä iso osa säästöön. Sijoitusvarallisuuteni on myös karttunut pienen perinnön ja erään tapaturman ja siitä saatujen kipukorvausten johdosta. Nykyään menee automaattisesti pieni summa rahastoon joka kuukausi. Sitten laitan vähintään 100€ aina syrjään ja kuukauden päätteeksi katson pystyykö laittamaan enemmän. Näitä siirrän sitten osakkeisiin isomman potin kerralla.
Vaan onhan niitä menojakin, vaikka kuinka yrittää karsia. Maaseudulla auto on pakollinen. Meillä kaksi autoa, mutta kumpikin huolehtii omastaan. Eli kuukaudessa menee polttoaineisiin, perheen ruokatilille, lapsen päivähoitomaksuihin, asuntolaina, yhtiövastike, sähkö. Plus tietysti muita pienempiä menoja. Asumiskuluja toki puolitellaan. Asumiskulut tulee kyllä nousemaan jonkin verran kun saimme pankilta jo lainan omakotitaloon. Mieluista taloa ei ole vielä löytynyt, mutta jännän äärellä tässä ollaan.
Rahastosijoittamista, vai pitäisikö sanoa että rahastosäästämistä takana noin 12 vuotta, osakepoimintaa kolmisen vuotta. Sijoitusvarallisuus tällä hetkellä lähempänä 100k kuin 10k.
7 tykkäystä
Itse näin tuon pointin niin että on aika tavalla helpompaa laittaa tuo tonni kuussa syrjään jos kuukausipalkka pyörii kymppitonnin huitteilla kuin jos se on pari tonnia. Sillon voi ostaa sen uuden tietokoneen, teeveen, maksaa lasten harratukset ja silti laittaa tuon touhutonnin syrjään joka kuukausi.
Upeita on nämä tarinat säästäväisyydestä, mutta yleistäen (etenkin perheen kanssa) tuo 2-3k palkkataso on kyllä sellainen että aika ihmeitä saa tehdä jos siitä haluaa laittaa tonnin kuussa sijoituksiin.
31 tykkäystä
Jos aloittaa vaikka sillä että laittaa satasen kuussa niin tätä summaa on paljon helpompi hinata ylöspäin palkan noustessa, kun on oppinut tavan. Jos on vuosikausia elänyt palkasta palkkaan nollasäästöillä niin tapaa on paljon vaikeampi enää aloittaa.
Ja siis satanen kuussa ei välttämättä kannata laittaa markkinalle koska kulut syövät helposti liikaa, mutta sen voi laittaa toiselle pankkitilille (vaikka sinne Nordnetin tilille odottamaan) josta sitten pari kertaa vuodessa lisää jotain osakesalkkuun.
13 tykkäystä
Juuri näin. Täsmälleen näin. Ei mitään mahiksia. Kymppejä tai satasen kaks pystyy laittamaan sivuun. Elämä on kovaa tavallisella duunarilla ja tavallisen duunarin 1500-3000 palkalla. Tuosta ei irrota tonnia kuussa millään, vaikka söisi makaronia ja kaurapuuroa ja pitäisi kämpän lämpötilan +16 ja antaisi joulu- ja synttärilahjaksi käpylehmiä. N.2000 palkasta kun maksaa kämpän ja auton lyhennykset (rintsikka maalla ja 14v vanha auto) vakuutukset, bensat, ruuat ja muut niin ei siitä vaan jää.
Tämä on fakta. Ja tämän faktan kanssa eletään ja sen mukaan sijoitellaan.
36 tykkäystä
Kiitos hyvästä avauspostauksesta.
Itselläni avautui aikanaan tilaisuus ostaa listaamattoman työnantajani osakkeita. Sijoitin 50 000 euroa ja rahoitin tämän kokonaan pankkilainalla, koska usko oli sokea ja tilillä ei ollut lähellekkään tuollaisia summia. Järkeilin, että jos menee perseelleen, niin selviän elämässäni tuon velan kanssa.
4v myöhemmin myimme firmasta osan ja näistä rahoista neljännesmiljoona päätyi Nordnetin salkkuun. Sijoitusurani kyseisillä rahoilla alkoi marraskuussa 2021. 
Vielä ollaan miinuksella n. 10%. Paljon on opittu, kivaakin on ollut ja ennen kaikkea paljon tuuria.
45 tykkäystä
Palkasta säästämällä plus hiljalleen kertyvillä sijoitustuloilla. Sama homma kuin monella muullakin täällä - säästäväinen luonne. Liksa on ollut hyvä koko työuran, ja salkku on elänyt aikojen saatossa paljon myös isompien hankintojen, kuten asuntojen myötä, ei ole ollut hirveästi ronttia ottaa isoja lainoja. Viimeisin tähän liittyvä asia oli kyllä se, kun pari vuotta sitten tajusin, että lainaa saa melkein ilmaiseksi kymmenen vuoden kiinteällä korolla, silloin pienensin asuntolainan takaisinmaksun minimiin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja aloin panna lainanlyhennysrahat osakkeisiin, se oli ehkä fiksuin päätös, mitä on tullut tehtyä. Kun samalla koronan myötä tuli käytännössä vaihdettua kalliit harrastukset opiskeluun, siirryttyä sivutoimiseksi uuden ammatin opiskelijaksi, ei ole enää aikaa tuhlata mihinkään. Reissukulut yms. ovat kadonneet, ja hyvästä liksasta jää entistä enemmän osakesäästöihin. Eli opiskelu kannattaa! Kalliit päivälliset rakastajattarien kanssa ovat vaihtuneet kolmen euron opiskelijalounaisiin ja arkisafkaan kotona oman muijan kanssa, rahaa säästyy käsittämättömän paljon. Välillä tuntuu kyllä, että osakesäästöjen arvon kasvusta iloitseminen on hieman väkinäisempää kuin viinistä, laulusta ja naisista. No, aika aikaansa kutakin.
Loppuun pari lainausta Juha Vainion sanoittamista lauluista, nuoremmille tonnikalalla ja riisillä eläville penninvenyttäjille, jotka tuhlaavat nuoruutensa kuvittelemalla, että onni koittaa, kun on elänyt ikävuodet 20-40 maksimaalisen pihistellen ja saanut sivuun tonnin kuussa. Ihan niin pihi en ole koskaan ollut, “firettäminen” ei ollut minun juttuni, ja kalliista, syntisistä ilon hetkistä
“En päivääkään vaihtaisi pois”.
"Rahaa tässä tehty on ja vähän töitäkin,
kohta lienee aika eläkkeen.
Kun Hakkaraisen Masan vuosi sitten tapasin,
niin se sanoi: “Mennään Köpikseen!”
Mä iskin tiskiin luottokortit, Masa rahansa.
Me luultiin, että näillähän saa mitä tahansa.
Mut yö Nyhavenin
sen kertoi kuitenkin,
ei nuoruuttaan voi elää uudelleen.
Ei ole Kööpenhamina kuin ennen,
mieltä kiehtova ja syntinen.
Ei mikään enää ole kuten ennen,
jälkeen vuosikymmenten."
17 tykkäystä
Itse aloitin varsinaisen sijoittamisen 2019-2020 nurkilla, muutamalla tonnilla alkuun ja siitä sain kerrytettyä pottia aika äkkiä noin 30tonniin asti. 2020 alussa rupesin yrittäjäksi ja samoihin aikoihin tuli koronamonttu. Pohjalta löin allin Nikolaan ja se kannatti, salkku paisui jo 100 000euroon. Yrittäjyyskin lähti hyvin liikkeelle ja sain useamman kymmenen tuhatta käteistä salkkuun. Samoihin aikoihin laitoin joitain tonneja myös kryptoihin, kertoimilla bitcoinia, ja hetken päästä kryptolompakossakin oli yli 100 000euroa. Tuli ostettua kaiken maailman Spaqeja vuoronperään ja kaikki vaan nousi, tuntui että sijoittaminen on todella helppoa.
2021 vuoden alussa osakesalkun ja kryptolompakon yhteenlaskettu arvo oli yli 500 000euroa. Sitten alkoi alamäki, en osannut toimia oikein ja menin tilttiin, hävisin, paljon… Hävettää myöntää, tällä hetkellä sijoitusten arvo alle 100 000euroa. Olen kuitenkin jatkanut sijoittamista samalla yrittäen unohtaa paljonko sitä rahaa oli.
Kaikki tuli liian nopeasti ja rahalle sokeutui. Oli päiviä kun salkku nousi 40 000e ja päiviä kun salkku laski 70 000e, se ei silti tuntunut oikein miltään.
Jossittelua ja unettomia öitä on riittänyt mutta tilanteesta on ollut pakko yrittää päästä yli tavalla tai toisella. Ajatus siitä että, ehkä vielä joskus, helpottaa hieman.
Pahoittelut jos vähän sekava kirjoitus, toivottavasti kuitenkin pääkohdat tulevat esiin.
110 tykkäystä
Toivottavasti et @Suppilovahvero ota tätä väärällä tavalla, koska kaikella lämmöllä sinulle kirjoitan, ja ilman sarvia ja hampaita. Ajattelen vain, että minulla olisi nyt kauttasi vaan poikkeuksellisen hyvä tilaisuus vihdoinkin itse oppia ja oivaltaa jotakin. 
Kirjoittamasi perusteella tulee mielikuva, että käytät aivan valtavia summia asumiseen ja autoiluun. Jos ymmärsin oikein, niin käyttäisit mieluummin rahaa sijoittamiseen. Voisitko auttaa minua oivaltamaan, miksi kaikesta huolimatta kuitenkin käytät rahat luettelemiisi kohteisiin?
Taustaksi voin itsestäni kertoa, että itse olen asunut pitkään vain kerrostaloissa (kokemukseni mukaan pysyvät mukavasti lämpimänä ilman eri veloitusta ja kunnossapitokin kuuluu hintaan) ja pyrkinyt sijoittumaan siten, että en tarvitsisi autoa työmatkoihini. Tällöin asumisbudjetti on aina pysynyt reilusti alle 500 euron - myös silloin kun olen asunut yksin ja vuokralla - ja autoilun kulut siis nollassa. (Fillareihin on useampia satasia kyllä mennyt parissa vuosikymmenessä. 
) Tämä on minusta ihan voittajan valinta, enkä voi käsittää, miksi kukaan tekisi eri tavalla . Toki olen saanut kuulla, että on noloa asua kuutiossa tai vastata kysymyksiin siitä, kuinka ahdistava kokemus minusta on se, kun ihmisiä asuu päällekkäin kuin muurahaiset. Kaikesta häpeästä olen kuitenkin selvinnyt.
22 tykkäystä
Poikani laittaa 96 euroa kuussa Nordnettiin ja hänellä on jo yli 5000 euron salkku. Hän ei ole vielä edes neljää. Rahastot on helppoja ja halpoja. Voittaa oman salkkuni vertailussa.
31 tykkäystä
Tässäkin ketjussa nousee esille sama minkä usein muutenkin sijoituskeskusteluissa näkee eli koetaan epäreiluksi se, että joillain jää useita satasia tai jopa tonneja sijoitettavaksi samalla kun itsellä jää vai kymppejä, jos sitäkään. Vastaavasti harmitellaan omia menoeriä, jotka ovat suuret esimerkiksi asumisesta tai autoilusta johtuen. Elämä on valintoja ja siinä on puntaroitava, haluaako olla unelma-ammatissa, asua kalliisti esimerkiksi maaseudulla tai haluaako säästävän vai tuhlailevan puolison.
Muistan, että oma haaveammattini teini-ikäisenä oli autoasentaja (nyk. hienolta nimeltään automekaanikko). Olisin niin halunnut touhuta autojen parissa. Tällöin kuitenkin oli jo herännyt ajatus taloudellisesta pärjäämisestä. Mikä sitten sai valitsemaan toisin oli se kun vertailin palkkaustasoja asentajan ja korkeakoulutetun välillä. Löysinkin sitten toisen intohimon opiskeluun ja töihin ja nykyään en edes vaihda itse pyyhkijöitä autoon.
Pointtini on, että arvostan erittäin paljon kaikkea työtä ja elämässä pitää tehdä sellaisia asioita, joista nauttii. Jos intohimo on lähihoitajaksi tai autoasentajaksi tai jos haluaa asua maalla omakotitalossa, missä sähkölaskut ja autoilu harmittavat, niin silloin näin on valittava. Samalla on hyväksyttävä se, että taloudellinen riippumattomuus on haastavampaa.
35 tykkäystä
Hyvin sanottu. Pitää muistaa, että asioiden ääri-ilmentymät eivät koskaan ole hyvästä ja usein kultainen keskitie voi olla se paras lähestymistapa.
Tässäkin tapauksessa kaksi ääripäätä voivat olla
- Kädestä suuhun elävä varaton hedonisti
- Koko elämänsä varallisuuden kerryttämiseen tuhlaava utilitaristi
Kummatkin näistä ovat omasta näkökulmastani epäedullisia elämänlaadusta tinkiviä ja sitä heikentäviä ääripäitä.
-
Ei välttämättä voi tehdä elämässään toivomiaan asioita, koska saattaa käyttää varallisuutensa hallitsemattomasti asioihin, jotka eivät aidosti lisää elämänlaatua.
-
Ei välttämättä voi tehdä elämässään toivomiaan asioita, koska lykkää niitä tulevaisuuteen, jota ei välttämättä koskaan tule näkemään, olemalla saita ja uskottelemalla itselleen olevansa tilanteeseensa tyytyväinen.
Kannustaisin foorumilaisia miettimään, mitkä ovat niitä asioita, joista aidosti nauttii ja joita arvostaa. Raha ei tuo onnea, mutta oikein käytettynä mahdollistaa elämänlaatua parantavia asioita… saituus lisää varallisuutta, mutta saattaa laskea elämänlaatua ja aiheuttaa kärsimystä itselle ja läheisille… holtiton tuhlaavaisuus sekin saattaa laskea elämänlaatua ja aiheuttaa epävarmuutta sekä kärsimystä itselle ja läheisille…
Miten sinä varmistat, että käytät rajallisen aikasi ja vanhuutta kohti heikkenevät voimavarasi elämällä laadukasta ja nautinnollista elämää? Kuten tiedämme niin käärinliinoissa ei ole taskuja ja matka liinoihin voi olla yllättävän lyhyt. Jos matkasi päättyy huomenna niin ehditkö tekemään ne asiat, joista olit haaveillut?
41 tykkäystä
Erittäin hyvin sanottu. Olen aina ajatellut, että myös omalle vapaa-ajalle voi määritellä (tunti)hinnan. Voisin valita, että teen iltaisin töitä, mutta itselleni myös vapaa-aika on arvokasta aikaa jolla on tietty tuntihinta. Jos haluan tehdä ylimääräisen työkeikan, täytyy sen korvaus olla merkittävä jotta se kompensoi vapaa-ajan menetyksen. Samalla periaatteella saatan maksaa tietyistä palveluista hieman ylimääräistä (vaikkapa viikon ruokaostosten kotiinkuljetus, taksimaksa keskustasta kotiin julkisilla hyppelyn sijaan) jos koen, että säästetyn ajan voi käyttää johonkin oikeasti hyödylliseen ja lisäarvoa tuottavaan, kuten vaikka kotona rentoutumiseen ja töistä palautumiseen.
9 tykkäystä
Mielenkiintoinen keskusteluketju; iso käsi avaajalle. Ulkona on juuri nyt liian kaunis ilma pidempään kirjoitukseen, joten laitan tähän nyt vain yhden YouTube-linkin. Toivottavasti moni muukin palstalainen saa siitä mukavia takautumia mieleensä omilta menneiltä sijoitusvuosikymmeniltään.
9 tykkäystä
Vuonna 2014 nettovarallisuuteni oli käytännössä ainoilla rahoilla ostettu muutaman tonnin auto, jolla pääsin kulkemaan töihin. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin 360 tuhatta euroa ja tavoitteena miljoona.
Koko nettovarallisuus on kertynyt palkkatuloista säästämällä pitämällä kulut kurissa, kun tulot ovat nousseet. Kirjanpitoni mukaan 2014 vuosiansioni olivat noin 35000 euroa ja nyt tänä vuonna säännölliset ansiot tulevat olemaan noin 125000 euroa eli keskimääräinen vuosikasvu on ollut 15% koko työuran ajalta. Samaan aikaan vuosittaiset kulut ovat pyörineet 20000 euron tuntumassa muutamia poikkeustapauksia lukuunottamatta. Kasvaneet ansiot ovat käytännössä menneet kokonaisuudessaan nettovarallisuuden kasvattamiseen.
Tällä samalla kaavalla olisi tarkoitus päästä miljoonan nettovarallisuuteen.
Sijoitusmenestys ei toistaiseksi ole ollut kovinkaan mullistavaa, kun en myynyt 2021 kuplan huipulla. Sijoitushorisonttini on niin pitkällä, etten nähnyt myyntiä ajankohtaiseksi, mutta toki nyt jälkikäteen on helppo todeta, että käteinen olisi ollut kuningas vuonna 2022.
Tiivistäen voisi todeta, että tavoitteeni on saavuttaa miljoona maksimoimalla tulot ja minimoimalla menot. Miljoonan jälkeen tehdään sitten uusi kalibrointi sen hetken tilanteen mukaan, että vieläkö kiinnostusta riittää varallisuuden kasvattamiselle.
33 tykkäystä
Itse juurikin 2000 nettopalkasta laitan aina sen 1000 sijoituksiin. Omaan arvomaailmaan se sopii, kun tykkään ostaa kaiken mahdollisen käytettynä ja muutenkin harrastan pihiyttä. Toki lapsia ei ole puoliso on samanlainen pihistelijä, vaikka usein kyllä minulle päätä pyöritteleekin kun kerään kaupasta pakastimen täyteen punalaputettuja elintarvikkeita 
Isoin asia jonka olen sijoitusaikanani oppinut on se, että menojen leikkaaminen on vaan huomattavasti helpompaa kuin tulojen kasvattaminen, sillä tulojen kasvattaminen ainakin omalla kohdalla johti siihen, että olisi pitänyt tehdä asioita jotka eivät vaan tuntuneet omalta. Sijoittamista on takana n.15 vuotta ja usein huomaan ihmetteleväni omia tekemisiäni edelleen 
Lukuisista hutilyönneistä huolimatta kuitenkin 6 numeroinen salkku. Mielenkiintoista oli huomata, että viimeisen 5 vuoden aikana tuotoista on tullut valtaosa, joten ehkä jonkinlaista kehitystä kuitenkin havaittavissa.
23 tykkäystä
Ajattelin aluksi, että 100 000 salkku/omaisuus on ihan mahdotonta. Sitten muistin, että on tuo omistusasunto, jonka arvo on yli tuon summan ja joku päivä se on velaton. Laskeskelin, että nettovarallisuuteni on noin 70 000€. Suurin osa varallisuudesta on kiinni asunnossa. Laina lyhenee tällä hetkellä 500€ kuussa eli sen verran olisin voinut laittaa osakkeisiin, jos olisin valinnut toisin. Ennen asunnon ostoa en kuitenkaan edes harkinnut sijoittamista. Omistusasunto edustaa itselle turvaa. Useampi sukulainen on jäänyt ennen aikojaan sairaseläkkeelle. Heillä on kuitenkin ollut siinä kohtaa velaton omistusasunto, joka on helpottanut toimeentuloa pienellä eläkkeellä.
Kahvihuoneen puolella taisi jossain kohtaa olla linkattuna twiitti taloudellisesta mielenrauhasta, taloudellisesta vapaudesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta. Se oli mainio porrastus. En usko pääseväni taloudelliseen riippumattomuuteen asti. Itsekin sijoitan pienestä palkasta niitä kymppejä tai satasia ja olen sairaalassa töissä. Mutta jonnekin taloudellisen mielenrauhan ja vapauden välimaastoon näilläkin summilla uskoisin vuosien saatossa pääseväni.
21 tykkäystä