Scandic - hyvä hotelli, entäs sijoitus?

Kyselin kuun vaihteessa Sijoitustieto.fi-sivulla, tietäkö kukaan minkä takia Scandicin kurssi 30.4. nousi vauhdilla 12 %, vaikkei ollut osavuosikatsauspäivä tms. Vastauksen löysin itsekin puolen tunnin kuluttua gvi-menetelmällä. Kirjoittelin eilisiltana asian uusimmat vaiheet Sijoitustiedon sivuille, mutta ajattelin että täälläkin voi olla Scandiciin sijoittaneita. Asia on ajankohtainen, sillä Scandic julkistaa Q1:n ylihuomenna.

Esim. Dagens Industrin sivuilta voi lukea alunperin Nyhetsbyrån Direktin kertoman, että Erik Penser Bank olisi arvioinut (av en casebaserad analys), että Scandicin osakkeen nykyhinnan tulisi olla 59 kruunua nk. “trading casessa” ja että valtiollinen pelastusoperaatio tulee antamaan Scandicissa merkittävän likviditeettipuskurin jopa negatiivisimmassa skenaariossa. Kiva kuulla. Siitä siis 12 % kurssipomppu johtui.

Lähtökohtatilannehan oli se, että Juurikin sijoitusfilosofian mukaan riittää kun toimii 95 %:sti rationaalisesti ja sijoituksista 5 % voi ja tulee heittää ihan fiilispohjalta. Silpaisin siis Scandicia aiemmin kevyesti salkkuun, kun näennäisen halvalla sain. Ennen ostoa ajattelin, että tutkin taustat sitten myöhemmin. Hoksasin kyllä aiemmin annetun negarin eli negatiivisen tulosvaroituksen 10.4.2020 ja jopa silmäilin sen läpi. Herätyskellot eivät soineet. 29.4. tuli ilmoitus ylimääräisestä yhtiökokouksesta 28.5.2020. Ei edes tämä soittanut varoituskelloja.

Erik Penser Bank oli siis arvioinut (av en casebaserad analys), että Scandicin osakkeen hinnan tulisi olla 59 kruunua. Tämä uutinen nosti osakkeen hintaa ja Juurikki päätti myydä, kun nousupiikki alkoi sulaa. Voittoa tuli, mutta ei taidolla, vaan tuurilla. Alkoi kiinnostaa, miten Erik Penserin pankki on tuohon arvonmääritykseen päässyt. Eihän sitä tietenkään netistä löytynyt. Ilmeisesti kurssinousu perustui uutisointiin, ei analyysiin. Niinhän se pörssi toimii.

Vaikka Scandicin osakkeet oli jo myyty, kiinnosti mistä asiasta ylimääräisessä yhtiökokouksessa 28.5. päätetään. Isoista asioista. Scandicin pääomaa esitetään nostettavan vähintään 12,5 Mrd kruunusta vähintään 28,125 Mrd kruunuun ja enintään 50 Mrd kruunusta enintään 112,5 Mrd kruunuun. Siihen liittyy mielenkiintoinen vaikutus osakkeiden lukumäärään.

Kun aiemmin osakkeiden vähimmäislukumäärä oli 50 miljoonaa, esitetään se nostettavan 112,5 miljoonaan ja entinen enimmäislukumäärä 200 miljoonasta 450 miljoonaan. Nykyinen osakkeiden lukumäärä on 102 985 075 kpl, kertoo Scandic nettisivuillaan. Uusia osakkeita tulee siis olemaan, jos ja kun esitys menee läpi, vähintään noin 9,5 miljoonaa ja enintään noin 347 miljoonaa kipaletta. Aika vähän tai aika paljon. Jos osakkeiden lukumäärä nousisi pahimman mahdollisen mukaan 3,37-kertaiseksi, kutistuisi nykyisten omistajien osuus 100 %:sta 29,7 %:iin.

1990-luvun alun lamassa Ruotsin valtio oli ainoa maa maailmassa, joka teki voittoa tukiaisillaan. Kun tuki tuli pääomasijoituksina, sai ne lunastaa myöhemmin takaisin ja pörssiyhtiöiden osalta osuudet myytiin myöhemmin voitolla. Pankin arviossa mainittiin Ruotsin valtion pääomaruiske ihan kuin itsestäänselvyytenä. Tässä kohdin kokouskutsua lueskellessani ehdin jo säälitellä nykyisiä omistajia, sillä heidän omistusosuutensa näytti olevan liukenemassa varsin tylysti.

Eikä tässä vielä kaikki! Luin pidemmälle ylimääräisen yhtiökokouksen esityslistaa ja edellä mainittu olikin vasta ensimmäinen vaihtoehto. The worst is yet to come! Jos ei valita yllä mainittua, tulee ylimääräinen yhtiökokous konkurssin uhalla pakotettuna, antamaan yhtiön hallitukselle oikeuden muuttaa yhtiöjärjestystä ja nostaa osakkeiden vähimmäislukumäärää harkintansa mukaan nykyisestä 50 miljoonasta joko 112,5 miljoonaan, 450 miljoonaan tai 1,8 miljardiin kappaleeseen. Vastaavasti osakkeiden enimmäislukumääräksi hallitus saa päättää nykyisestä 200 miljoonasta 450 miljoonaan, 1,8 miljardiin tai 7,2 miljardiin osakkeeseen. Huh-huh. Näyttää Scandic varautuvan tulevaisuuteen valtionhotellina.

Takaisin siihen uutiseen, joka toi Juurikille rahat seuraaviin Scandic-vierailuihin. Voi kun Juurikillakin olisi samanlainen casebaserad analyysihattu, kuin Erik Penser Bankilla. Pankin analyysihattu kertoo, että Scandicin vuoden 2020 myynti puolittuu vuodesta 2019 (Juurikin hattu kertoisi, että ei kyllä riitä puolitus), vuosi 2021 menee myös heikossa hapessa (Juurikin hattu kertoo samaa) ja vuonna 2022 Scandic pinnistäisi voitolle 600 miljoonaa kruunua (Juurikin hattu vaikenee). Tässä yhtälössä on niin monta muuttujaa, että täytyy nöyränä nostaa omaa arvaushattua, kun jollakulla on pokkaa heittää tuollaista.

Erik Penser Bankin taikahattu kertoo, että kun huomioidaan osinkojen maksamatta jättäminen, tarkoittaisi se P\E-vaatimuksella 13 osakkeen nykyhintaa 59 kruunua. Nyt meni niin pitkälle korkeamman matematiikan puolelle, että Juurikin on pakko katsoa myös omaan casebaserad analyysihattuunsa.

P on price. E on earnings. Laskelmassa earnings vuodelle 2022 on annettu: 600 000 000 kr. Osakkeiden nykyisellä lukumäärällä 102 985 075 laskien osakkeiden tuleva nykyarvo P vuonna 2022 olisi 6 076 119 100 kr. Tällöin P/E olisi 10,127. Jokin tässä mättää. Senhän piti olla 13. Aivan! Kun E on annettu, niin P:n elementeistä toisen on oltava väärä. Kun kahdesta elementistä toinen on myös laskelmassa kiveen hakattu, se 59 kruunua, jää ratkaisuksi vain se, että vuonna 2022 osakkeiden lukumäärä on muuttunut. Sitähän Juurikkikin jo ihan muista syistä ajatteli, että varmasti osakkeiden lukumäärä tulee muuttumaan.

Tässähän joudutaan ihan mahdollisten maailmojen matematiikan puolelle. P/E taso 13 ja osakkeen arvo 59 kr/osake viittaisi siihen, että vuonna 2022 Scandicin osakemäärä olisi lisääntynyt reilut 22 %. Tässä on hieman oudohko ristiriita sen kanssa, että Scandicin piti olla suurissa taloudellisissa vaikeuksissa vuosina 2020 ja 2021. Aika lievällä osumalla Scandic pääsee, jos Ruotsin valtion pääomaruiske lisää osakkeita vain 22 %. Tietysti osaselitys voisi olla velkataakan kasvattaminen, onhan Scandicin velkaantumisaste vuoden 2019 lopussa vain 37 %.

Ruotsalainen kansankoti ei anna Scandicin mennä konkurssiin, johon se epäilemättä olisi nykymenolla suuntaamassa. Scandicin ei myöskään anneta hätäpäissään myydä osaa 2 800 hotellistaan markkinahintaan eli nyt kriisiaikana pilkkahintaan. Se sumentaisi ikävästi kruununjalokiveä. Scandic tullaan pelastamaan valtion toimesta, mutta Scandicin omistajien pelastaminen ei kuulu Ruotsin valtion vastuulle. Norjassa valtio pelastaa paraikaa Norwegian lentoyhtiötä ja pääomaruiske liudentaa nykyomistajien omistusosuuden 100 %:sta 5,2 %:iin. Siis jos Norski joskus voittoa tekisi, saisivat vanhat omistajat 5,2 % siitä, mitä ennen korona-aikaa. Kuinka käy Scandicin?

Scandic varautuu massiiviseen osakeantiin, jossa osakkeiden lukumäärä tulee kasvamaan tosi kovasti. Tuskin muuten ylimääräisen yhtiökokouksen harkittavaksi olisi laitettu myös se vaihtoehto, joka lisää osakkeiden lukumäärän 1,8 - 7,4 miljardiin, kun niitä nyt on 0,1 miljardia.

Juurikki ei tee tiedettä. Juurikki ei lähde etsimää alkuperäistä tiedon lähdettä, eikä se auttaisi. Niitä varsinaisia laskelmia Juurikille tuskin Erik Penser Bank liikesalaisuuteen vedoten antaisikaan.

Kertokaa, missä kohdin Juurikki päättelee väärin, kiitos. Sitä ennen Juurikki ei koske Scandicin osakkeeseen pitkällä tikullakaan, vaikka onkin Scandic-hotelliketjun tyytyväinen vakiasiakas. Parin kolmen vuoden päästä, kun hotellitoiminta taas toimii ja Ruotsin valtio tulee myymään valtavan Scandic-omistuksensa, on jo ehkä aika harkita ostoa.

Markkinat ovat aina oikeassa ja Scandicin osakkeen hinta näyttää tänään olevan yli 5 % nousussa 36 kruunusta 38 kruunuun. Scandicin tulot on romahtaneet ja suuri osa kuluista juoksee. Joku voisi tehdä huvikseen laskelman siitä, miten isosti Scandicin on pakko ottaa pääomaa Ruotsin valtiolta esim. perustuen yllä mainittuihin pankin arvioihin ja paljonko se laimentaisi nykyistä omistusta. Vuoden 2019 tuloslaskelmasta saa tärkeimmät luvut. Sen jälkeen voidaan oikein porukalla nauraa räkäiset naurut sille, että markkinat olisivat aina oikeassa.

15 tykkäystä

Minkälaisia neuvotteluja Scandic käy lainoittajiensa kanssa? Luulisi, että tässäkin tapauksessa velkoja muutetaan omistukseksi. Velkaa näyttää nimittäin olevan suht’ reippaasti.

P.S. En suosittele kenellekään: Scandic Vadsø.

Näissä laimennuskohteissa laajemminkin osakkeet on hinnoiteltu hyvin kiltisti laimennukseen nähden. Näin on paitsi Norwegianin ja Scandicin, myös ainakin Finnairin kohdalla.

Toki on järkevää, ettei hinnoitella raskaimman mukaan ennen kuin on varmaa miten käy, mutta kyllä näissä hinnoissa on mukana jotain ihmepelastusmahdollisuuksiakin.

Puhutaanko nyt osakkeesta joka tänään 18.5.2020 nousi hyvin johdonmukaisesti koko päivän päätyen hintaan 40.76 SEK päivän nousun ollessa 13.1 %?

Joku ei nyt tiedä jotain, jos tämän ketjun aiemmat viestit pitävät sisällään totuuden ja tulevaisuuden… kuka piru tuota ostaa niin, että kurssi syöksyy ylöspäin :exploding_head:

Helmikuussahan hinta oli vielä 100+ SEK.

Itse ostin tätä “tuplaa parissa vuodessa” osakkeena. Jos laimennus iskee, niin oliskohan tarpeen pistellä aamusta lihoiksi kohtuullisella voitolla…

Valitettavasti hieman siltä vaikuttaa. Onko kyseessä samanlaiset kuolinkouristukset kuin Talvivaaran osakkeen hinnan laskiessa tuskattuvan hitaasti suhteutettuna talouden realiteetteihin, ei Juurikki osaa arvioida. Ei tullut silloin seurattua niin tarkasti, kun Lontoosta ostetut Talvivaarat tuli myytyä hyvällä voitolla jo silloin, kun ympäristötörppöilyt tulivat julkisuuteen.

Olisiko kellään muullakaan tiedossa joku muu tapaus, jossa aina oikeassa oleva pörssi on vastustanut talousfundan mukaan vääjäämätöntä johtopäätöstä kuukausia tai vaikka vuosia ja sitten lopulta ihmepelastus on lopultakin tapahtunut? Olisi kiva kuulla, että pörssi olisi ollut todistetusti ainakin joskus oikeassa tällaisessa psykologisen kiellon tilanteessa.

Hienosti lainattu!

Kokemusta politiikasta? :laughing:

Muistuttaisin kuitenkin alkuperäisestä tekstistä: “Markkinat ovat aina oikeassa ja - - Joku voisi tehdä huvikseen laskelman siitä, miten isosti Scandicin on pakko ottaa pääomaa Ruotsin valtiolta - - Sen jälkeen voidaan oikein porukalla nauraa räkäiset naurut sille, että markkinat olisivat aina oikeassa.”

1 tykkäys

Ei, en tarkoittanut sitä lainausta niin, että sinä ajattelisit Scandicin olevan oikein hinnoiteltu markkinan toimesta. Maalasin vain jonkun aiheeseen liittyvän sopivan lyhyen pätkän viitteksi, kun leipäteksti oli aika polveileva. :smiley:

1 tykkäys

Ok, niin ajattelinkin.

Mutta ihmepelastuksista ja psykologisesta kieltämisestä kollektiivisena harhana pitäisi jonkun asiasta älyävän perustaa oma keskusteluketju.

1 tykkäys

Kiva jos olen saanut avattua asiasta uuden näkökulman. Tieto lisää tuskaa ja tietämättömyys vielä varmemmin.

Pitää kuitenkin muistaa, että Juurikki ei ole mikään Scandic-asiantuntija ja julkisista tiedoista satunnaisesti poimitut tiedot saattavat johtaa vääriin johtopäätöksiin. Juurikilla ei ole aikaa, eikä tässä tilanteessa myöskään taloudellista intressiä tutustua ruotsalaiseen keskusteluun asiasta.

Kun ei ole tietoa, vaan puutteelliseen infoon perustuvia alustavia johtopäätöksiä, on niitä syytä testata näissä keskusteluissa.

Sijoitussuosituksia ei Juurikki anna, paitsi ehkä tarpeeksi hyvää palkkaa vastaan. Jokainen vastaa omista sijoituksistaan.

Aika vaarallinen strategia Covid-19 -maailmassa. Mutta toisaalta viimeistään loppukesästä Q2-julkistusten jälkeen varmasti löytyy turvallisempiakin väärinhinnoittelutapauksia. Niitä odotellessa.

Pitipä ihan vilkaista tuo ylimääräisen yhtiökokouksen esityslista. AP:llä voi olla hieman negatiivinen kuva laimennusvaikutuksesta.

Ymmärtääkseni Scandic aikoo kerätä 1.75 Mrd SEK osakkeenomistajille suunnatulla annilla. Yhtiökokous tarvitaan muuttamaan yhtiöjärjestystä niin, että se sallii osakepääoman olevan “enintään 1.8 Mrd SEK”. Se on nykyiseen enimmäismäärään +1.75 Mrd SEK.

Näissähän menetellään niin, että pääoman keräämiseksi osakkeenomistajille tarjotaan mahdollisuutta merkitä uusia osakkeita alle niiden laimennuksenjälkeisen käyvän arvon. Tällöin osakkeiden tarkalla lukumäärällä tai antihinnalla sinänsä ei ole nykyomistajille väliä, jos anti merkitään täyteen, koska merkintäoikeudet myönnetään nykyomistajille omistuksen suhteessa eli pro rata. Sittenhän omistajat ovat pulassa, jos he eivät halua tai voi merkitä osuutta, johon heillä omistuksensa puolesta on oikeus. Vieläpä sitä suuremmassa pulassa, mitä suurempi on osakkeiden uusi lukumäärä.

Yhtiö aikoo kerätä tuon 1.75 Mrd SEK suunnatulla annilla, eli anti vajaat 50% nykyisestä markkina-arvosta. Jos ei halua oman omistuksensa laimentuvan, on oltava valmis pistämään omistuksensa suhteellisen osuuden kokoinen palanen tuosta annilla kerättävästä pääomasta. Eli omistaessasi prosentin Scandicista ennen antia omistat prosentin myös annin jälkeen käyttämällä merkintäoikeutta ja pistämällä likoon 17.5 MSEK osakkeiden hankintahinnan ~42 MSEK lisäksi.

Näin ymmärtäisin asian.

Lisäksi ottavat vähän pikavippiä, eli 1.15 Mrd SEK luottolimiitin oliko DNB:ltä.

Eri asia on, riittääkö 2.9 Mrd SEK miten pitkälle ja pitääkö ketjun uudelleen anniskella muutakin kuin alkoholia. Hotelliketju sanoo, että riittää bear-skenaariossa vuoden 2021 loppuun asti “huomattavalla varopuskurilla”.

Kannattaa ainakin olla hereillä merkintäkynän kanssa ja laskea huolella, kannattaako omistuksesta maksaa osakkeen nykyhinta + omistusosuuden mukainen antisumma, eli reilu 140% nykykurssista.

@Markakorva, @Juurikki

1 tykkäys

Kiitos! Olisihan se kokouskutsusta löytynyt, että tavoite on 1,75 miljardin kruunun kerääminen, jos olisi oikein tarkasti lukenut loppuun asti. Tai luin, mutta ilmeisesti ymmärsin emissiolikvidin nimellispääoman merkityksessä tai jotain, kun meni ohi. Siitä lähtien on helpompi laskea.

“Styrelsen föreslår att den extra bolagsstämman beslutar att godkänna styrelsens beslut den 29 april 2020 att öka Bolagets aktiekapital genom nyemission av aktier med företrädesrätt för befintliga aktieägare på nedan angivna villkor (”Företrädesemissionen”). Syftet med Företrädesemissionen är bland annat att stärka Bolagets kapitalstruktur och likviditetsposition. Företrädesemissionen beräknas inbringa en emissionslikvid om cirka 1,75 miljarder kronor före emissionskostnader.”

Silti ihmettelen, miksi ylimääräiselle yhtiökokoukselle tarvitsee antaa valittavaksi kolme eri vaihtoehtoa, jos sama kuvio voidaan käytännössä toteuttaa minkä tahansa niistä mukaisesti. Hallituksellehan ollaan antamassa täysi harkintavalta, paljonko uusia osakkeita tulee olemaan ja mihin hintaan.

Kyse ei siis ole Norskin tavoin valtion pääomasijoituksesta, vaikka sen mahdollisuuteen Nyhetsbyrån Direkt Erik Penser Bankin analyysia uutisoidessaan vahvasti viittasi. Vai olisiko se ehkä pitänytkin lukea, että viimeisenä likviditeettiturvana osakeannin jälkeenkin on aina valtio?

Sitoutumista näyttää olevan myös nykyisillä omistajilla, koska kolme suurinta eli yli 40 % omistuksesta oli jo etukäteen sitoutunut mukaan talkoisiin ja yksi niistä haluaisi merkitä enemmänkin. Kävin katsomassa Dagens Industrissa fundat. Vaikka P/B vaikuttaisi olevan ok myös annin jälkeen, liian sumuiset on P/E -mittarin näkymät, että Juurikki uskaltaisi lähteä mukaan.

PS. muutin otsikkoa muotoon Scandic - hyvä hotelli, entäs sijoitus? Tämän keskustelun jälkeen ei olisi reilua julistaa yksioikoisesti, että huono sijoitus. :wink:

1 tykkäys

Tätä minäkin mietin, mutta käytännössä vain viimeinen ehdotus mahdollistaa 1.75 Mrd SEK emission. Mieleen tuli, että voi olla jokin lakitekninen rajoitus, ettei saa kerralla tehdä mahdottoman suuria muutoksia.

1 tykkäys

Itse asiassa mietin sitä samaa. Kivoja nämä ruotsalaiset kansantanssit!

:grin:

Itse asiassa ei se ihan välttämättä näinkään mene. Kolmesta vaihtoehdosta kolmas (punkt 9), siis se osakepääoman nosto min. 12.500 00 kr:sta min 450.000.000 kruunuun ja max 50.000.000 ks:sta 1.800.000.000 kruunuun tarkoittaa vain ja ainoastaan nimellispääomaa.

Ei nyt jaksa kaivaa firman yhtiöjärjestyksestä, mikä on nykyinen nimellispääoma, mutta aika varmasti se on paljon alempi, kuin pörssikurssi. Aika jännä juttu, että ylimääräisen yhtiökokouksen esityslistalla ei mainita nykyistä nimellispääomaa, mutta mainitaan kyllä nykyinen osakkeiden lukumäärä. Se tiedetään, että nykyinen nimellispääoma on nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaan välillä 12,5 - 50 M. Pörssiarvo on 42,36 kr x n. 103 Mkpl = 4 363 Mkr eli 4,36 miljardia kr.

Jos mittasuhteiden hahmottamiseksi oletettaisiin, että nimellispääomaa olisi 43,6 Mkr, olisi nykyinen pörssiarvo näppärästi 100-kertainen nimellispääomaan verraten. Tällöin jo ensimmäinen vaihtoehto (punkt 7) antaisi ihan tarpeeksi pelivaraa. Silloin nimellispääoma voitaisiin nostaan tasoon 112.5 Mkr eli yli kaksin ja puoliskertaiseksi. Jos uudet osakkeet annettaisiin suhteessa yksi uusi yhdellä vanhalla hintaan x. Niin itse asiassa laskettaisiinko se pörssiarvosta vai nimellisarvosta? Noin 40 kr maksavalla osakkeella saat merkitä uuden ilmaiseksi hintaa 20 kr, vai 0,4 kr nimellisarvoisella voit merkitä uuden hintaan 20 kr. Miksei 50 kpl hintaan 0,4 kr? Lopputulos on sama, vai onko?

Samaa asiaa voidaan tarkastella myös osakkeiden lukumäärän näkökulmasta. Punkt 7 tarkoittaisi osakkeiden lukumäärän nostoa noin 103 miljoonasta minimissään 112,5 miljoonaan ja maksimissaan 450 miljoonaan kappaleeseen. On siinä pelivaraa ihan tarpeeksi. Punkt 8 tarjoaisi minimin 450 miljoonaa kpl ja maksimin 1,8 miljardia kpl. Punkt 9 puolestaan tarjoaisi minimiksi 1,8 ja maksimiksi 7,2 miljardia kpl.

Jos osakkeita on se noin 103 miljoonaa kpl ja rahoitustarve 1750 miljoonaa kr, niin rahoitustarve on noin 17 kr/osake.

Onnistuisi kyllä punkt 7:n mukaan. Miksi sitten laimennusmahdollisuus halutaan antaa monikymmenkertaisesti, jos hallitus sattuisi sitä tarvitsemaan? Tarvitsemaan mihin?

Nyt Juurikki ei oikein älyä. Joku tärkeä tieto puuttuu, tai päättelykyky. Joka tapauksessa näillä näkymin ei ole niin, että “käytännössä vain viimeinen ehdotus mahdollistaa 1.75 Mrd SEK emission.”

Missäs Juurikki taas tällä kertaa päätteli väärin?

1 tykkäys

Tällä kertaa virhe taitaa olla kotoperäinen.

Tulkitsin niin, että osakepääoma on se raha, jonka osakkeenomistajat ovat maksaneet ja tulevat maksamaan yhtiöön, eli nimellisarvo + preemio. Ja että osakepääoman pitäisi kasvaa emission verran. Silloin kyseeseen tulisi vain viimeinen vaihtoehto

Jos se onkin vain osakkeiden nimellisarvojen summa eikä koko maksetun pääoman määrä, silloinhan esitys voi olla mikä vain noista. Nimellisarvo on nyt 0.25 SEK osaketta kohti.

Noista vaihtoehdoista voimaan voi kuitenkin jäädä vain yksi. Miksi laimentaa enemmän kuin tarpeen, sitä on vaikea sanoa. Kohta 7. todella riittäisi vallan hyvin merkintäoikeusantiin, jos annetaan vaikka 100 miljoonaa uutta osaketta 17.5 SEK kappalehintaan, ja siinäkin jäisi erinomaisesti liikkumavaraa tulevia anteja ajatellen.

Joka tapauksessa tässä kohtaa haetaan vain 1.75 Mrd SEK pääomia, ja nykyostajan kannalta hinnaksi tulee ostokurssi + ~17 kruunua edellyttäen, ettei lisäanteja tarvita. Sillä saa sitten sellaisen määrän osakkeita, että oma osuus ei annissa laimene.

Jos ei julisteta huonoksi sijoitukseksi, mutta en kyllä itse hirveästi lämpene tälle.

1 tykkäys

Markkina on ollut toista mieltä viime perjantaista lähtien? Scandic on noussut parissa päivässä 35%. Tänäänkin se rallattelee 10% nousussa. Itselläni pienehkö parin tonnin siivu tätä. Firmahan oli ihan hyvässä kunnossa ennen pandemiaa. Otin tietoisella riskillä ja suurin pelko on mahdollinen diluutio jonkun annin/rahoitusmekanismin seurauksena. Toi 17 kruunun lisäys per osake olisi vielä ihan kohtuullinen paukku, mutta pikkasenhan nämä uutiset hirvittää.

Edit:
Kysyntä on noussut pääsiäisestä ja jatkaa kasvamistaan. Scandicin TJ uskoo, että saavat kaikki hotellit auki elokuun loppuun mennessä. Osake kävi jo 17% nousussa, kirjoitushetkellä on laskenut 12% tienoille.

Perjantain 15. päivän kuopasta on ollut monen helppo nousta. Tuo päivä oli hyvä lyhyen aikavälin ostopaikka laajalti.

Scandicin arvostus tällä hetkellä ei juuri poikkea linjasta, johon se nousi huhtikuun puolivälin jälkeen, eli tämähän on pyörinyt 40 SEK molemmin puolin. Markkina voi olla mitä mieltä vain, mutta laimennusvaikutus on tuo ~17 SEK osaketta kohden. Sellainen n. 60 SEK kokonaiskustannus siis.

60 SEK osaketta kohden ei olisi mahdottoman kallis vaan jopa halpa normaalioloissa, mutta tällä hotelliliiketoiminnalla on matalat katteet ja korkeat kiinteät kustannukset. Se on altis kaikenlaiselle viivästymiselle talouden elpymisen suhteen eikä vajaa täyttöaste paljon lämmitä. Pitäisi saada huomattavan täyteen, että kannattaa millään järkevällä tavalla.

Scandic ei ole hotelli- ja ravintola-alan huonoin ostos. Ehdottomasti huonompiakin keksisin saman tien. Löytäisin kuitenkin aika helposti paremmallakin tuotto-odotuksella yhtiöitä Tukholman pörssistä.

Lähinnä se, ettei markkina ole aivan kuutamolla hinnoittelun suhteen. Kyllä se sentään oikeaan kortteliin on hinnoitellut yhtiön epävarmuus huomioiden.

Pörssi on aina oikeassa. Silti hieman ihmetyttää. Scandic antoi tiedoksi Q1:n ja siinä sanottiin, että 1-2/2020 meni ihan loistavasti, mutta 3/2020 suksi tökkäs.

Odottelin, että joku muu olisi kommentoinut täällä asiaa, sillä eihän Scandic entiselle omistajalle enää millään tavalla kuulu. Juurikki kommentoi nyt sitten lyhyesti kuitenkin, kun alkoi niin naurattamaan osavuosikatsausta lukiessa.

EBITDA oli -174 Mkr, kun se oli +160 Mkr vuotta aiemmin. Aika kova nega yhden kuukauden pieleen menosta. Miltähän Q2 näyttää, kun pieleen meneviä kuukausia on kolme? Irtisanomiset Ruotsissa yms. teki tappiota 184 Mkr. Lisäksi vielä Scandic joutui kirjaamaan alas Suomen hallinto-oikeuden hylkäävän päätöksen verovalitukseen arvoltaan 400 Mkr.

Ja sitten tulee se iso ylläri. Aineettomien omistusten, pääosin goodwillin alaskirjaukseen laitettiin 2.955 Mkr. Siis hei haloo, mistäs tämä kani hattuun sukelsi? Vieläkö niitä on myöhemmin tulossa lisää? Pitäisi aina tutkia firman tuloslaskelman lisäksi tase erittelyineen. Tulee niin mieleen vuosituhannen vaihteen keskustelut siitä, mitä B on syönyt.

Aika jännä juttu, että kun haluaisi selvittää fundaa, niin sekä Mandatumin Traderissa että Nordnetissa on niin vanhaa 2018 tietoa, ettei sitä voi käyttää. Ja jos olisikin uudempaa, ei kerrota, miltä ajalta tieto on. Ei se mitään. Juurikki tarkastelee asioita aina ja joka tapauksessa väärästä näkökulmasta. Tänään se on, että jos.

Eilen osakkeen hinta oli 42 kr. Eilen tiedossa oli spekulatiivinen tieto, että kunkin osakkeen omistusosuuden 1/103 miljoonasosaa voi säilyttää, kun pumppaa lisää rahaa tulevassa osakeannissa oletetun 17 kr. Silloinhan osakekohtainen arvo onkin 42-17 = 25 kr. Se ei siis ole 42 + 17 = 59 kr, koska lisäyksellä katetaan tappiota, paikataan jo syntynyttä kuoppaa, ei lisätä firman omaisuutta.

Ja nyt kun Scandic päätti tehdä alaskirjauksen, joka oli osakekohtaisena tappiona Q1:ltä 36,23 kr, niin. Aika mielenkiintoista, että silloinhan osakkeen arvoksi saadaan 25 - 36,23 = -11,23 kr. Onneksi päivänousu oli reilut 3 kr, jolloin osakkeen reaaliarvo onkin vain miinus 8 kr.

Taas Juurikki on päätellyt jotain ihan pieleen, sillä eihän se nyt ihan noin pitänyt mennä koko laskelma. Pörssi on aina oikeassa.

1 tykkäys

Voin ottaa kaikki osakkeet vastaan -8 kruunun hinnalla. Riskiä hotellialalla piisaa (ja kaikessa matkailuun liittyvässä) yllin kyllin. Jos talouksien avaus menee pieleen eikä jengi lähde liikkeelle, niin Scandicia ja suurimpaa osaa hotelliketjuista voi odottaa velkasaneeraus tai konkurssi. Fiksumpaa varmaan olisi odottaa, kunnes selviää pysyykö firma pystyssä pandemian yli. Oma positio on nyt 11% plussan puolella ja tästä voisi riipaista muutaman satkun takataskuun, mutta jään vielä seuraamaan tilannetta. Tappiot voi minimoida stopparilla.

Täältähän löytyi niin mielenkiintoinen ketju, että oli pakko tännekin rekisteröityä. Sijoitustiedossa yritin Scandicista keskustelua aloittaa mutta ei se ottanut oikein tuulta purjeisiinsa, Juurikki siellä hyvin kirjoitteli mutta suht yksinpuheluksi se hänen osaltaan siellä meni, mutta kiva huomata, että täällä on suht vilkasta keskustelua ja Juurikki täällä myös hyvine teksteinensä.

Scandicin kurssikehitystä olen tosiaan mielenkiinnolla seurannut päivittäin sieltä koronan alkuajoista ja vähän vähemmän aktiivisemmin ennen koronoita. Yhtäkään kappaletta en ole osaketta omistanut, ainakaan vielä. Ei tässä tilanteessa kuitenkaan kovia ostohaluja todellaakan ole vaikka onhan tuo osake ihan käsittämättömässä nousussa ollut viikon ajan. En kylläkään ole ymmärtänyt tuon nousun taustoja, vai onko se vain tätä “korona katoaa kohta” huumaa?

Miten muuten tuo Scandicin tuleva(?) osakeanti? Onko se jo täysin varmaa ja onko myös se, että koska ja miten toteutetaan?

@Juurikki

Osakkeen arvo on tulevien kassavirtojen summa diskontattuna nykyhetkeen. Liikearvopoisto ei ole kassavirtavaikutteinen erä eikä sen pitäisi oikeastaan vaikuttaa osakekurssiin lainkaan, paitsi mitä tulevaisuuden kassavirtojen menetyksiä alaskirjaukseen liittyy.

Jos Scandic on vaikka ostanut hotellin johonkin kauppahintaan X ja alaskirjaa siitä puolet, Scandicin hallussa olevan omaisuuden määrä ei varsinaisesti muutu, eikä hotellin asiakasvirran tuotto-odotuskaan sinänsä. Tietysti voi olla niinkin, että omaisuuden arvo on laskenut, koska sen tuotto-odotus on kutistunut. Silloin osakkeella on asiaa alaspäin.

Mutta sinänsä, alaskirjaus ei ole paha asia itsessään. Suurin osa yrityksistä haluaa mahdollisimman paljon FCF mahdollisimman pienellä verotettavalla E:llä. Tai mieti jos vaikka itselläsi on pieni Juurikki Oy, niin haluat totta kai vähentää kaiken mahdollisen. Tällä kertaa en aio mennä penkomaan, koska olen päättänyt jättää hyllyyn.

Nykykurssista voi vähentää 17 SEK jos olettaa, etteivät markkinat ole vielä lainkaan huomanneet laimennusta ja että edessä olisi tuon kokoinen kurssilasku. :smiley:

Nyt kannattaa vilkaista extrabolagsstämma 28.5. Lopullinen on lopullista vasta sitten.

Itsekään en omista Scandicia, pelkästään juttelen siitä täällä.