Seligsonin rahastot

Eikö kannata yleensä vaan myydä osuuksia, niin pääsee pienemmällä verolla. Maksat veroa silloin vain voitolla olevasta osuudesta. Sillä ei ole mielestäni väliä vaikka tuotto-osuuksien määrä vähenee, kun niiden arvo pitkässä juoksussa nousee. Omistuksesi arvo on osuuksien määrä x osuuden hinta ja se on se mikä ratkaisee. Jos osuuksien määrä ei pienenisi, osuuksien arvo vastaavasti tippuisi ja kertolaskun tulos on sama molemmissa.

3 tykkäystä

Onko tuo pienoinen yksinkertaistus asiasta, vaikka toimiikin yhden vuoden osalta kivasti?

Mielestäni ei, toimii teoriassa ja pitäisi toimia myös käytännössä.

Tällaisessa laskussa pitää ymmärtääkseni miettiä myös mitä tapahtuu ajan saatossa, koska tuotto-osuuksilla rahasto-osuuksien määrä säilyy samana ja kasvuosuuksilla lähtee vähenemään.

Tarkentaisitko hieman tätä? Miten rahasto-osuuksien määrä ajan saatossa lähtee kasvuosuuksilla vähenemään ja tuotto-osuuksilla säilyy samana?

Jos Matti ostaa tänään 25k eurolla tuotto-osuutta ja Teppo ostaa samalla 25k eurolla kasvuosuutta, pitäisi näiden osuuksien arvo teoriassa pysyä samana siihen asti, kunnes kyseinen rahasto seuraavaksi maksaa osinkoa tuotto-osuuksille. Oletetaan, että osuuksien arvo olisi osingonmaksupäivään mennessä kasvanut 20% eli 30k euroon, ja rahasto maksaa nyt 3% osinkoa. Matin tuotto-osuuden arvo laskee tällöin 900 eurolla, koska rahastoon kertynyt osinko maksetaan nyt ulos. Kasvuosuuden määrä vastaavasti laskee 900 euroa, kun Teppo myy osuuksia tällä summalla ja tekee näin saman osingon itse.

Matin ja Tepon rahastojen arvo laskee siis molemmilla 29,1k euroon, mutta Teppo sai kuitenkin edellä mainitun 270 euron veroedun.

(Käytin esimerkkinä 3% osinkoa, joka on mainittu myös Seligsonin sivuilla, mutta vuosittainen osinko totta kai vaihtelee. Riippumatta rahaston vuosittaisesta osinkoprosentista ja rahasto-omistuksen suuruudesta, voi kasvuosuuden omatekoiset osingot kuitenkin aina pitää verovapaana tuhanteen euroon asti, kunhan kyseisenä vuonna ei ole muita myyntejä.)

Saattaa olla, että kasvuosuudet ovat kannattavampia, mutta ovatko aina erilaisissa skenaarioissa? Aika haastava laskelma siitä eri olettamilla taitaa tulla, jos päätelmilläni nyt ylipäätään on jotain käytännön arvoa.

Mielestäni Seligsonilla kasvuosuudet ovat aina tuotto-osuutta kannattavampi vaihtoehto, kunhan sijoitusaika >180 pv, jolloin välttää 0,5% lunastuskulut. Haluaisinkin saada esimerkin tilanteesta, jossa tuotto-osuus olisi järkevämpi vaihtoehto.

Aika haastava laskelma siitä eri olettamilla taitaa tulla, jos päätelmilläni nyt ylipäätään on jotain käytännön arvoa.

Tähän vielä off-topic lisäyksenä, että mielestäni kaikilla perustelluilla päätelmillä ja kommenteilla on arvoa. Kirjoittamalla oma ajattelu selkiytyy, tulee tarkasteltua asioita eri kulmista ja saattaa myös saada uusia ideoita. Samalla se myös (toivottavasti) haastaa muita tarkentamaan sanomisiaan ja ajatuksiaan. Eli keep it up!

1 tykkäys

Aivan eli en huomioinut tuotto-osuuden arvon laskua osingon verran. No sitten tilanne taitaa kallistua mukavasti kasvuosuuksien hyväksi.

Olen myös tuotto-etf tuotteista laittanut merkille, että niiden osingot ovat aina vähän mitä sattuu, joten niiden määrät eivät ole oikein ennustettavia. Toki sama ongelma on osinkojen päätymisessä kasvu-etf:n saldoon. Tuskin siellä mitään filunkia on, mutta aina ne kummastuttaa.

Koko tästä keskustelusta huolimatta valitsen aina kasvuosuudet, koska verohyöty ilman myyntejä on niin merkittävä. OMXH25 ja sen osingon maksun lakkaaminen näkyvät vertailuindeksin suhteen todella hyvin. ETF lähtee kuin hauki kaislikosta tuoton ulos maksamisen päätyttyä.

Lisäyksenä vielä hyviin kommentteihin yllä: itse suosin kahta (tai jopa useampaa) asiakassalkkua yhdelle palveluntarjoajalle. Esimerkiksi Seligsonissa minulla on kaksi, joihin kumpaankin säästän sekä kuukausittain että satunnaisesti (pyrkien ajoittamaan, tai ainakin iskemään kurssi/markkinakuopissa kk-erää isomman summin, jos vain likvidiä löytyy, mikä onkin sitten eri tarina).

Kaksi eri salkkua pystyi avaamaan erikseen pyytämällä. Säästän kumpaankin salkkuun suurilta osin päällekkäin, eli samoihin rahastoihin. Kahden salkun etu on, että lunastaessa voi valita, kummasta salkusta myy. Itse valitsen yleensä sen, josta tulee pienemmät veroseuraamukset. Tappiollisiakin voi hyvin myydä, oma kokonaistilanne huomioiden.

Toki siinä mielessä tekemäni säätö on turhaa, että Seligsonissa voi lunastaa rahastoja ostoerittäin, näin valiten lunastukset veronäkökulmasta katsoen myös.

Ja kyllä: kaikki omistani rahasto-osuudet ovat kasvuosuuksia :nerd_face:

Edit: tarkennus

Erittäin hyvä rahasto jota itsekin omistin aikoinaan. Morningstarin mukaan kumulatiivinen vuosituotto viimeisen 10 vuoden ajalta on Seligson Global Top 25 Brands Fund A rahastolle 14,36%. Mikä on sekin todella hyvä. Joten 30% vuosituotto 15 vuoden ajalle ei voi pitää paikkansa.

2 tykkäystä

Itse säästin Seligsonin rahastoihin 2006-2010 paikkeilla kaikki osakesijoituksen. Sen jälkeen olen siirtynyt suoriin sijoituksiin.
Oma ajattelumallini on, että nämä saavat kasvaa korkoa korolle kunnes lopetan työelämässä (varmaan luokkaa 15 vuotta vielä).
Ainakin omassa ajattaelussa hankintameno-olettaman kautta on mahdollista luopua verotehokkaasti osuuksista aikanaan.
Joissain rahastoissa on jo nyt monta sataa prosenttia plussaa. Hankintameno-olettamalla vero% saa kivasti nipistettyä hieman. Sehän on >10v omistuksen jälkeen, että 40% osuutta myyntihinnasta voi käyttää hankintamenona todellisen hankintamenon sijaan.
En itse osaa hahmottaa tuotto-osuuksille itselleni sopivaa käyttötarkoitusta. Helpompi ja verotehokkaampi on vain myydä osuuksia tarpeen tullen.
Sitähän ei tosin tiedä, mikä vuosikymmenillä tulevilla on suomalainen verotuskäytäntö. Sopivasti vasemmalle kallellaan oleva valtionvarainministerihän voi tuollaisen verohuojennuksen poistaa “rikkaiden hupina”. :sweat_smile:

5 tykkäystä