Eikö kannata yleensä vaan myydä osuuksia, niin pääsee pienemmällä verolla. Maksat veroa silloin vain voitolla olevasta osuudesta. Sillä ei ole mielestäni väliä vaikka tuotto-osuuksien määrä vähenee, kun niiden arvo pitkässä juoksussa nousee. Omistuksesi arvo on osuuksien määrä x osuuden hinta ja se on se mikä ratkaisee. Jos osuuksien määrä ei pienenisi, osuuksien arvo vastaavasti tippuisi ja kertolaskun tulos on sama molemmissa.
4 tykkäystä
Onko tuo pienoinen yksinkertaistus asiasta, vaikka toimiikin yhden vuoden osalta kivasti?
Mielestäni ei, toimii teoriassa ja pitäisi toimia myös käytännössä.
Tällaisessa laskussa pitää ymmärtääkseni miettiä myös mitä tapahtuu ajan saatossa, koska tuotto-osuuksilla rahasto-osuuksien määrä säilyy samana ja kasvuosuuksilla lähtee vähenemään.
Tarkentaisitko hieman tätä? Miten rahasto-osuuksien määrä ajan saatossa lähtee kasvuosuuksilla vähenemään ja tuotto-osuuksilla säilyy samana?
Jos Matti ostaa tänään 25k eurolla tuotto-osuutta ja Teppo ostaa samalla 25k eurolla kasvuosuutta, pitäisi näiden osuuksien arvo teoriassa pysyä samana siihen asti, kunnes kyseinen rahasto seuraavaksi maksaa osinkoa tuotto-osuuksille. Oletetaan, että osuuksien arvo olisi osingonmaksupäivään mennessä kasvanut 20% eli 30k euroon, ja rahasto maksaa nyt 3% osinkoa. Matin tuotto-osuuden arvo laskee tällöin 900 eurolla, koska rahastoon kertynyt osinko maksetaan nyt ulos. Kasvuosuuden määrä vastaavasti laskee 900 euroa, kun Teppo myy osuuksia tällä summalla ja tekee näin saman osingon itse.
Matin ja Tepon rahastojen arvo laskee siis molemmilla 29,1k euroon, mutta Teppo sai kuitenkin edellä mainitun 270 euron veroedun.
(Käytin esimerkkinä 3% osinkoa, joka on mainittu myös Seligsonin sivuilla, mutta vuosittainen osinko totta kai vaihtelee. Riippumatta rahaston vuosittaisesta osinkoprosentista ja rahasto-omistuksen suuruudesta, voi kasvuosuuden omatekoiset osingot kuitenkin aina pitää verovapaana tuhanteen euroon asti, kunhan kyseisenä vuonna ei ole muita myyntejä.)
Saattaa olla, että kasvuosuudet ovat kannattavampia, mutta ovatko aina erilaisissa skenaarioissa? Aika haastava laskelma siitä eri olettamilla taitaa tulla, jos päätelmilläni nyt ylipäätään on jotain käytännön arvoa.
Mielestäni Seligsonilla kasvuosuudet ovat aina tuotto-osuutta kannattavampi vaihtoehto, kunhan sijoitusaika >180 pv, jolloin välttää 0,5% lunastuskulut. Haluaisinkin saada esimerkin tilanteesta, jossa tuotto-osuus olisi järkevämpi vaihtoehto.
1 tykkäys
Aika haastava laskelma siitä eri olettamilla taitaa tulla, jos päätelmilläni nyt ylipäätään on jotain käytännön arvoa.
Tähän vielä off-topic lisäyksenä, että mielestäni kaikilla perustelluilla päätelmillä ja kommenteilla on arvoa. Kirjoittamalla oma ajattelu selkiytyy, tulee tarkasteltua asioita eri kulmista ja saattaa myös saada uusia ideoita. Samalla se myös (toivottavasti) haastaa muita tarkentamaan sanomisiaan ja ajatuksiaan. Eli keep it up!
1 tykkäys
Aivan eli en huomioinut tuotto-osuuden arvon laskua osingon verran. No sitten tilanne taitaa kallistua mukavasti kasvuosuuksien hyväksi.
Olen myös tuotto-etf tuotteista laittanut merkille, että niiden osingot ovat aina vähän mitä sattuu, joten niiden määrät eivät ole oikein ennustettavia. Toki sama ongelma on osinkojen päätymisessä kasvu-etf:n saldoon. Tuskin siellä mitään filunkia on, mutta aina ne kummastuttaa.
Koko tästä keskustelusta huolimatta valitsen aina kasvuosuudet, koska verohyöty ilman myyntejä on niin merkittävä. OMXH25 ja sen osingon maksun lakkaaminen näkyvät vertailuindeksin suhteen todella hyvin. ETF lähtee kuin hauki kaislikosta tuoton ulos maksamisen päätyttyä.
Lisäyksenä vielä hyviin kommentteihin yllä: itse suosin kahta (tai jopa useampaa) asiakassalkkua yhdelle palveluntarjoajalle. Esimerkiksi Seligsonissa minulla on kaksi, joihin kumpaankin säästän sekä kuukausittain että satunnaisesti (pyrkien ajoittamaan, tai ainakin iskemään kurssi/markkinakuopissa kk-erää isomman summin, jos vain likvidiä löytyy, mikä onkin sitten eri tarina).
Kaksi eri salkkua pystyi avaamaan erikseen pyytämällä. Säästän kumpaankin salkkuun suurilta osin päällekkäin, eli samoihin rahastoihin. Kahden salkun etu on, että lunastaessa voi valita, kummasta salkusta myy. Itse valitsen yleensä sen, josta tulee pienemmät veroseuraamukset. Tappiollisiakin voi hyvin myydä, oma kokonaistilanne huomioiden.
Toki siinä mielessä tekemäni säätö on turhaa, että Seligsonissa voi lunastaa rahastoja ostoerittäin, näin valiten lunastukset veronäkökulmasta katsoen myös.
Ja kyllä: kaikki omistani rahasto-osuudet ovat kasvuosuuksia 
Edit: tarkennus
Erittäin hyvä rahasto jota itsekin omistin aikoinaan. Morningstarin mukaan kumulatiivinen vuosituotto viimeisen 10 vuoden ajalta on Seligson Global Top 25 Brands Fund A rahastolle 14,36%. Mikä on sekin todella hyvä. Joten 30% vuosituotto 15 vuoden ajalle ei voi pitää paikkansa.
3 tykkäystä
Itse säästin Seligsonin rahastoihin 2006-2010 paikkeilla kaikki osakesijoituksen. Sen jälkeen olen siirtynyt suoriin sijoituksiin.
Oma ajattelumallini on, että nämä saavat kasvaa korkoa korolle kunnes lopetan työelämässä (varmaan luokkaa 15 vuotta vielä).
Ainakin omassa ajattaelussa hankintameno-olettaman kautta on mahdollista luopua verotehokkaasti osuuksista aikanaan.
Joissain rahastoissa on jo nyt monta sataa prosenttia plussaa. Hankintameno-olettamalla vero% saa kivasti nipistettyä hieman. Sehän on >10v omistuksen jälkeen, että 40% osuutta myyntihinnasta voi käyttää hankintamenona todellisen hankintamenon sijaan.
En itse osaa hahmottaa tuotto-osuuksille itselleni sopivaa käyttötarkoitusta. Helpompi ja verotehokkaampi on vain myydä osuuksia tarpeen tullen.
Sitähän ei tosin tiedä, mikä vuosikymmenillä tulevilla on suomalainen verotuskäytäntö. Sopivasti vasemmalle kallellaan oleva valtionvarainministerihän voi tuollaisen verohuojennuksen poistaa “rikkaiden hupina”. 
7 tykkäystä
Tuohan tarkoittaisi rahaston arvon 50-kertaistumista tuon 15 vuoden aikana. Onnittelut voittajille. 
1 tykkäys
Tämä olisi kyllä kova tuotto % 
Taisi olla typo meikäläisen alkuperäisessä viestissä. Kiitokset KONTI sen korjauksesta.
Onko kukaan muuten kysynyt Seligsonilta kuinka suuria summia pitää olla Seligsonin rahoissa kiinni, että voi neuvotella rahastojen hallinnointipalkkioita alaspäin? Ymmärtääkseni ainakin instituutioasiakkaat saavat alempaa hallinnointipalkkiota, mutta tarvitsee yksityisasiakkaan olla miljoonaluokassa sijoitustensa kanssa päästäkseen samaan kerhoon?
1 tykkäys
Phoebus aloitti rahastonsa aikana jolloin markkinat oli voimakkaassa laskussa. Ylituottoa hän sai reilusti alkuaikoina sillä, että rahat oli käteisenä ja hän panttasi sijoittamiseen lähtemistä… No taito sekin 
Kun puhutaan vertailuindeksistä, Phoebuksella ei täsmällisen oikeana voi oikein mitään pitää . Päätöstä jenkkeihin menosta sinänsä voi pitää oikeana. Jos ajatellaan esim. puhtaita Suomi sijoituksia, niin ehkä paremminkin olisi voinut mennä, osin nyt Venäjä petti hänetkin pahemman kerran…Tuurilla on aina iso osuus , kun lähdetään osakkeita itse poimimaan.
Plussana , että hänellä on omat rahatkin rahastossa ja sinänsä fiksun tuntuisia analyysejä. ehkä hyvä todiste kuitenkin lopulta, kuinka vaikeaa on loppujen lopuksi voittaa markkinat aktiivisella osakkeiden poiminnalla…
1 tykkäys
Phoebus aloitti lokakuun alkupuolella vuonna 2001. Oldenburg muistaakseni siirsi rahaston alussa kaikki suorat osakesijoituksensa Phoebukseen. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen Phobuksella oli käteistä 17%. Rahaston arvo nousi ensimmäisellä neljänneksellä 19%, indeksi 14%. Toisen neljänneksen jälkeen keväällä 2002 käteistä oli edelleen korkeat 19%. Tuossa vaiheessa Phoebus oli noussut alusta 26%, indeksi 22%.
Kolmannen neljänneksen jälkeen kesällä 2002 käteisen määrä oli normalisoitunut alle kymmeneen prosenttiin. Phoebus oli noussut alusta 13%, indeksi 6%.
Siis ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun Phoebuksella oli vielä paljon käteistä joita Oldenburg ei ollut ehtinyt sijoittaa, oli kova karhumarkkinaralli, ja tuolloin Phoebus pärjäili indeksille käteisestä huolimatta, ei sen ansiosta.
8 tykkäystä
siitä on jo kyllä hyvin kauan , kun tämän päätelmän tein. Noh katson nyt v. 2006 vuosikatsausta, joka sattui käteen. Vanhempaa ei nyt tähän hätään. Suurin tuottoero tehtiin siis joka tauksessa ennen vuotta 2003, aikana kun indeksi oli laskussa.
v. 2006 lopussa Phoebus tuotto alusta 191,7% ja vertailuindeksi 119,5%. Kuitenkin viim. 3 vuoden tuotto oli silloin jo niin, että vertailuindeksistä jäätiin hieman jo jälkeen, mikä taisi olla normaali tilanne aina tämän jälkeenkin… Eli jotain tapahtui nimenomaan alkuaikoina tuotoissa indeksiin nähden…
Laitan vielä tilanteen 31.12. 2008 .
aloituspäivästä
Phoebus 64,44%, vertailuindeksi 26,7%
Viimeiset 5 vuotta
Phoebus 7,52%, vertailuindeksi 12,46%
1 tykkäys
Ehkä puhunkin ajasta hieman tämän jälkeen, jolloin rahasto sai paljon uusia sijoituksia suhteessa alkupääomaansa, mutta niitä ei heti sijoitettu markkinoille. Tämä siis hieman myöhemmin, aikana jolloin indeksi oli rajussa laskussa.
Phoebuksen ensimmäisen puolivuotisen aikana markkina siis oli nousussa ja rahastolla paljon käteistä. Toisen vuosipuoliskon aikana käteinen väheni nopeasti normaaleihin lukemiin markkinan laskiessa. Syksyllä 2002, vuosi aloituksesta, se oli vain 5%. Syksystä 2002 kevääseen 2003 kassa näköjään nousi hieman yli 10 prosenttiin, eli luultavasti sijoittajilta tuli rahaa enemmän kuin ehti rauhassa sijoittaa. Mutta tänä aikana markkina meni vaakalentoa, Phoebus nousi hieman. Keväästä 2003 alkoi nousumarkkina ja Phoebus repi loppuvuonna isoa ylituottoa.
En siis millään näe, että Phoebus olisi alkuaikoinaan hyötynyt käteisestä. Historiansa aikana se on hieman kärsinyt siitä, koska Oldenburg on monesti pitänyt hieman isompaa kassaa kuin puhtaasti sijoittajana olisi halunnut, jotta mahdolliset isot yllättävät lunastukset voitaisiin tehdä suoraan kassasta koskematta yhtiöihin. Lisäksi Phoebuksen tuotosta otetaan tietenkin joka vuosi pois vajaan prosentin hallinnointipalkkio. Näihin nähden ihan ok suoritus mielestäni. Phoebuksessa parasta on kuitenkin blogi, joka on melkoinen aarreaitta.
8 tykkäystä
Noo kyllähän ajan vuosikertomuksesta selvästi tuottokäyrästä näkee, että kun oli voimakas kurssilasku, rahaston arvo pysyi kuitenkin suht. paikallaan eli ero tuotoissa tuli tänä ajanjaksona…Eli olen siis eri mieltä arviossasi, etteikö ero tuotoissa tullut nimenomaan ajanjaksolta, jolloin sijoittajat syyti rahastoon lisää rahaa, ja Oldenburg tutki onnekseen rauhassa, mihin ne sijoitti…Muta voiko sitä pitää varsinaisesti taitona ? Oldenburg aina jaksaa mainita eron tuotoissa aloituspäivään, mikä saa hieman hymähtämään…
Tuossa siis ajanjakso syksystä -01 kesään -02. Alkuajan ”käteishaitta” karhumarkkinarallissa kuittaa loppukevään -02 ”käteishyödyn”. Seuraavalla neljänneksellä kesästä -02 syksyyn markkina laski 17%, ja Phoebus 11%. Kyseisellä neljänneksellä rahastolla oli pieni määrä käteistä, 5-10%. Tuolloin markkina saavutti jotakuinkin pohjansa ja tarkastelun voi lopettaa itse asiassa siihen.
1 tykkäys
LähiTapiolan rahastojen ja Seligsonin integraatio näyttää edistyvän. Seligsonin rahastot ovat tulleet merkittäväksi LähiTapiolan sivuston kautta:
LähiTapiolan rahastot tulivatkin jo keväällä saataville Seligsonin sivustoon ja appiin. Tilini ovat kuitenkin erikseen molempiin. Mielenkiintoista on myös miten käy Seligsonin sovellukselle, koska LähiTapiola lakkautti salkun kyttäys -aplikaationsa reilu vuosi sitten.
3 tykkäystä
Oletko löytänyt noista LähiTapiolan rahastoista jotakin mielenkiintoista? Itse niitä nopsasti tutkailin ja vaikuttivat kohtuullisen kalliilta.
1 tykkäys