Futuurin nousun taustalla on luultavasti ollut ainakin Brittish Columbian alueen tulvat, jotka ovat katkoneet rautatieyhteyksiä Vancouverin satamaan. Näin ollen tarjontaa etenkin pitkäkuitupuolelta on lähiaikoina leikkautumassa ihan merkittävästi pois (Canfor ja West Fraser ovat ainakin ilmoittaneet tuotantokatkoista tehdasvarastojen täyttymisen takia), kun tuolta Länsi-Kanadasta viedään kuitenkin tuntuvia määriä sellua Kiinaan. Lisäksi kiinalaisten paperi- ja kartonkitehtaiden energian saanti on viime aikoina ollut helpottamaan päin ja näin tuotanto (ts. sellun kysyntä) voi olla jo toipumassa. Näiden tekijöiden odotetaan kiristävän Kiinan markkinaa ja tukevan siten sellun hintaa. Käteispuolella hinnat ovat viime viikkoina tippuneet edelleen Kiinassa lievästi, mutta liukasliikkeinen futuuri ajaa toki selluun liitännäisiä osakkeita (ml. OMXH:n metsäyhtiöt) jopa yllättävänkin kovalla voimlla. Lisäksi taalan viime viikkojen vahvistuminen on ollut metsäyhtiöllemme positiivinen ajuri.
Viimeinen päivitys oli itse asiassa ylöspäin Kiinan selluspotissa, ei kovin paljon mutta kuitenkin. Nyt ollaaankin tilanteessa missä futuuri melkein 100 USD korkeammalla kun spotti ja veikkaan, että spotti tulee seuraaman perässä mikäli futuuri pysyy vahvana.
Ehkä tässä on toivoa että UPM välttää lakkoilut. 
Paljonhan siellä on edelleen neuvoteltavaa, mutta onhan tämä positiivinen signaali.
Hyötyvätkö UPM ja Stora Enso kuinka paljon näistä kovista sähköpörssin hinnoista?
Ensinnäkin UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen. Yhtiöllä on omaa sähköntuotantokapasiteettia yhteensä noin 1 400 megawatin eli ison ydinvoimalan verran. UPM siis myös hyötyy sähkön kalleudesta. UPM omistaa muun muassa epäsuorasti vajaan kolmasosan Olkiluodon ydinvoimalasta ja saa vastaavan osuuden sen tuottamasta sähköstä.
Se omistaa hieman yli puolet Pohjolan Voimasta (PVO), joka puolestaan omistaa noin 60 prosenttia Olkiluodosta ja myös muuta voimantuotantoa. PVO tuottaa noin viidenneksen Suomessa kulutetusta sähköstä.
Metsä Board Husumin BM1:n inestoinnista lisätietoa:
BM 1:n tämänhetkinen vuotuinen FBB-kapasiteetti on 400 000 tonnia, ja investoinnin jälkeen se nousee 600 000 tonniin. Metsä Board vastaa kestävästi tuotettujen ja kiertotaloutta tukevien pakkausmateriaalien kasvavaan kysyntään.
Uudistetun BM 1:n käyttöönotto on suunniteltu vuoden 2023 syksyyn.
Viiraltaan 7 250 mm leveä kartonkikone tuottaa taive- ja nestepakkauskartonkeja neliömassa-alueella 155–355 g/m2. Uusien osien suunnittelunopeus on 1 000 m/min.
Jep, tätä itse veikkaisin myös, kun huomioidaan tuo taustalla oleva kysyntä/tarjonta-kuvan kiristyminen kahdesta suunnasta. Alueellinen hintaero on myös toinen mielenkiintoinen kysymys, sillä länsimaiden sellun hinnat ovat kestäneet jopa varsin hyvin Kiinassa keväällä alkaneen alamäen. Näiden erojen uskoisin edelleen supistuvan jollain aikavälillä, mutta toki laskuvara lienee rajalisempi, jos Kiina kääntyy kohtapuoliin ylös.
Valmetin ja Metsä Boardin diili Husumin kartonkikoneen uusinnasta oli myös hyvin odotettu, kun Valmet alkuperäisen koneenkin toimitti.
Kyllä ne sieltä rupeaa liiketoimintakohtaiset sopimukset vaan tulemaan 
Nyt siis on Timber ja Plywood 
Mielenkiintoista kyllä, näistä UMPparin sopimuksista
-2kpl tehty, sopimus Teollisuusliiton kanssa
-5kpl jäljellä, pitäisi saada Paperiliiton kanssa aikaan…
Nähtäväksi jää Paperiliiton kyky sopia ja vielä viidelle liiketoiminnalle. Erilainen sopimus eri bisnekselle on paikallaan, sillä bisneksiä pyöritetään per bisnes. Eikä firma vs firma.
Erilliset työehtosopimukset tehtäisiin UPM:n suunnitelmissa sahoille, vaneriliiketoiminnalle, graafisille papereille, erikoispapereille, tarrapaperivalmistaja Raflatacille, sellulle ja biojalostamoliiketoimintaan. Näistä viidessä neuvottelukumppani olisi Paperiliitto ja vaneriliiketoiminnassa sekä sahoilla Teollisuusliitto.
Toivotaan että Paperiliiton kanssa sopimukset saadaan ajoissa valmiiksi. Ei olisi ensimmäinen kerta kun Plywood ja Timber on tukilakossa paperitehtaiden kanssa. A-studiossa Wahlroos ihan hyvin kyllä selvitti tilannetta ja ymmärrän sen yhtiön puolelta, ei kannata pyörittää kannattamattomia koneita. Mutta senkin nähnyt mitä yhtiön puolelta “sopiminen” sitten on…
Kuinkahan positiivisesti sähkön hinnan suurehko nousu vaikuttaa metsäyhtiöiden tulokseen kun joka tehtaassa turbiinit hehkuu punasena ja pukkaa virtaavaltakunnan verkkoon käsittämättömillä hinnoilla
Taitaa pieni osa sähkönmyynnistä olla pörssisähköä. Suurin osa sähköstä menee kaupaksi kiinteällä hinnalla, mikä on teollisuudelle melkein ilmaista. Katso esimerkiksi Fortumin suojaushintoja nyt loppuvuodeksi ollut suomessa 34 euroa/MWH, on kyllä järjettömän halpaa.
Isompi tulosvaikutus voisi tulla, jos pystyisivät laittamaan muutaman paperikoneen seisomaan sähkön huippuhinnoilla ja jälleenmyymään tämän sähkön markkinoille.
Olen kuullut yhdeltä metsäammattilaiselta UPM’n hyödyntävän erittäin tehokkaasti tuotannon tilapäistä katkaisemista sähkön huippuhintojen aikaan huomioiden toki tuotannon alas-/ylösajokustannukset sellaisissa tuotantoyksiköissä missä tuo on järkevää.
Ei ole tosiaan ihan 1:1 tuo hinnan kallistumisen siirtyminen kustannuksiin tai liikevaihtoon. Osa yhteistuotantolaitoksista on enemmän tai vähemmän ”omavaraisia” sähkön suhteen, lisäksi on käytössä akkuja ja maakaasua sekä hinnoilta on voitu suojautua eri pituisin kiintein sopimuksin.
Sähkön kustannus huomioidaan myös tuotantosuunnitelmissa, joissa esimerkiksi eri painoisia ja lajisia papereita voidaan ajaa niiden kulutustarpeet huomioiden kokonaiskustannukset minimoivissa ajankohdissa. Lisäksi lajinvaihdot ja muut huoltoseisokit voidaan sijoitella ennusteen mukaisiin hintapiikkeihin. Jälleenmyyntiäkin voi toki harrastaa, mutta vaikea nähdä, että tuotanto pysäytettäisiin kokonaan kustannusten takia tai sähkön jälleenmyyntiä varten (ainakaan lyhyen aikavälin toimenpiteenä).
Lajinvaihdoilla ei ole merkitystä sähkön kulutukseen, sitä kuluu vaihdosta huolimatta. UPM:llä koneet tosiaankin pysäytetään aina, kun sähkön myynnistä saa enemmän tuottoa kuin paperista. Alasajo tehdään muistaakseni tunnin varoitusajalla. Ja tätä on harrastettu tosiaan jo vuosia
Vaikea ajatella, että isoa paperikonetta kyetään ajamaan alas näin nopeasti (1 tunnissa). Mekaanisen massan valmistusta varmaan pystyisikin.
Kyllä sillä lajinvaihdolla on merkitystä ja linkki kustannuksiin, koska lajien väliset ”asetusajat” riippuvat mistä lajista toiseen siirrytään, ja kulutus on kuitenkin pienempää asetuksen aikana. Joidenkin lajien välissä pitää esim. suorittaa putsaus eri värien välillä, ja se kannattaa tietysti tehdä silloin kun hintaennuste on korkea.
Ja koneiden pysäyttämiseen on kyllä suuri kynnys:
Paperikoneen pystyy pysäyttämään tarvittaessa sekunnissa hätä seis -painikkeella eli ei siinä pitkään mene. Sähkön hintaan liittyvät pysäytykset eivät yleensä ole mitään usean päivän pysäytyksiä eli koneilla ajetaankin vain massasäiliöt tyhjäksi ja siihen seis. Varastotorneihin voi jäädä massaa.
Paperikoneen lajinvaihdoissa tosiaankin sähköä kuluu yhtä paljon kuin tuotannonkin aikana. Värin vaihtoja ei upm:llä taida olla, tästä en ole ihan varma. Paperikoneiden ajo-ohjelmalla pystytään jotain tekemään, mutta tämän vaikutus ei ole kovinkaan suurta, koska energian ominaiskulutukset eivät valtavasti vaihtele eri laatujen välillä