Ei varmaan, kun sillä sopparit paperin kanssa 4/2026 asti ja Teollisuusliiton kanssa 2024 loppuun.
Oletko lukenut mitä TES sanoo, kommentistasi päätellen et.
Tänä vuonna pitäisi sopia VAIN palkan korotuksista ja toisella osapuolella on kuulemma muitakin asioita mistä haluaisi neuvotella.
Jos sopimukseen ei päästä voi olla edessä sopimukseton tila ja sitä seuraavat painostuskeinot.
Ei maalailla piruja seinille sen enempää.
1 tykkäys
Tarkistin voimassaolon ja irtisanomisesta kirjoitetut pätkät. Kirjoitit tuolla yllä yhtiöstä, joka ole sopinut uutta tessiä. Julkisuuteen ei ole tullut tietoa, että kumpikaan osapuoli olisi irtisanonut sopimuksia, joten voinee olettaa, ettei tessistä neuvotella. Palkkaneuvottelut sen sijaan lienee ihan odotetut.
Voihan se olla, että homma kärjistyy ja siirrytään sitten muihin neuvotteluihin. Tai on jo kärjistynyt. Huhupuheiden varassahan tässä vaan spekuloidaan.
Aika näyttää.
3 tykkäystä
Siitäsitä julkista tietoa. Kyllähän tämä on kytenyt jo aikansa… aina ei kannata epäillä kaikkea 
8 tykkäystä
5 tykkäystä
Työntekijä puoli kaipaisi kunnon palkan korotuksia koska nyt on nähty että tuntipalkan kompensaatio ei ollut riittävä ja vuosi ansiot laskivat vaikkei näin pitänyt käydä. Tosin noilla lomautuspäivillä vaatii jo matikka päätä että voisi verrata aikaisempiin vuosiin.
Oma veikkaus että työnantaja haluaa tietyn porukan ulkoistamisen joka on jo toisilla yhtiöillä tehty. Mitä muuta siellä olisi listalla kun ei ole enää mistä niistää, kaikki hyvä on jo viety.
Toisaalta aikoinaan sovitut kompensaatiothan eivät enää päde, 1 sektori kyntää ja pienemmän korotuksen tekee nyt rahaa vaikkakin oletus oli muutava vuosi sitten toisin.
Outoa jos jatkavat kovan politiikan linjaa ja itse jo ajattelin että olisi aika antaa välillä porkkanaa. Mutta jos idea on ajaa koneet alas ja rutistetaan pois kaikki viimeisetkin säästöt niin tämä olisi se tapa maksimoida voitot. Lakko asetta vastaan on mahdollisuus sulkea itä puolelta sellumylly ja näin saadaan tarvittaessa ay-liike pöytään.
Toivotaan että työtaisteluja ei nähtäisi.
2 tykkäystä
En tiedä mihin tietosi perustat, mutta sen mitä minä olen niitä palkkanauhoja nähnyt ja kuullut työntekijöiltä niin porukka ollut enemmän tyytyväisiä kuin tyytymätöntä. Jos osan vuotta lomautettuna tienaat 60-70k€ en usko että ovat heikosti kompensoineet…
Eikä monikaan halaja isoja korotuksia, kyllä se on vapaa-aika mitä tänä päivänä arvostetaan. Esimerkiksi PVK:n vaihtaminen vapaaksi yhä nuoremmille tulee monesta suunnasta ja myös eri yhtiöistä.
Käsittääkseni UPM:llä tällä hetkellä samat ulkoistus pykälät kuin muillakin, korjaa toki jos olen väärässä. Ja voihan se olla että muualla pääluottamusmies jo ulkoistanut paikallisesti jotain jos muihin yhtiöihin vertaat.
Sanot että kaikki hyvä viety, verrattuna mihin, sopimus on 99% sama kuin muilla isolla yhtiöillä. Isoin ero tuo kausipalkan muuttaminen kompensaatioon.
Joku itärajan sellutehdas ehkä suljetaan koska halpaa koivua ei ole saatavilla riittävästi, mutta minun visiossani UPM kyllä toimii suomessa vielä pitkään koska tuloksentekokyky on täällä hyvällä tasolla.
Vielä tuosta tes neuvottelu tilanteesta, mm. kauppalehdessä kalistellaan jo miekkoja, itse en usko että lakko tulee vaikka varmasti mennään aikarajojen yli ja tilanne eskaloituu lähelle lakkoa. Omasta mielestäni UPM ei halua toista selkkausta 2 vuoden sisällä, kun edellinenkin maine ja toimitushaitta vielä asiakkailla muistissa. Lomautukset useilla toimialoilla kertovat myös siitä että varastoja ei ole aloitettu täyttää mahdollisten lakkojen takia. Hollmen yrittää kyllä kovasti kiertää totuutta, mutta TES sanoo ihan tasan tarkkaan että 2 vuoden päästä tarkastellaan palkankorotukset 2 viimeiselle vuodelle ja jos sopua ei synny molemmilla on mahdollisuus irtisanoa sopimus.
10 tykkäystä
Päätettiin vetää yhteen @Antti_Viljakainen kanssa UPM:n ja Stora Enson tilannetta myös inderesTV:n puolelle. Käytännössä kartonkisektorin investoinneista puhuttaessa liipataan Metsä Boardiakin.
UPM:n suuri investointisykli on päättymässä ja lähivuosina nähdään, miten hyvin kasvuhankkeet saadaan tuottamaan. Perinteinen paperibisnes jatkaa vanhaan malliin eli sopeutuu muuttuneeseen maailmaan, ja hyvin sen tekeekin. Rotterdamista saadaan ehkä vielä tulevaisuudessa polttoainetta taivaalle. Jäädään odottamaan investointipäätöstä.
Stora Enson taseperusteisesta arvostuksesta suhteessa verrokeihin ja metsäomaisuudesta on puhuttu tälläkin palstalla. Sivutaan myös tätä.
20 tykkäystä
Samoin uskon itse, että UPM toimii Suomessa vielä pitkään. Sellutehtailla ei olisi ilman Venäjän raakapuun tuonnin lakkaamista mitään hätää, mutta musta joutsen iski ja tuo huolta kaakonkulman laitoksiin.
Graafisia papereita tuottavien paperitehtaiden osa on eri, koska tuotteen kysyntä laskee ja tulee laskemaan tulevaisuudessakin. Suomeenkin osunee sulkemisia lähivuosina aina silloin tällöin. Osa kustannuskomponenteista on Suomen laitosten hyväksi (ainakin energian ja puun hinta). Toisaalta kuljetuskustannukset ovat Saksan laitosten eduksi, kun asiakas on usein alle 100 km päässä eikä yli 1000 km päässä. Työvoiman yksikköhinta on Suomessa korkeampi, mutta käsittääkseni miehitys per kone pienempi Suomessa myös. Tällöin työvoiman kustannusvaikutusero on vähäisempi, mihin suuntaan se sitten kallistuukaan.
Lakkoon en oikein usko itse. UPM:llä näyttäisi olevan Q4-lukujen perusteella arviolta 20-25% ylikapasiteetti useimmissa lajeissa. Lakko ei juuri tuntuisi missään, toki voi olla jotain erikoislaatuja, joissa eri juttua
5 tykkäystä
Itselläni sellainen uskomus, että juurikin tuo edellinen lakko karkoitti suhteellisen paljon asiakkaita ja ne eivät ole palanneet takaisin. Toki nykyinen maailman tilanne vaikuttaa jonkin verran.
1 tykkäys
UPM:n vuosien 2022 ja 2023 tilinpäätösraporttien perusteella tuotantomäärien lasku näyttää ainakin minusta johtuvan suhdannetilanteesta eikä lakon jälkivaikutuksista.
UPM:n tuotantomäärien lasku on myös samaa tasoa kuin eurographin julkiset tilastot Euroopan ksynnästä, mikä tukee sitä, ettei lakon takia ole menetetty ainakaan merkittävissä määrin asiakaita
16 tykkäystä
UPM omistajaa runsaat puolet Pohjolan voimasta, joka tavoittelee nyt pumppuvoimalaa Lappiin. Elävässä elämässä kyse sähkön säätövoiman lisäämisestä. Käytännössä asia toimii niin, että Pohjolan voiman omistajat saavat omistusosuutensa pohjalta sähköä Mankala-omakustannushintaan, jota sitten käyttävät tai myyvät eteenpäin.
Fortum taas omistaa lähes 2/3 Kemijoki oy:n vesivoimaosakkeista ja sillä vielä isompia vastaavia Lappi-pumppuvoimalasuunnitelmia.
Ihan läpihuutojuttuja nämä hankkeet eivät ole:
6 tykkäystä
Osaako joku arvioida mitkä pohjoismaiden yhtiöt pystyisi toimittamaan puupohjaista nitroselluloosaa ruudintuotantoon?
7 tykkäystä
Vähän kepeämpää(?) uutista tai temaattisesti sitä mihin puroihin tähdätään kemiallisina kehitysyhtiöinä tai niistä hyötyjinä.
Aihetta on ehkä käsitelty aiemmin joten pahoittelut jos tulee toistoa. MCC eli Mikrokiteinen selluloosa eli lisäaine E460 on keksitty jo 50-luvulla, mutta artikkelissa pohditaan kuinka paljon siinä voisi olla eteenpäinjalostusvaraa uusiin käyttökohteisiin. Nyt kun edellisestä 50-luvusta on kulunut jo aika kauan ja kulman takana lymyävälle 50-luvulle ja jo sitä aiemmin on asetettu kovin erilaiset ekologiset tavoitteet.
Huomionarvoista että lobbausuutinen niin suolan kanssa. Mutta ainakin lisää vaihtelua lakkopohdintoihin. 
9 tykkäystä
Selluloosasta puheen ollen niin…
PPPC(=The Pulp and Paper Council) korjasi sellun joulukuun varastolukuja selvästi alaspäin:
- PPPC julkaisi eilen tarkennetut tilastot markkinasellun toimituksista ja varastoista joulukuulta. Huomionarvoista on, että PPPC on ehtinyt julkaisemaan vastaavat tilastot jo aiemmin myös kuluvan vuoden tammikuulta. Tammikuun tilastoihin ei tässä kohtaa tehty muutoksia, mutta joulukuun 2023 tilastojen muokkaaminen johtanee myöhemmässä vaiheessa myös tammikuun lukujen tarkentumiseen(=selluvarastot määritellään varastopäivinä suhteessa edellisen kolmen kuukauden keskimääräiseen toimitustasoon).
…OP:n laskelmien & eilen julkaistujen tarkennettujen tilastojen mukaan joulukuun 2023 lopussa markkinaselluvarastojen kokonaismäärä oli 550 tuhatta tonnia (8,3 prosenttia) alhaisempi kuin mitä aiemmin julkaistu joulukuun tilasto osoitti…
(=aiemmin arvioitua alhaisemmat varastot ovat hyvinkin pitkälti vallan myönteistä relevanttia tuottajien hinnankorotuspyrkimyksille)
5 tykkäystä
Mikäli perjantaina ei mitään ihmeellistä tapahdu Orpon palaverissa, niin taitaa melkein koko metsäteollisuus seisahtua alkuviikosta noin kahdeksi viikoksi.
Tavaraa ei tule, eikä lähde pois tehtaalla. Toki joillekin tehtaille tällä ei ole suurta merkitystä kun ei ole tilauskirjat täynnä…
4 tykkäystä
Oiskin metka kun poppoo olisi palaamassa lakostaan, niin työnantajat ilmoittaisivat kahden viikon poliittisesta työsulusta ja toimittaisivat tilatut tavarat muista tehtaistaan. Kun kyseessä olisi työtaistelu, niin eiväthän työsulun takia töistä poissaolevat olisi oikeutettuja työttömyyskorvaukseen.
17 tykkäystä
Tämä skenaario kävi itselläni myös mielessä. Varsinkin niiden tehtaiden osalta, joissa näkymä on huono jo valmiiksi. Lisäksi muiden maiden tehtaat pystynevät jollain lailla paikkaamaan. Varastoja ei pysty näin viime tinkaan enää kasvattamaan.
2 tykkäystä
Pläräilin UPM vuoskaria. Kannattaa näitä lueskella, hyviä infopaketteja (plus näiden kasaamiseen menee firmoilla iso vaiva ja veikkaan ettei lukumäärät vastaa ihan omistajamääriä. 
).
Mukava yhden aukeaman kooste avainluvuista. UPM on todella Eurooppa-vetoinen liikevaihdoltaan.
Vuoskareiden loppupäässä on usein koosteita pidemmän aikavälin kehityksestä. Tämä on melkoinen numeromyrsky, mutta tästä hauskasti voi poimia muutamia kehityskulkuja:
-UPM:n liikevaihto on periaatteessa polkenut paikallaan 2014–23…
-Yhtiön vapaa kassavirta oli vuolasta kymmenvuotiskauden alkupäässä, kun rahavirtaa pukkasi eikä vastaavasti investoitu hirveästi. Sen sijaan lyhennettiin velat niin että yhtiö muuttui nettovelattomaksi.
-Samalla yhtiötä tehostettiin, mikä näkyy tuloksen kasvuna huolimatta melkolailla samalla tasolla pyörivästä ylärivistä. Tähän on tosin saattanut myös vaikuttaa sellun yms. hinnat joiden kehitystä en muista ulkoa mutta tässä lienee myös asioita, joihin yhtiöin vaikutus on vähäisempi.
-2020 eteenpäin investoinneissa iso vaihde päälle. Vapaa rahavirta kävi pakkasellakin 2022. Yhtiön sijoitettu pääoma lähtee kasvuun kun kaikenmaailman laitosta pukkaa Etelä-Amerikkaan, ydinvoimalaa Olkiluotoon jne.
Jos olen oikein UPM:n sijoitustapauksen käsittänyt, nämä lopulta vajaan 5 miljardin euron investoinnit (Osinkopuolueen riveissä kuuluu yskähtelyä) pitäisi lopulta nostaa UPM:n tuloksen uudelle tasolle ja tukea edelleen kannattavuutta (eli sijoitetun pääoman tuottoa).
Meidän ennusteissa näyttäisi tulostaso olevan liikevoitolla katsottuna vajaata paria miljardia 2020-luvun loppupuoli.
44 tykkäystä
Pöyhin tuota UPM:ää ja vaihdoin ajatuksia konkareiden kanssa.
Ensin olin innoissani selluntuottajan muuttumisesta bioteknologiayritykseksi, mutta lopulta tämä on vielä pitkään bulkkituottaja ja mahdollisesti myös jatkossakin. Tämän päivän teollisuusinnovaatioista kun tulee tulevaisuudessa vähintään 90% todennäköisyydellä bulkkia. Kilpailijat eivät katsele sivusta.
Uusien innovaatioiden kaupallistaminen on pitkä prosessi, esimerkiksi Suomen Sokerilla kesti aikoinaan noin 30 vuotta ennen kuin ksyliltolista tuli oikeaa liiketoimintaa. Lisäksi uudet innovaatiot voivat välttyä bulkkistatukselta ainoastaan, jos tuotteen voi räätälöidä asiakaskohtaisesti (kuten Novozymes entsyymeissä) tai mahdollisesti patentoida.
Tänäänhän “uusi” liiketoiminta vastaa ehkä noin prosentista UPM:n liikevaihdosta ja on raskaasti tappiollinen. Se on luvuissa yhdistetty puolen miljoonan hehtaarin metsäomistuksen kanssa (“muut toiminnot”) ja yhdistetytkin luvut ovat tappiolla, metsä toki kasvaa ja tekee tulosta (poislukien arvonalennukset). “Muun liiketoiminnan” sijoitettu pääoma on noin 2 miljardia euroa, josta metsien arvo on luokkaa 1,5 mljardia, joten myöskään UPM:n sidotusta pääomasta “uudet tuotteet” eivät edusta vielä suurta osaa.
Tämä oletettavasti muuttuu ajan mittaan ja joskus 2040-luvulla voin hyvin kuvitella, että uudet tuotteet alkavat olla konsernille merkittäviä (luokkaa yli 20% liikevaihdosta). Ovatko ne silloin muuta kuin bulkkia, kun kaikilla muillakin metsäyhtiöllä on sama tavoite, jää vielä nähtäväksi.
UPM:n tavoite on minusta hyvä ja se on metsäyhtiöksi ihan hyvä. Mutta bulkkituottaja se on, ja sellaisena se pysyy vielä ainakin 10-20 vuotta minun nähdäkseni.
19 tykkäystä