Tässä on Salkunrakentajan juttu Metsä Boardista. Jutussa on lainattu mm. OP:n ajatuksia.
Pankin mukaan sellumarkkinoiden vahvistuminen on jatkunut kevään aikana ja erityisesti Euroopan markkinoilla hinnat ovat nousseet huomattavasti. Pohjois-Amerikassa on suljettu kannattamatonta tuotantokapasiteettia, mikä vahvistaa erityisesti pitkäkuituisen sellun hintanäkymiä.
Lisäksi kartonkimarkkinoiden varastojen purkuvaihe on toimialan merkittävimpien yhtiöiden mukaan ohi.
Kun lueskeli tuota Nesteen eilisillan tulosvaroitusta, niin väkisin hiipi mieleen, miten käy UPM:n Rotterdamin biojalostamosuunnitelmien. Siellä kaavailtu valmistettavan biopolttoaineita ja -materiaaleja.
Markkinatilanne ainakin polttoainepuolella vaikuttaa olevan aika epäselvä eikä tietoa mihin kääntyy. Tässä todellinen syy, miksi Rotterdamia esisuunniteltu näin kauan?
Luultavasti. UPM myös näkee ja tuntee omissa luvuissaan markkinan sakkauksen Lappeenrannan jalostamon kautta.
Stora Enson positiivinen tulosvaroitus ei ollut mikään yllätys ja se menee osin myös matalan vertailuluvun piikkiin. Tuore konsensus odotti yli 90 %:n oikaistun liikevoiton paranemista ja meidän ennuste reilut 120 % (vrt. nyt ohjeistettu yli 50 %). Toki uudessa ohjeistuksessa yläpää on auki ja sinällään on positiivista (muttei uutisvirran perusteella yllättävää), että sellun ja kartonkien markkinatilanne on kehittynyt suotuisasti.
Myös UPM:llä on hyvä mahdollisuus positiiviseen tulosvaroitukseen H1:stä, jos sellutehtaat lähtevät vuosihuoltojen jälkeen nätisti tulille.
Tietääkö palstan paperi/sellumiehet, onko lomautukset jo loppuneet UPM:n Suomen sellutehtailla? Luulisi nyt ajettavan taas täysillä, kun Metsäliiton Kemin sellutehdas on seissyt räjähdyksen takia pitkään ja lopputuotteen hinnat hyvät.
Tietääkö joku, voisiko UPM:n vesivoimatuotoilla olla ihan tulokseen asti vaikuttava yllätys tulossa? Olkiluodot olleet kivasti huollossa näin vesivoiman sesonkiaikana ja sähkön hinta kohdillaan Q1 aikana ja Q2 alkupuoliskolla.
Olikiluodon ydinvoimaloiden takana Teollisuuden voima -Pohjolan voima ja tässä kuviossa pääomistaja taas UPM-Kymmene. Eli jos UPM-kytkennäiset vesivoimalat pyörivätkin tehokkaasti, niin yhtiön ydinvoimalat päinvastoin.
Toki suojaukset-optimoinnit yms vaikuttavat kokonaisuuteen, mutta miten UPM-energy voisi tuottaa juhlatuloksen ydinenergian ollessa huoltotilassa?
Tiistaina ja keskiviikkona paperiliiton hallitus ja valtuusto koolla, aiheena ainakin UPM:n TES neuvottelut. Seisooko koneet suomessa ensi viikosta alkaen?
Toivottavasti ovat päässeet sopuun, mutta onhan UPM:llä taas kovat piipussa tavoitteiden suhteen…
Tässä on vielä analyytikon kommentit siitä, miten Billerud perui kartonki-investointinsa.
Peruuntuminen ei ollut mielestämme jättiyllätys, sillä myös Metsä Board luopui Kaskisten suuresta investointiprojektistaan samasta syystä. Mielestämme peruuntuminen on lähtökohtaisesti positiivinen uutinen Billerudin kanssa taivekartongeissa kilpaileville Metsä Boardilla ja Stora Ensolle. Huomautamme kuitenkin, että arviomme kilpailun segmentissä kiristyvän ensi vuonna Stora Enson suuren Oulun investointiprojektin valmistumisen takia.
Suhdanne toki paranee koko ajan, mutta etenkin paperipuolella on yhä valtava ylikapasiteetti. Mahdollisella lakolla on vaikutusta varmaankin vain selluteollisuudessa. Varsinkin painopapereissa voidaan toimittaa muilta Euroopan tehtailta, jos Suomessa taas alkaa lakot. Toivottavasti ei ala.
UPM haluaa mahdollisesti rakentaa Kouvolaan suuren aurinkovoimalaitoksen. Yhtiö rakentaisi laitokset Utissa ja Sippolassa sijaitseville Haukkasuolle ja Kiikunsuolle. Alueet ovat yhteensä 900 hehtaaria. Alueille voisi alustavan arvion mukaan rakentaa pitkällä aikavälillä 500–700 megawatin verran aurinkovoimaa.
UPM päättää rakentamisesta, kun kehitystyön jälkeen on selvillä aurinkovoimaloiden toteutettavuus ja laajuus. Myös sähköntuotannon tarve vaikuttaa.
Voimalan rakentaisi UPM Solar oy.
Kouvolan mahdollinen aurinkovoimala on UPM Energyn ainoa kehitteillä oleva aurinkovoimahanke. Sundman kuitenkin korostaa, että aurinkovoimala on vasta kehitysvaiheessa.
– Normaalisti tällaiset kehityshankkeet ovat muutaman vuoden prosesseja. Sen jälkeen voidaan arvioida seuraavia askelia.
Hurthin suljettavaksi suunniteltu sanomalehtipaperikone on vuodelta 2002. Siten Kölnin tienoilla sijaitseva tehdas voisi olla kaupiteltavissa jollekin toimijalle kiertokuitupohjaisen aaltopahvin raaka-aineen valmistamiseen, vaikka toki markkinat ovat melko tukossa tässäkin segmentissä juuri nyt.
Mikäli nyt oikein tulkitsin, niin Hurthin tehtaan sulkemisen jälkeen UPM:n vuoden 2011 Myllykoski-hankinnasta on konsernissa jäljellä enää Etteringenin tehdas sekä tietenkin vajaan 1 %:n PVO-osuus.
Jutussa on lainattu mm. OP:n ajatuksia.
