Juu. Itselläni petti hermo tuossa kuukausi sitten 21 eurossa ja menin hätäpäissäni nostamaan nippuni keskihintaa… Oikeat sijoittajat toki odottelevat kaikessa rauhassa 14 euron tasoa ennen kuin ryhtyvät ostopuuhiin ja nauttimaan 10 % osinkoa. Vastaavasti hallituksen puheenjohtaja… No, huumorimiehiä on hän.
2 tykkäystä
Pikku-m taitaa olla milli eli tuhannesosa, joten siirrä pilkkua kolme askelta vasemmalle 
2 tykkäystä
MBoardilta 0,06 tulos (Liiketulos 33,8m€, konsensus 28,1, Inderes 25,6) ja ihan siedettävää menoa pörssissä (+3%), ensi viikolla Metsäliitto ehkä jatkaa ostojaan taas ?
Onko kukaan perehtynyt ruotsalaisista metsäyhtiöistä Rottnerosiin? Vaikuttaisi olevan maltillisesti arvostettu ja tase vahvassa kunnossa.
Miten @Antti_Viljakainen, oletko kalkyloinut MetsaBoardin suuntaan vaikutusta jos (kun 
) tuo MetsäFibren Kemin Biolaitos toteutuu, nostaisi MBn markkinasellu position 600k-tonnista lähes miljoonaan tonniin, miten analyytikko suhtautuu hieman riskisemmän (vs Kartonki, hintakehitykset, jyrkemmät muutokset) lajin lisääntymiseen ?
Nordea on tehnyt jonkinlaisen tutkimuksen UPM:n ja Nesteen biopolttoaineiden ja biomuovien potentiaalista. En ole varsinaista tutkimusta käsiini vielä saanut; olen lukenut vain tiiviin yhteenvedon osana Nordean tuoreinta aamukatsausta.
Nordean näkemyksen mukaan UPM:n nykyiset ja kehitysvaiheessa olevien biopolttoaineiden ja biomuovien tuotantoon kohdistuvat projektit ovat merkittäviä tulevaisuuden arvoajureita osakkeelle. Lainaus aamukatsauksesta:
Mikäli markkina alkaisi arvostaa UPM:n biotuotteiden kassavirtoja samalla arvostuskertoimella kuin Nesteen biopolttoaineita, UPM:n osake voisi nousta 35–44 euron haarukkaan riippuen projektien onnistumisesta.
Nordean tavoitehinta UPM:lle on 33.0 euroa, käypä arvo 33.1 euroa ja suositus osta.
7 tykkäystä
En ole vielä suoranaisesti malliin tätä lisännyt, vaikka investointi toki toteutuneekin, jos vaan ympäristölupa irtoaa ja ehdot ovat jokseenkin järkevät. Liikevaihtoahan uusi tehdas alkaa tuottaa vasta vuonna 2023 ja tulosta todennäköisesti myöhemmin, joten investoinilla ei ole välitöntä vaikutusta näkemykseen osakkeesta, kun epävarmuudet tuonne 2020-luvun puoliväliin katsottaessa ovat melkolailla ylhäällä eikä todennäköinen investointi DCF-arvoakaan oleellisesti heilauta varsinkaan mallin normaalit virhemarginaalit huomioiden. Lisäksi Metsä Boardin selluylijäämä kasvaisi Kemin investoinnilla “vain” noin reilut 225 000 tonnia reiluun 800 000 tonniin, sillä vanhan tehtaan kapasiteettihan luonnollisesti investoinnin myötä häviäisi.
Kemin tehtaan investoinnilla Metsä Boardin syklinen selluylijäämä toki kasvaa jonkun verran, mutta en tästä nyt erityisen huolissani osaa olla, sillä projekti vaikuttaa kaikinpuolin järkevältä ja uskon, että investoinnilla on hyvä tuotto-odotus. Uudella tehtaalla skaalaedut ja tehokkuus nousevat täysin eri tasolle ja lisäksi vanhan infran päälle rakennettuna uuden tehtaan pääoman käyttö on tehokasta. Lisäksi havusellumarkkina kasvaa maltillisesti ja kapasiteetti on keskimäärin vanhaa sekä tehotonta, joten uusi tehdas pääsee suhteellisesti vahvaan kustannuspositioon. Näillä aineksilla Kemiin sijoitetulle pääomalle on mielestäni mahdollista saada tervettä tuottoa ajan yli, vaikka selluliiketoiminnan volatilitteetti tuskin on häviämässä.
Sellubisneksella tienattu euro on kelpaa myös osinkojen maksuun, velkojen lyhennykseen ja investointeihin aivan yhtä hyvin kuitenkin kartongin myynnistä peräisin oleva euro. Valuaatiomielessä syklisessä sellussa tienattua euroa on toki syytä arvostaa alemmalla kertoimella kuin vakaammassa kartonkiliiketoiminnassa ansaittua euroa, mutta ei tämä ole varsinaisesti syy olla investoimatta hyvän tuotto/riski-suhteen selluprojektiin, jollainen Kemin hanke mielestäni voi olla. Varsinkin kun huomioidaan vielä, että Metsä Boardilla on tällä hetkellä tuskin jonoksi asti houkuttelevan tuotto-odotuksen tarjoavia (isoja) kartonkiprojekteja kilpailemassa samoista investointirahoista. Lisäksi 800 000 tonnin selluylijäämä ja modernit sellutehtaat Kemissa, Husumissa ja Äänekoskella tarjoavat Metsä Boardille aikanaan vapausasteita ja hyvän alustan investoida kilpailukykyisesti kartonkiliiketoiminnan seuraaviin suurempiin askeliin sitten aikana 2020-luvulla.
6 tykkäystä
Suomen hallituksen tuoreesta lisäbudjetista poimittua:
404 miljoonaa euroa väylien kehittämiseen. Mukana on muun muassa 156 miljoonan euron valtuutus infrahankkeisiin, jotka liittyvät Metsä Groupin biotuotetehtaaseen.
2 tykkäystä
Mielenkiintoinen biouutinen Stora Enson tontilta:
Stora Enso kertoo rakentavansa Sunilan tehtaalle Kotkaan koelaitoksen, jossa tullaan valmistamaan puupohjaista hiiltä akkuteollisuuden tarpeisiin.
3 tykkäystä
MB +6% nousussa, osingot menossa kiireellä takaisin lappuun ennakoon (maksupäivä 24.6) ?
Vai Kepler-Chevreaux:n ostosuositus ja tavoitehinta 8€
STOCKHOLM (Direkt) Kepler Cheuvreux återupptar bevakning av den finländska kartongtillverkaren Metsä Board med en köprekommendation. Riktkursen sätts till 8 euro.
Det framgår av ett morgonbrev från mäklarfirman
tai ehkä nätit uudet kartonki-samppakalja"lasit" nostattaa
1 tykkäys
Sattumalta tuli vastaan OP:n tuore video UPM:n näkymistä. Mielestäni asiallinen yleiskuva yhtiöstä, josta monilla sijoittajilla taitaa olla hieman vanhentunut käsitys. Videollakin mainittua Lappeenrannan biojalostamoa ollaan laajentamassa lähiaikoina.
8 tykkäystä
Luin eilisen Stora Enso -raportin Antilta. Intuitiivisesti pidän näkymiä raporttia parempina, ja se perustuu arviooni metsäomaisuuden arvonnousupotentiaalista hiilensidonnan tärkeyden korostuessa, sekä lupaaviin uusiin, uusiutuviin materiaali-innovaatioihin. Olen ehkä idealisti, mutta pidän tällaisia materiaali-innovaatioita “seuraavana Googlena” ja siksi ennustan Anttia kovempaa potentiaalia yhtiölle. Myönnän että en ole tehnyt fundamentaalianalyysiä.
7 tykkäystä
Maa/metsäomaisuuden arvostuksesta käytiin tällä foorumilla viime syksynä pientä keskustelua. Tasearvostuksen (sekä markkinahinnan) kasvu vaikuttaa myös omanpääoman tuottokertoimiin ja on mielestäni perusteltua kysyä, että säilyisivätkö kertoimet muuttumattomina vai kohdistuuko niihin laskupaineita jos tuottavuutta ei pystytä parantamaan. Maaomaisuuden potentiaali lepää mielestäni aika vahvasti myös sen varassa, miten sen tuottoa pystytään parantamaan esimerkiksi tuulivoimanpuistojen vuokrasopimuksilla ja mm. Holmen on ollut aika aktiivinen tämän suhteen.
2 tykkäystä
Näiden uusien innovaatioiden merkitys on valtava metsäteollisuudelle. Ajateltaessa niiden vaikutusta liiketoimintaan ja pörssikursseihin on tilanne huomattavasti haastavampi, millaisella aikataululla innovaatiot voidaan ottaa laajaan tuotantoon, millä aikavälillä ne lyövät itsensä markkinoilla läpi, mikä on niiden kannattavuus jne. Haastetta analyytikolle luo noiden diskonttaaminen tavoitehintoihin ja tulevaisuuden näkymiin.
1 tykkäys
Mistähän Storan osakkeesta oli kyse, ei natsaa edes A-osakkeeseen tuo hinta?
"Metsäyhtiö Stora Enson osakkeilla tehtiin torstaina iso blokkikauppa.
Omistajaa vaihtoi miljoona osaketta, mikä edusti noin 4,7:ää prosenttia osakkeen vaihdosta ennen kahtatoista Suomen aikaa.
Blokkikaupassa osakehinta oli 11,50 euroa osakkeelta, mikä oli 5,7 prosenttia avaushintaa halvempi.
Kaupan jälkeen Stora Enson osake noteerattiin noin kolmen prosentin laskussa 11,85 eurossa juur ennen kello yhtä iltapäivällä. Muu pörssi oli 0,6 prosentin laskussa.
"
Joillakin metsärahastoilla tuntuu olevan suorastaan geeniperimässä rohkeanpuoleinen metsäomaisuuden tasearvostus. On varsin arveluttavaa, että rahastoyhtiöt eivät avaa metsäomaisuutensa puustorakennetta, tietoja puukaupoista tai muitakaan metsän tosiasialliseen talouteen liittyviä seikkoja.
Uskon isojen metsäyhtiöiden ja esimerkiksi Fiskarsin toimivan tasearvostuksen osalta ryhdikkäämmin kuin metsärahastot.
3 tykkäystä
Tässä on hyvä tiivistys tilanteen problematiikasta. Laadimme yleensä ennusteita kohtuullisen tarkasti eli divisioonatasolla 3 vuodelle ja siitä eteenpäin 7 vuodelle konsernitasolla. Loput on sitten terminaalissa. Jokseenkin turvallisesti ainakin tällä hetkellä voi sanoa, että noiden kolmen ensimmäisen vuoden suunnan määräävät nykyisten liiketoimintojen perinteiset tulosajurit (kysyntä, tarjonta, valuutat, kustannustaso jne.) eivätkä uudet tuoteinnovaatiot heilauta juuri ennusteita konsernien mittakaavat huomioiden. Tuolla 7 vuoden jaksolla jotain rakenteellisia muutoksia voi ehtiä tapahtuakin, mutta tämäkään ei ole itsestään selvyys erittäin pitkät tuotekehitysputket huomioden. Esimerkiksi mikrokuitusellun materiaaliominaisuuksia ja potentiaalia suomalainen metsäteollisuus on markkinoinut ulkomuistista toistakymmentä vuotta, mutta yhdenkään yhtiön tuloksen muodostumisen kannalta mainitsemisen arvoinen ajuri se ei edellenkään ole.
Terminaalissa kysymys onkin, kasvaako ja kannattaako toimiala “ajasta ikuisuuteen” uusien innovaatioiden takia paremmin ja pääomatehokkaammin kuin ennen. Rehellisesti sanottuna en tiedä, mutta aika paljon metsäteollisuudella on vielä eri innovaatioiden kehittämisestä, kaupallistamisesta ja skaalaamisesta vakuutettavaa (oleellisesti uudet volyymituotantoon nousseet tai edes lähivuosina nousemassa olevat tuotteet ovat jo ajat sitten tiedostetusta potentiaalista huolimatta varsin vähissä) ennen kuin terminaaliparametrejä oleellisesti olen valmis ruuvaamaan ylöspäin, kun huomioidaan terminaaliennusteisiin liittyvät rajoitteet (vrt. esim. globaalin BKT:n kasvuodotus) huomioiden ja suosittelisin sijoittajien siten antamaan konkreettista arvoa uusille innovaatioille ja niiden potentiaalille osakkeiden hinnoittelussa.
Totta. Stora Enson Ruotsin metsäomaisuuden arvonmääritysmallissa WACC-% oli 4 %, joten diskonttauskorkojen laskun kautta tuleva arvonnousutie lienee suurelta osin kuljettu viime vuosina, jos sinne malleihin ei nyt ihan miinuskorkoja lätkitä. Maan tuottoa voi ja kannattaa pyrkiä tehostamaan esim. tuulivoimapuistoilla, mutta sanoisin, että vielä tärkeämpää on metsän tuotto eli puuston kasvu, korjaamisen tehokkuus ja puun hinta. Viimeisen tekijän määrää markkinan kysyntä/tarjonta-dynamiikka (ml. myös perinteisten tuotteiden kysyntä ja perinteisen tuotannon kilpailukyky), mutta kasvun parantamiseen ja korjaamisen tehostamiseen metsää omistavat yhtiöt voivat vaikuttaa ja tällä saralla lienee jonkun verran parannettavaa. Taas se, millä arvolla metsä ja maa on taseeseen kirjattu, ei mielestäni ole kriittisin kysymys metsän strategisten omistajien perspektiivistä, vaan avain on mitä tase kirjatulle arvolleen tuottaa.
edit: Kun tuota metsäsektorin tuotekehityksen vauhtia tuli tuossa ylempänä mollattua, niin sanottakoon, että UPM:n Saksan rakenteilla oleva biokemikaalilaitos on kyllä hieno tuotekehitysprosessin tulos ja voi avata yhtiölle erinomaisen position korkeakatteisessa ja konsernimittakaavassakin näkyvän volyymin liiketoiminnassa. Stora Ensolla on myös mielenkiintoisia useita aihioita ja melko pahasti pitää asioiden vinoon mennä, jos sillä 140-150 MEUR:n vuosittaisella tuotekehitysbudjetilla ei joitakin hankkeita ensi vuosikymmenellä kaupalliseen volyymituotantoon puskettaisi.
9 tykkäystä
En sitä erikseen maininnut, mutta tuulivoimapuistot parantavat myös korjaamisen tehokkuutta. Voimaloiden kylkiäisenä tulee varsin vahva tieverkosto joista kustannukset saa helposti siirrettyä rakentajille/operaattoreille.
Talousmetsien puuntuotannon tehostamisesta, mm. lannoitus, on viime vuosien aikana tullut lupaavia tuloksia joissa puhutaan jopa 20-30% kasvun lisäyksistä.
Uusista innovaatioista lukee aina mielellään, mutta tapaan alkuinnostuksen jälkeen piiskata itseni takaisin todellisuuteen miettimällä juuri näitä kaupallistamisen ja skaalaamisen aikatauluja 
Edit.
https://www.luke.fi/mt-talousmetsien-puuntuotantoa-voidaan-tehostaa-merkittavasti/
3 tykkäystä
Tämä on hyvä huomio. Olen hieman seurannut tuulivoimayhtiöiden, hakkuuoikeuksien haltijoiden ja kruunun symbioosia Kanadassa; synergiahyödyt ovat mittavia, kun etäisyydet ovat isoja. Suomessa yhtälö on yksinkertaisempi ja metsänomistajan kannalta edullisempi, koska metsänomistaja on lähtökohtaisesti myös hakkuuoikeuden haltija.
1 tykkäys