Sellulove eli Stora, UPM, Metsä jne

Nordea on hieman laskenut UPM-ennusteitaan lähinnä graafisten papereiden kysynnän heikkenemisestä johtuen. Siitä huolimatta Nordea toistaa reilu kuukausi sitten antamansa näkemyksen osakkeesta: Nordean tavoitehinta UPM:lle on 33.0 euroa, käypä arvo 33.1 euroa ja suositus osta .

3 tykkäystä

Tuore UPM:n consensus ja hinta-arviot:!

[marketscreener.com _)UPM consensus|353x480, 100%](upload://7g3ykLaUGsVBzswVqOhgTebDZ5b.jpegmarketscreener.com _UPM consensus

4 tykkäystä

Antti Viljakaisen tuore katsaus Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM:n ennusteisiin 2020–2022.

8 tykkäystä

Hyvä katsaus, kiitos tästä @Antti_Viljakainen ja @Teisho!

UPM on oma suosikki näistä pääasiassa hajautuneemman toiminnan ja erinomaisen johdon vuoksi (sekä vahva tase). Omistuksen avasin keväällä 2016 n. 14€ tasoilta, lisäsin 2018 joulukuussa 22,5€ tasoilta. Näistä on tullut ihan mukavasti osinkotuottoa ja tulevaisuuden investoinnit vahvan taseen saattelemana tekee UPM:stä osakkeenakin yhden omista suosikeista. Hyvä salkun kivijalka mm. Fortum, Sampo ja Kamux kaverina.

Kuten Antti kirjoittelikin, niin kurssiin tupataan leipoa markkinoiden puolesta “sitä hyvää” kannattavien investointien puolesta, mietin tässä ääneen voisiko olla hyvä taso lisätä omistusta näiltä tasoilta.

Mitä mieltä olette?

Toimeksiannon pudotin jo sisään ensi viikolle. Tuo 23,5€ on toiminut jonkinlaisena tukitasona, vaikka teknisestä analyysistä en mitään ymmärräkään. Fundapuolelta tätä sijoitusta tehdään, TA hyvä lisäleikki kevyellä varauksella. :slight_smile:

6 tykkäystä

UPM:ää itse lisäsin 24 € hinnalla. Odotan hyvää osinkotuloa ja myös pientä kurssinousua pidemmällä aikavälillä. Ja nimenomaan yksi tukijalka Sammon, Fortumin ja Kamuxin jälkeen.

1 tykkäys

UPM on aika idioottivarma lappu. Toimialan paras tase tietenkin houkuttelee, mutta yhtiöllä on valmistumassa erittäin kustannustehokkaita selluyksiköitä lähivuosina, jotka takovat kohtuullista tuottoa tilanteessa kuin tilanteessa. Usean miljardin investoinnit, eivätkä nämäkään rasita erityisemmin tasetta

Raflatacin markkina/kilpailutilanne vaikuttaa lupaavalta ja tulospotentiaali on huomattava. Tulee tasaamaan tuloksentekoa eri segmenttien välillä

Kemikaalit on tietenkin oma juttunsa. Ehkäpä näistäkin saadaan uusi kasvubisnes?

6 tykkäystä

Metsälapuissa juuri nämä kasvualueet (biomateriaalit, kemikaalit, älysovellukset) ovat kiinnostavia. Mutta millä aikataululla ne voisivat realisoitua? Tähän asti näkemäni ideat/aihiot vaikuttavat vielä todella raakileilta t&k-osaston testeiltä…

Onko jollain käytännön insightia;
A) teknologian kypsyydestä
B) kuinka pitkällä itse kaupallistaminen/tuotteistaminen on

UPM ainakin teki jo investointipäätöksen biokemikaalitehtaan rakentamisesta Saksaan hiljakkoin. Tätä se tutki ja kehitteli vuosikausia ennen päätöstä. Tuotteen markkina lienee olemassa, mutta onko biostatuksella preemiota hinnassa, en osaa sanoa.

UPM:llä on ollut Lappeenrannassa jo vuosia uusiutuvaa puupohjaista dieseliä tuottava biojalostamo, jonka laajennus on parhaillaan käynnissä. Muistaakseni tämä oli valmistuessaan maailman ensimmäinen kaupallisen mittakaavan puupohjainen biojalostamo. Sen nykyinen vuosikapasiteetti on noin 140,000 tonnia. Saksan Leunaan UPM rakentaa 550 miljoonan euron investoinnilla isoa biojalostamoa, jonka odotettu ROCE on 14 %. Tämä jalostamo käynnistynee noin kahden vuoden kuluttua, ja sen kapasiteetti on yli 200,000 tonnia. UPM:n investointikartalla on biojalostamo myös Kotkaan.

Kts. myös aiempi viestini hankkeiden arvostukseen liittyen.

6 tykkäystä

Juurikin näin. Ja jos muistellaan menneitä niin Stora ja Nestehän kehittelivät vuosia biopolttoainelaitosta Varkauteen kunnes kuoppasivat hankkeen. Myös Metsäliitto ja Vapo kehittelivät pitkään biojalostamoa Kemiin Metsä perääntyi ensin ja sittemmin Vapo. Eikä taida sen hankkeen raunioille tehdasta haaveileva Kaidikaan saada hanketta kunnolla vireille.

Lappeenrannan jalostamon kapasiteetti taisi olla 120-130,000Tonnia, ja Kotkaan suunnitteilla oleva on 5x lappeenrantaan nähden, mutta omaa uudempaa teknologiaa ( ei rakenneta samanlaista kuin lappeenrannassa )

Itseäni kyllä kiinnostaa eniten UPM suomen metsä yhtiöistä, juurikin tämän Biopuolen vuoksi. He eivät ole lähteneet kartonkiin mukaan hyvästä syystä.

Saksan Biojalostamohan liittyy kemikaaleihin, ei Biopolttoaineeseen - tämäkin on hyvä muistaa :slight_smile: Eli paljon uutta hyvää tulossa.

8 tykkäystä

Samaa mieltä. UPM ollut rohkein lähtemään uusille alueille ja varmaan Saksan biokemikaalitehtaassakin (olikohan glykoleista kyse) voi olla teknologiariskiä, mutta ilman riskiä ei saavuteta murtoja.

UPM myös itsellä suosikki ja siivu löytyy.

1 tykkäys

Käsittääkseni tulevina vuosina on valmistumassa hyvin maltillisesti lisäkapasiteettia UPM:n hankkeen lisäksi, joka tukee sellun hintakehitystä. Suzano-Fibrian julkaistut hankkeetkin taitavat olla toistaiseksi jäissä, kun firma on nykyisellään korvia myöten veloissa

Korona tietenkin sotkee lyhyellä aikavälillä, mutta sellun kysyntä noin muuten taitaa pysyä tiukasti kasvussa

Kauppalehden sivuilla tämän päivän päiväyksellä ilmestyi juttu UPM:n, Storan ja Metsä Boardin tulosennusteista. Jutussa tilannetta tarkasteltiin kuitenkin ainoastaan Inderesin analyytikko Antti Viljakaisen tuoreen kommentin kautta, jonka @Teisho tähän ketjuun linkitti 3 päivää sitten. Kauppalehden juttu oli siis käytännössä referaatti.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/metsajattien-tulosennusteissa-huomattavia-eroja-metsa-board-on-karsinyt-selvasti-vahiten-upm-jaamassa-kuoppaan/041c29bf-564d-4e92-9a0b-c8364afe5080

Arvostuksia rasittaa osaltaan heikot näkymät. Moody’s esitti kesäkuun lopussa uusimmassa arviossaan, että metsäteollisuuden globaali liikevaihto laskee tulevien 12 kuukauden aikana 4-7 prosenttia, koska kapasiteetin kasvattaminen ajaa hintoja alaspäin.

Mietin tuota UPM:n liiketoiminta-alueiden tilannetta. Graafiset paperit (Communication Papers) ja erikoispaperit siellä näyttää taas olevan suuressa roolissa Q2:sen tuloksessa.

Painopaperin osalta kaksijakoinen tilanne. Moody’s on nosti UPM:n reittauksen helmikuussa tasolle Baa1. Moody’sin arviossa UPM:n reittauksen rasitteena mainittiin painopaperien merkittävä asema yhtiössä ja monien tuotteiden epävakaat hinnat ja syklinen kysyntä. Q1-neljänneksellä Communication Papers teki kuitenkin liiketulosta toiminta-alueista eniten eli 76 miljoonaa euroa.

Graafisten paperien kulutuksen lasku näyttää suurelta. Esim. Luonnonvarakeskuksen mukaan huhtikuussa paino- ja kirjoituspaperin kysyntä romahti Euroopassa 32 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Tammi–huhtikuussa laskua tuli 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Q1’20 UPM:n sai tukea erikoispapereista ja Raflatacin tarralaminaateista, jotka teki kaikkien aikojen parhaat osavuositulokset. Aiemmassa Inderesin kommentissa mainittiin, että erikoispaperit kärsii Aasian talouskasvun hidastumisen myötä syklisesti vaisusta kysynnästä. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan tilanne on menossa.

2 tykkäystä

Tuo Kauppalehden referaatti Viljakaisen analyysistä aiheutti pientä hilpeyttä, kun sitä aamusella silmäilin. Sen sijaan tuo Luken Kniivilän kommentteja sisältävä juttu on mielestäni lukemisen arvoinen.

4 tykkäystä

Kauppalehden juttujen taso aina hieman vaihtelee. Tuo Luken arvioita sisältävä juttu oli kyllä minustakin hyvä. En Luken omilta sivuilta ole vielä etsinyt olisiko siellä lisää arvioita paperin kysynnän kehityksestä.

1 tykkäys

Luettuani yllä olevan (Inderesin )Antti Viljakaisen katsauksen päätin lykätä omia metsäyhtiöitten hankintoja vielä. Se ei ole neuvo :slight_smile: !

3 tykkäystä

Onhan noita projekteja muutama muukin tiedossa lähivuosille. Ulkomuistista Valmetilla ja/tai Andritzilla on tällä työn alla ainakin Araucon MAPA-projekti Chilessä, jokunen hanke Brasiliassa (Lenzing/Duratex, Bracell ja Klabin) sekä tietysti mainittu UPM:n projekti Uruguayssa. Lisäksi investointipäätös Metsä Fibren Kemin tehtaan korvaamisesta uudella tehtaalla lienee ympäristölupaa vaille valmis. Näiden projektien kaikki kapasiteetti ei tietenkään mene markkinaselluun, sillä listalla on integroituja tehtaita ja myös liukosellukapaa. Lisäksi joihinkin hankkeisiin voi liittyä vanhan kapasiteetin sulkemista. Sanoisin kuitenkin, että jonkunnäköinen ajuri myös tarjonnan kasvu (riippuu toki laajemmin vanhan kapasiteetin mahdollisista sulkemisista) tulee sellumarkkinoille ja sellun hinnalle olemaan ensi vuoden loppupuolen ja vuosikymmenen puolivälin välisellä aikavälillä kysyntäpuolen merkitystä millään tavalla vähättelemättä.

Lyhyellä tähtäimellä sellun hinnan osalta näyttää varsin heikolta. Kevään hinnan korotus lässähti kesäkuussa ja etenkin parin viimeistä hintaraporttia heinäkuulta ovat olleet selvästi mollivoittoisia etenkin Kiinan osalta. Tästä lisää lähipäivinä ulos menevissä Stora Enson ja UPM:n prekommenteissa.

Billerud avaa muuten metsäyhtiöiden tuloskauden perjantaina. Tästä saadaan ensimmäiset konkreettinen info pitkään aikaa, missä tilassa ja suunnassa kartonkisektori on tällä hetkellä.

6 tykkäystä

Jopas sattukin :smile: Suomessakin projektit etenee

2 tykkäystä

Mutta mistä keräävät miljardin rakentamiseen???

Ei ole helppoa löytää vai tuleeko Kuopion Finnpulpin taustajoukot mukaan kun oma hanke kaatui luvitukseen?

1 tykkäys