Samaa mieltä. UPM ollut rohkein lähtemään uusille alueille ja varmaan Saksan biokemikaalitehtaassakin (olikohan glykoleista kyse) voi olla teknologiariskiä, mutta ilman riskiä ei saavuteta murtoja.
UPM myös itsellä suosikki ja siivu löytyy.
1 tykkäys
Käsittääkseni tulevina vuosina on valmistumassa hyvin maltillisesti lisäkapasiteettia UPM:n hankkeen lisäksi, joka tukee sellun hintakehitystä. Suzano-Fibrian julkaistut hankkeetkin taitavat olla toistaiseksi jäissä, kun firma on nykyisellään korvia myöten veloissa
Korona tietenkin sotkee lyhyellä aikavälillä, mutta sellun kysyntä noin muuten taitaa pysyä tiukasti kasvussa
Kauppalehden sivuilla tämän päivän päiväyksellä ilmestyi juttu UPM:n, Storan ja Metsä Boardin tulosennusteista. Jutussa tilannetta tarkasteltiin kuitenkin ainoastaan Inderesin analyytikko Antti Viljakaisen tuoreen kommentin kautta, jonka @Teisho tähän ketjuun linkitti 3 päivää sitten. Kauppalehden juttu oli siis käytännössä referaatti.
Arvostuksia rasittaa osaltaan heikot näkymät. Moody’s esitti kesäkuun lopussa uusimmassa arviossaan, että metsäteollisuuden globaali liikevaihto laskee tulevien 12 kuukauden aikana 4-7 prosenttia, koska kapasiteetin kasvattaminen ajaa hintoja alaspäin.
Mietin tuota UPM:n liiketoiminta-alueiden tilannetta. Graafiset paperit (Communication Papers) ja erikoispaperit siellä näyttää taas olevan suuressa roolissa Q2:sen tuloksessa.
Painopaperin osalta kaksijakoinen tilanne. Moody’s on nosti UPM:n reittauksen helmikuussa tasolle Baa1. Moody’sin arviossa UPM:n reittauksen rasitteena mainittiin painopaperien merkittävä asema yhtiössä ja monien tuotteiden epävakaat hinnat ja syklinen kysyntä. Q1-neljänneksellä Communication Papers teki kuitenkin liiketulosta toiminta-alueista eniten eli 76 miljoonaa euroa.
Graafisten paperien kulutuksen lasku näyttää suurelta. Esim. Luonnonvarakeskuksen mukaan huhtikuussa paino- ja kirjoituspaperin kysyntä romahti Euroopassa 32 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Tammi–huhtikuussa laskua tuli 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Q1’20 UPM:n sai tukea erikoispapereista ja Raflatacin tarralaminaateista, jotka teki kaikkien aikojen parhaat osavuositulokset. Aiemmassa Inderesin kommentissa mainittiin, että erikoispaperit kärsii Aasian talouskasvun hidastumisen myötä syklisesti vaisusta kysynnästä. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan tilanne on menossa.
2 tykkäystä
Tuo Kauppalehden referaatti Viljakaisen analyysistä aiheutti pientä hilpeyttä, kun sitä aamusella silmäilin. Sen sijaan tuo Luken Kniivilän kommentteja sisältävä juttu on mielestäni lukemisen arvoinen.
4 tykkäystä
Kauppalehden juttujen taso aina hieman vaihtelee. Tuo Luken arvioita sisältävä juttu oli kyllä minustakin hyvä. En Luken omilta sivuilta ole vielä etsinyt olisiko siellä lisää arvioita paperin kysynnän kehityksestä.
1 tykkäys
Luettuani yllä olevan (Inderesin )Antti Viljakaisen katsauksen päätin lykätä omia metsäyhtiöitten hankintoja vielä. Se ei ole neuvo 
!
3 tykkäystä
Onhan noita projekteja muutama muukin tiedossa lähivuosille. Ulkomuistista Valmetilla ja/tai Andritzilla on tällä työn alla ainakin Araucon MAPA-projekti Chilessä, jokunen hanke Brasiliassa (Lenzing/Duratex, Bracell ja Klabin) sekä tietysti mainittu UPM:n projekti Uruguayssa. Lisäksi investointipäätös Metsä Fibren Kemin tehtaan korvaamisesta uudella tehtaalla lienee ympäristölupaa vaille valmis. Näiden projektien kaikki kapasiteetti ei tietenkään mene markkinaselluun, sillä listalla on integroituja tehtaita ja myös liukosellukapaa. Lisäksi joihinkin hankkeisiin voi liittyä vanhan kapasiteetin sulkemista. Sanoisin kuitenkin, että jonkunnäköinen ajuri myös tarjonnan kasvu (riippuu toki laajemmin vanhan kapasiteetin mahdollisista sulkemisista) tulee sellumarkkinoille ja sellun hinnalle olemaan ensi vuoden loppupuolen ja vuosikymmenen puolivälin välisellä aikavälillä kysyntäpuolen merkitystä millään tavalla vähättelemättä.
Lyhyellä tähtäimellä sellun hinnan osalta näyttää varsin heikolta. Kevään hinnan korotus lässähti kesäkuussa ja etenkin parin viimeistä hintaraporttia heinäkuulta ovat olleet selvästi mollivoittoisia etenkin Kiinan osalta. Tästä lisää lähipäivinä ulos menevissä Stora Enson ja UPM:n prekommenteissa.
Billerud avaa muuten metsäyhtiöiden tuloskauden perjantaina. Tästä saadaan ensimmäiset konkreettinen info pitkään aikaa, missä tilassa ja suunnassa kartonkisektori on tällä hetkellä.
6 tykkäystä
Jopas sattukin 
Suomessakin projektit etenee
2 tykkäystä
Mutta mistä keräävät miljardin rakentamiseen???
Ei ole helppoa löytää vai tuleeko Kuopion Finnpulpin taustajoukot mukaan kun oma hanke kaatui luvitukseen?
1 tykkäys
Mulla on Ruotsin puolen, sekä myös kielen tuntemus heikkoa mut miten Billerud esim. on performoinut (kurssi) noin hyvin? Myös Essitysta erotettu Sca erottuu edukseen. Men varför?
Sellun kysyntä kasvaa pitkässä juoksussa ja Pohjois-Amerikassa lienee paljon vanhaa kilpailukyvytöntä sellukapasiteettia, joka putoaa kilpailussa ensimmäisenä.
Kanadan metsäteollisuutta on tullut hieman seurattua. 1970-luvulle asti paperi- ja selluteollisuus kasvoivat voimakkaasti, sitten kasvu hidastui selvästi. 1990-luvulla oltiin huipulla tuotantomäärissä, mutta viimeisimmät 15–17 vuotta on tultu melkoisella vauhdilla alaspäin: pudotus on ollut noin 50 % sekä paperissa että sellussa. Kylmillään olevia kattiloita näyttää perinteisillä metsäteollisuusalueilla olevan muutaman sadan kilometrin välein. Tehtaiden alasajon myötä on moni pikkukaupunki näivettynyt.
Eilen ilmestyneessä MT Metsä -lehdessä (6/2020) on tiivis juttu sellun tuotantokapasiteetin muutoksista lähivuosina. Venäjälle on suunnitteilla kaksi havusellutehdasta. Havusellun tarjonta markkinoille ei alkaneella vuosikymmenellä kuitenkaan lisäänny, sillä vanhaa tuotantokapasiteettia poistuu jokseenkin samassa tahdissa kuin uutta valmistuu. Eukalyptuspuolella on UPM:n projektin lisäksi käynnissä tai suunnitteilla ainakin kolme 1.3–2.3 miljoonan tonnin tehdasta. Afryn mukaan kapasiteetin lisäys saattaa aiheuttaa lyhyellä tähtäimellä ylitarjontaa, mutta pitkällä tähtäimellä kasvava kysyntä tukee investointipäätöksiä. Puuvillaa korvaavan viskoosin raaka-aineena käytettävän liukosellun kysynnän Afry arvioi lähes tuplaantuvan 12 miljoonaan tonniin 2020-luvun loppuun mennessä.
11 tykkäystä
Disclaimer: Billerud ja Essity eivät ole aktiiviseurannassa, mutta tässä on muutama nopea arvio asiasta.
Billerud on käytännössä puhdas pakkausyhtiö, joten sitä eivät ole viime aikoina juurikaan rasitteet esimerkiksi suomalaisia yhtiöitä rokottaneet tekijät, kun sellun matala hinta ja paperien kysynnän romahdus. Tämä on näkynyt osin tuloksessa ja tietysti myös arvostuskertoimissa. Lisäksi Billerud on niitä harvoja metsäyhtiöitä, jotka ovat purkaneet metsäomaisuutensa arvoa, sillä yhtiö oli iso omistaja Stora Enson tavoin Bergvik Skogissa ja yhtiö myi osuuttaan eteenpäin huomattavalla voitolla ruotsalaiselle suursijoittajalle (muistaakseni joku eläkeyhtiö). Tässä tosin taustalla saattoi olla osin myös yhtiön velkaantuminen budjetin ylittäneessä Gruvön kartonkikoneinvestoinnissa ja vuosien 2018-2019 heikohkossa tuloskunnossa. Lisäksi yhtiö on saanut ainakin osin ratkottua vuosia 2017-2019 rassanneita toistuvia tuotanto-ongelmia ja myös Gruvön ison investoinnin kassavirran juokseminen oikeaan suuntaan alkaa olla ajallisesti lähempänä.
Essity taas operoi omilla brändeillään defensiivisessä ja metsäyhtiöiden mittapuulla nopeasti kasvavassa kuluttajaliiketoiminnassa (pehmopaperit ja hygieniatuotteet) ja yhtiö on tältä taustalta “aina” arvostettu aika reippaasti “normaaleja” B2B-bisneksessä olevia metsäyhtiöitä korkeammalle. Viime aikoina Essityllä on myös mennyt käsittääkseni tuloksellisesti varsin hyvin, mitä on selittänyt ainakin vakaa kysyntä sekä kulutason selkeä aleneminen (ts. etenkin sellun hinnan lasku).
16 tykkäystä
Moikka ja kiitti mahtavasta vastauksesta!
Tosin alleviivasin nimenomaan SCAa, en spinnattya Essityä pehmopaperipuolelta, ns. tuotantoketjussa seuraavaa, jalostajaa. SCAn osaketta tarkoitin, eli sitä mihin jäi metsät ja muut, tosin en tarkkaan tiedä kovinkaan mitä se pitää sisällään. Ja tämä on performoinut myös hyvin.
SCA:n arvonmuodostuksessa osakkeen suunnassa yhtiön suuren metsäomaisuuden rooli on luultavasti tuntuva eikä yhtiö teollisuuspuolen liiketoiminta (mm. sellua, papereita, laineria, sahatavaraa) oleellisesti eroa kilpailjoista (halpa kruunu on toki ollut ruotsalaisyhtiölle viime vuosina ylimääräinen tuki). Viime aikoina metsäomaisuuden arvothan ovat kehittyneet suotuisasti, kun mm. korot ovat laskeneet ja myös puun rooli asema aikavälillä houkutteleva kierrätettävänä ja uusiutuvana raaka-aineena on vahvistunut. SCA myös ylöskirjasi metsäomaisuuksien arvoaan vuoden 2019 tilinpäätöksessään reippaasti.
7 tykkäystä
Stora Q2:
Liikevaihto 2114 vs 2125 (Inderes)
EPS 0,19 vs 0,13 (Inderes)
“Koronaviruspandemian aiheuttama erittäin poikkeuksellinen ajanjakso jatkuu. Sen vaikutukset ulottuvat maailmanlaajuisen terveystilanteen lisäksi liiketoimintaympäristöön aiheuttaen epävarmuutta ja -vakautta. Hallitusten merkittävät elvytyspaketit tukevat hiljalleen uudelleen avautuvaa taloutta ja yhteiskuntia. Joistakin optimistisista merkeistä huolimatta markkinaolosuhteiden näkymät ovat edelleen heikot. Näinä haastavina aikoina keskitymme edelleen seikkoihin, joihin voimme vaikuttaa. Näitä ovat asiakkaidemme palvelu ja tukeminen, työntekijöidemme terveyden varmistaminen, liiketoimintamme mahdollisimman tehokas hoitaminen, taloudellisen kestävyytemme varmistaminen ja innovointiohjelmamme edistäminen.”
3 tykkäystä
Stora kertoi paperidivisioonan olleen kehno, mutta muut yksiköt pärjäsivät hyvin. Tuosta voisi päätellä, että UPM tulee olemaan positiivinen, vaikka tuotepaletti poikkeaa aika lailla.
1 tykkäys
Eikös UPMllä ole huomattavasti enemän paperista liikevaihtoa kuin Storalla?
Voisi päätellä, että UPM tulee olemaan negatiivinen…
4 tykkäystä