Uutta sellulinjaa pukkaa maailmalle. Andritz kertoo tiedotteessaan toimittavansa kuitulinjan/tekniikkaa kansainväliselle toimijalle. Kenelle, on vielä salaisuus ja tilauksen arvo: “The contract has a high triple-digit million euro order value for ANDRITZ”.
Äänekoski, 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa oli arvoltaan 100 milj. euroa Andritzille. Tuosta voi hieman päätellä linjan kokoa.
“International technology group ANDRITZ has received a significant order from an international pulp and paper producer to supply energy-efficient and environmentally friendly pulp production technologies and key process equipment.
The contract has a high triple-digit million euro order value for ANDRITZ. The customer requests that order details be confidential at this time.”
Huomasiko ketjulaiset tämän Metsäteollisuuden arvoketjuillan? Itse en meinaan huomannut, ei tullut alerttia eikä viestiä. Erittäin ärsyttävää, koska nyt mahis esittää kysymyksiä meni ohi suun, mutta mahtavan innostavia esityksiä.
Heti teki mieli tarttua Kemiraan, Valmetin ja Storaan. Tällä hetkellä omistan UPM:ää, olin jonkin aikaa kokonaan pois metsäsektorilta.
Olaff mietti Andritzin tilausta. Veikkaukseni on Suzanon Cerrado projekti. Lisää heidän omilla sivuillaan. Sellun tarjonta, tiedetyt tulevaisuuden projektit huomioonottaen, on edelleen vähäisempää kuin kysynnän kasvu. Tästä hyviä kalvoja Espanjalaisen Encen sivuilla.
Sen takumus varmaan kestää seisottaa suomen koneita pitkäänkin ellei yhtiön henkilöstö maailmalla lähde tukitoimiin tai kotimaassa lähdetä laajoihin painostustoimiin.
Osaako joku sanoa suoraan mikä on kotimaan tuotannon merkitys UPM talouteen?
65% sellukapasiteetista on yhä Suomessa UPM:lla. Jos se seisoo, niin kalliiksi tulee nykyisillä sellunhinnoilla.
Painopapereissa Suomessa on enää noin 1/3 kapasiteetista ja yksikkö tekee tappiota tai nollatulosta, joten seisokki ei niin haitanne. Lakko voisi jopa nostaa kireän markkinatilanteen vuoksi paperin hintoja Euroopassa ja siten hyödytääkin UPM:ään.
Sitten on ehkä vähän alle puolet tarra- ja erikoispaperikapasiteetista Suomessa ja tämä yksikkö tekee ihan ok tulosta.
Kokonaisuutena arvioisin, että lakko Suomessa olisi myrkkyä UPM:n tulokselle.
Voisiko tässä olla kuitenkin klassinen syklisten arvoansa, jossa syklisen yhtiön P/E vaikuttaa huokealta, mutta syklin kääntyminen kääntää P/E-luvun nousuun tuloskunnon heiketessä?
Käänteinen ilmiöhän olisi, jos kurssi ennakoi valtavasti hyvää ja sitten polkee paikallaan, jolloin parantuva tulos “sulattelee” kertoimet.
Mielestäni metsäyhtiöiden arvostustasoja kannattaa P/E-luvun sijasta tarkastella P/B-luvulla. Yhtiöt tekevät samanlaisia tuotteita, vaikkakin alalle tulokynnys on korkea (ainakin ilman yritysostoja). Ostelin
Metsä board B -osaketta kesällä 2019 hintaan 4 ja 4,5 euroa. Tällöin P/B oli yhden korvilla ja tämä oli oleellisin ostokriteerini tuolloin yhdessä paperivapaan yhtiön kanssa. P/B-luvun sopimattomuus kaiketi vaatisi levittäytymistä alueille, joilla kilpailua on merkittävästi vähemmän (kuten UPM:n kemiantuotteet?).
Mielenkiintoista nähdä kuinka ruma taistelu tulee loppujen lopulta UPM ja Paperiliiton välillä. Veikkaan että jos työtaistelusta tulee pitkäkin niin Kotka tuskin tulee saamaan jalostamoaan jos sitä ollenkaan rakennetaan. Oma villi veikkaus että Suomessa jatketaan paperin kapasiteetin karsimista.
Konkreettisia sitoumuksiakin saadaan muovin vähentämisrintamalta, sillä Ikea aikoo lopettaa muovin käytön kokonaan vuoteen 2028 mennessä ja vuodesta 2025 uusiin tuotteisiin muovia ei käytetä pakkausmateriaalina vuoden 2025 jälkeen. Nykyään Ikea ostaa miljardilla eurolal pakkausmateriaaleja vuodessa, mistä toki jo merkittävä osa on kartonkia (pääosin halpaa kiertokuitupohjaista aaltopahvia) ja muita materiaaleja. Juttu aiheesta on täällä.
Tänä syksynähän Ikea ei enää julkaissut paperille painettua katalogiaan. Vuonna 1951 ensimmäisen kerran julkaistu katalogi saavutti parhaimmillaan 200 miljoonan kappaleen levikin, mutta levikki romahti vain viidessä vuodessa huipuilta noin 40 miljoonaan kappaleeseen. Tähän tuotteeseen useampi suomalainen paperitehdaskin on vuosien saatossa suoltanut paperia.
Storalla on iso rooli Ikean pakkausautomatiikan kehityksessä ja luonnollisesti myyvät omiin koneisiinsa myös pahvia. Stora kehitti Ikealle. myös aikoinaan styroksin korvikkeen pakkausten sisään.
Kiinan sellufutska noussut jo yli 20% pohjilta. Eilen Suzano ilmoitti, että nostaa lyhytkuitusellun hintaa 20 USD Kiinassa. Arauco ilmoitti aikaisemmin tällä viikolla nostavansa lyhyt- ja pitkäkuidun hintaa 10 USD Kiinassa. Tämän takia Stora esim niin bidi tänään.
