Nyt kun UPM:llä on reilusti eukalyptus-sellukapasiteettia, niin niin millaisia mahdollisuuksia tämä antaa tuotannon optimointiin? Kuinka paljon Euka-sellun ominaisuudet ja sovellukset poikkeavat koivusellusta? Kuidunpituudet ovat aika lähellä toisiaan ainakin UPM Pulpin nettisivuilta löytyvien speksien perusteella, eikä muutkaan parametrit näytä niin mahdottomasti poikkeavan toisistaan.
Koivukuitupuustahan on Suomessa käsittääkseni suuri pula, kun Venäjältä ei saa puuta. Koivuahan tuotiin paljon. Onko mahdollista, että Suomen tehtaat alkavat keskittyä vielä enemmän havupuuselluun? Ja jos näin tapahtuu, mitä se tarkoittaa paperitehtaille Suomessa, jos koivusellua ei enää saa putkesta? Parantaako tämä esim Dörpenin hienopaperikoneiden kilpailuasemaa Kymiin nähden? Tai muuta sellaista.
Palstalla on selvästi myös paperialan ammattilaisia, joiden näkemys kiinnostaa.
Koivusellu ja eucasellu ovat varsin pitkälti keskenään vaihdettavissa olevia paperin valmistuksessa. Tietysti näillä on jonkin verran eroa esim jauhatuksessa, rainan formaatiossa ja lujuudessa. Karkeasti voisi sanoa koivusellun ominaisuuksien olevan jotakin euca- ja havusellun väliltä. Koivusellulla on kiistämättömiä etuja eucaan verrattuna joissakin tuotteissa, mutta koivu voidaan syrjäyttää lisäämällä havusellun osuutta reseptissä ja tekemällä muita muutoksia prosessiin. Mitään yksiselitteistä vastausta ei ole, sillä eri paperi/kartonkilaaduilta vaaditaan hyvin erilaisia ominaisuuksia. Huomionarvoista on myös, että reseptien säätö aiheuttaa aina muutoksia prosessiin ja koneen ajettavuuteen.
Suomessa on jo vaihdettu merkittävästi koivusellun valmistusta havusellun valmistukseen venäjän puuntuonnin lakattua. Lisätään vielä, että havusellun valmistus on kalliimpaa kuin koivusellun, sillä saanto on matalampi ja havun keitto vaatii enemmän kemikaaleja.
En usko että kompensoi merkittävästi. Mäntyöljyn arvo sivutuotteena tosin varmasti kasvava. Sitähän saa siis myös, vastoin kuin nimestä voisi päätellä, myös kuusesta. Havusellun raaka-aine on aina mänty+kuusi, männyn ollessa halutumpi, sillä kuusesta tulee mm. oksien suuren määrän vuoksi paljon “tikkuja”, eli sellun laatu heikkenee.
Edit. piti lisätä, että tsekkaan mäntyöljyn saannon, kun menen huomenna toimistolle ja pääsen KnowPulppiin. Suosittelen muuten tätä portaalia kaikille metsäteollisuudesta kiinnostuneille. Maksaa kai jotain rahaa, mutta tietokanta on tiivis ja kattava paketti alan prosesseista ja tuotteista.
Erittäin mielenkiintoista. Kiitos Lokis, kun jaat tälläistä. Omassa leipätyössäni eniten vaikuttavia tekijöitä ovat Kiinan talouden suhdanteet rakennus-, sementti- ja terästeollisuudessa,mutta tämä antaa näkökulmaa.
Ei yksiselitteistä vastausta, prosesseja on erilaisia ja saanto vaihtelee myös puun korjuuajankohdan mukaan, saannon ollessa parempi talvella pohjoisella pallonpuoliskolla.
Suovan erotteluprosessi, kemikaalien käyttö yms vaikuttavat kaikki saantoon.
Eräs työluku, johon törmäsin, oli, että noin 5 % kuitupuun massasta saataisiin mäntyöljynä, tätä voitaneen käyttää jollain tavalla suuntaa-antavana, vaikka tässä on varmasti valtavaa vaihtelua juuri mm. edellämainituista syistä johtuen.
Nyt näyttäisi tapahtuvan se reilun vuoden päivät odotettu metsäsektorin syklin kääntyminen selvään laskuun. Todennäköisesti nyt H1 tulee nopeampi myynnin ja varsinkin tulosten kyykkäys, joka melko todennäköisesti jatkuu vielä H2 loivempana. Hyvä, että tuli kotiutettua voittoja Konecranesista, niin voi alkaa laittaa ostotoimareita odottelemaan UPM:ään ja Valmetiin matalammille kurssitasoille, joille suurella todennäköisyydellä tullaan päätymään lähikuukausina.
Tässä on vielä Salkunrakentajan juttu Stora Ensosta ja sen tulosvaroituksesta.
Volatiliteetin hallitsemiseksi Stora Enso tarkastelee muuttuvia kustannuksia jatkuvasti ja valmistautuu tehostetuilla kustannustenhallintatoimenpiteillä kysynnän vaihteluun.
Myös muita toimenpiteitä, kuten hinnoittelu, tuotevalikoiman joustavuus, kapasiteetin ja varaston hallinta sekä hankinta ja logistiikka, on otettu käyttöön.
Suomessa Stora Enso on käynyt neuvottelut mahdollisista tilapäisistä lomautuksista tuotantolaitoksillaan. Kysynnän vaihteluun voidaan vastata myös tuotannon joustolla.
Yhtiön päätöksenteon hajauttaminen ja yleiskustannusten karsiminen jatkuvat. Investointeja on rajoitettu ja käyttöpääomaa hallitaan kassavirran turvaamiseksi ja vakaan taseen varmistamiseksi.
Latinalaisen Amerikan tehtaat, kuten Stora Enson ja UPM:n laitokset tuottavat lyhytkuituista markkinasellua, josta suurin osa menee Kiinaan…
Jännä juttu ettei UPM ole viellä varoittanut, osarihan tulee kuitenkin julki samana päivänä kuin Stoorallakin.
Suomeksi sanottuna siis, jos ei huomisperjantaina varoitella niin sitten “varoitellaan” vasta osarin ohjeistuksissa…?
UPMn ohjeistaa H1 tuloksen kasvavan viime vuodesta (en tarkistanut tarkkaa sanamuotoa). Viime vuonna kaikki Suomen Paperiliiton TESn piirissä olevat tuotantolaitokset (sellu, paperi, biojalostamo) olivat lakossa 112 päivää. Tuotanto saatiin kunnolla käyntiin vasta toukokuussa. UPM teki siis suhteellisen heikon tuloksen H1/2022, ja sen yhtiö tulee varmasti ylittämään ainakin Q1-osalta. Olisin yllättynyt, jos tulosvaroittamaan jouduttaisiin H1 osalta. Koko vuoden näkymiä tullaan kyllä varmasti kommentoimaan varovaisin sanankääntein, sillä koko vuoden osalta viime vuotta on vaikea peitota jopa uuden kapasiteetin turvin, ellei markkina käänny H2-aikana. Saa olla aikamoinen oman elämänsä optimisti, jos uskoo käänteen parempaan tapahtuvan niin nopeasti.
Odotan erittäin suurella mielenkiinnolla Jussin kommentteja tämän vuoden näkymistä.
UPM:llä on kuitenkin Energy, joka tasoittaa kvartaaleita. Stora Ensolla ja Metsä Boardilla on aito uhkakuva eri kartonkilaatujen ylikapasiteetista. UPM on ollut fiksu, kun se on panostanut Raflataciin, biodieseliin yms. innovaatioihin, jotka eivät välttämättä ole yhtä suhdanneherkkiä aloja. UPM:n tulevaisuus on sen vuoksi mielestäni verrattain kiinnostavampi, vaikkakin sillä on edelleen omat haasteensa C. Papersin kanssa.
Tässä olisi iltalukemista selluteollisuudesta ja sellun toimitusketjusta kiinnostuneille (englanniksi). Mielestäni sivut 6-12 kuvaavat onnistuneesti hyvin tiivissä muodossa edellämainittujen aiheiden pääpiirteet.
Edit. Opinnäytetyö on jo nelisen vuotta vanha, ja varsin monet siinä ”ennustetuista” asioista ovat jo toteutuneet, ja siinä mielessä jotkin tutkimusviittaukset ovat vähän vanhentuneita.
Tässä on Sijoittaja.fi:n analyysi Stora Ensosta, jonka lukee muutamissa minuuteissa.
Stora Enson osakkeeseen on nyt hinnoiteltu reippaasti odotettua tuloslaskua, ja kurssi on laskenut noin 45 % vuoden 2022 huippulukemista. Seuraavien neljännesten heikot tulokset ei pitäisi tulla sijoittajille enää yllätyksenä, mutta kysymys kuuluukin jatkuuko heikko markkina vielä vuonna 2024? Toisaalta pienimmätkin merkit toimintaympäristön piristymisestä voivat tarjota osakekurssille nostetta.
UPM:n osake on syklinen, mutta yhtiö on viimeisten vuosien aikana saanut laskettua liiketoiminnan syklisyyttä. Yhtiö on pystynyt luomaan omistaja-arvoa osakekurssia kasvattamalla, maksamalla hyvää osinkoa ja vähentämällä nettovelkaa. Megatrendit tukevat yhtiön liiketoimintaa. Vastavalmistuneen ydinvoimalan, Olkiluoto 3:n, sähköntuotanto parantaa yhtiön sähköomavaraisuutta ja laskee tuloksen riippuvuutta sähkön hinnasta. Osaketta on viime vuosien aikana aina kannattanut ostaa markkinaheilunnasta aiheutuneista kurssilaskuista.
UPM on merkittävää siirtymää biotuotteisiin kemian alalla ja energiaan. Uruguaista on puhuttu, mutta entäpä Saksan Leuna? Onko hanke aikataulussa ja ketkä on kumppaneita tehtaalle? Onko isoja toimijoita asiakkaana jne. Siihen potentiaalin nähden, ainakin uupuneiden puumiesten omaan näkemykseen verraten, on vastaava kurssidippi ja tuhkan ripottelu alalle kuten Storan tuloksen johdosta yliregointia.
