Täytyy aloittaa taistelukassan kerryttäminen, että pääsee iskemään metsäsektoriin laskusyklin synkkyydessä. UPM ja Metsä Board löytyvät salkusta jo vanhastaan, mutta Ensoa löydy. Nyt kuitenkin alkaa hinta jo huidella sellaisilla tasoilla, että ehkä Stora Ensoakin voisi rivin ottaa.
Pitemmän päälle näen yhtiöissä paljon hyvää vaikka haasteita riittää lähitulevaisuudessa.
Silminnähden lobattuja “ehdotuksia”:
Tämä sen sijaan indikoi taasen jo vähän sitä perinteistä ns. “vastaansanomatontakin”…?
Kovat ovat ajat, mutta kovenevat vielä entisestään?
Lainausta:
"Metsäteollisuudessa nähdään nyt poikkeuksellinen ja vaikea yhtälö, jossa puun hinta nousee samaan aikaan kuin sellu- ja paperimarkkina sukeltaa. Suomessa toimivilla yhtiöillä on vain yksi vaihtoehto: tuotantoa on rajoitettava.
Kuitupuun hinnan nousu tapahtuu tilanteessa, jossa sellun hinta on pudonnut huipustaan. Kulutuksen väheneminen globaalisti heikentää myös kartonkien lähitulevaisuuden markkinanäkymiä. Tällä hetkellä sellun hinnassa todennäköisesti kolkutellaan pohjaa.
Sellun hintakäyttäytymiselle on tyypillistä, että syklin taitteessa hinta romahtaa nopeasti alas. Pohjakosketuksen jälkeen hinta kipuaa hitaasti ylös. Tällä hetkellä sellun hinnassa todennäköisesti kolkutellaan pohjaa.
Kotimaisessa selluteollisuudessa eletään siis tilanteessa, jossa lopputuotteiden hinnat ovat vajonneet alas, tuotantokustannukset nousevat ja kannattavuus heikkenee.
Lisäksi metsien ikärakenne kielii siitä, että puuston kasvuun ei ole nopeita lisäsykäyksiä luvassa. Puusta voi siis tulla pulaa. Tämä pitää hintaa korkeana.
Mitä yhtiöt tekevät tällaisessa tilanteessa? Nyt ne rajoittavat tuotantoa ja ehkä kenties jatkossa sulkevat kapasiteettia."
Sas se, tämähän muuten sisältää varsin hyvän keskusteluvideon:
Tällä hetkellä askarruttaa tuo öljyteollisuuden komissiolle lobbaama “ehdotus”, eli voiko nykyisessä ilmastopoliittisessa EU:ssa todellakin olla mahdollista lobata öljyrahalla rasvattuna tällainen monsteri läpi, ilman relevantteja vastalauseita…?
Jos on niin kyseessä on taas kerran sarjassamme kollektiivinen Brysselin patakettuosaston tyhmyys ja täydellinen näköalattomuus:
Käsittääkseni ideana on poistua kertakäyttöisistä astioista tyystin. Eli ei niin että pahviset korvattaisiin kertakäyttöisillä muovisilla.
Eihän tuo tarkoita välttämättä huonoa metsäyhtiöille. Eli voidaanhan siitä puusta tuottaa raaka-aineita muoviteollisuudelle ja siten saada fossiilista parempia vaihtoehtoja. Ainakin UPM on hyvin positioitumassa tällaista kehitystä ajatellen.
Mielenkiintoinen artikkeli.
Metsäyhtiöiden vuoden 2022 tuotekehityspanokset (% Liikevaihdosta):
-UPM 3.5%
-StoraEnso 1.0%
-Metsä Group 0.4%
Videolla kysyttiin erään keskustelijan suosikkiyhtitötä tässä tilanteessa. Kysytääs samaa foorumilta. Jokainen määritelköön
termin “suosikkiyhtiö” miten haluaa.
Eli siis mikä on tällä hetkellä suosikki metsäyhtiösi näistä kolmesta?
Metsäliitto osti taasen suurehkon määrän Metsä boardin osakkeita. Onko jollain ajatuksia olisiko mahdollisesti tulossa tarjous lopuistakin osakkeista?
Se olisi jopa suotavaa. Nythän firmassa sellainen erikoinen tilanne, että osa omistajista haluaa osinkonsa puun hinnassa ja osa perinteiseen tyyliin käteisenä 
Ylen Aamussa mielenkiintoista keskustelua metsistä ja metsäteollisuudesta:
Uskoisin tulevan ennemmin tai myöhemmin. Metsä Boardin pitäminen listayhtiönä on outo järjestely emoyhtiön omistaessa lähes 50% osakkeista ja 67 % äänikannasta. Investoinnit on rahoitettu enimmältä osin omalla kassavirralla. Listayhtiö on markkina-arvoltaan pieni kilpailijoihin verrattuna ja kahden rinnakkaisen yhtiön pyörittäminen päällekkäisillä toiminnoilla eri omistusosuuksilla pääomasta tuo hallinnollisia kuluja, turhaa byrokratiaa yms. Metsä Board A ja B osakkeen hintaero on käsittämättömän suuri, mistä voisi päätellä äänivallan olevan nyt haluttua. Loppukaneettina, en keksi syitä, miksi Metsä Boardin pitäisi olla pörssissä? Tällaisessa tilanteessa yhtiö jollakin aikavälillä poistuu pörssistä.
LWC:n kysyntä näytti tippuneen Euroopassa viime vuonna 21% ja tänä vuonna tammi-helmikuussa vielä kovempaa kyytiä eli -30%. Tähän lajiin UPM ei ole kohdistanut kapasiteettileikkauksia ainakaan vielä. Lajia tehtäneen Raumalla, Augsburgissa, Plattingissa ja Caledonian Paperillä. Ehkä muuallakin? Ilmeisesti vielä uskotaan, että kysyntä elpyy ainakin osittain. Onko Raumalla ollut paljon lomautuksia?
Jos oikein olen ymmärtänyt niin Raumalla ei ole lomautuksia ollut. Luultavasti suomenkin communication papersin koneet hyötyneet muun upm:n kapasiteetin sulkemisesta.
Tehoreserviä sen verran vähän OL3 sopimuksessa että on varmaan tärkeää että nuo kaikki sopimuksessa olevat yksiköt ovat käynnissä hyvillä käyntiasteilla ettei ydinvoimalan tehoa tarvitse rajoittaa.
Ilmeisesti osa järjestelmäsuojan yksiköistä seisoo kuitenkin juuri nyt, koska Fingrid rajoittaa tälläkin hetkellä OL3:n tehoa 30 MW. Eli MAX teho 1570 MW.
https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/5aa6ed40-1225-417c-a0ed-cab9ed200ac1/1
Ainahan nuo paperitehtaat ja muut tehoreservissä olevat yksiköt eivät kuluta itsekkään maksimi tehoaan vaikka laitokset kävisivätkin. Sitten on niilläkin erilaisia huoltoseisokkeja.
Viimeisen kuukauden aikana OL3 vuorokauden keskiteho ei ole ollut 1600MW, joten onko tarkoituskaan ajaa ihan täysillä, vai onko jokin pienimuotoinen ongelma vielä yksikössä ettei pysty tuohon 1600MW.
Tuo OL3 tehorajoitus tulee verkon puolelta eikö siis ole voimakasta johtuvaa. Eli Fingrid ei ota vastaan enempää tehoa kuten tuosta yllä olleesta linkistä katsomalla käy ilmi.
Luulen itse, että seuraavat paperitehtaat menevät muualta kuin Suomesta kiinni koska a) huonoimmat ovat jo Suomessa suljettu ja b) koska sähkö on merkittävästi halvempaa pitkässä juoksussa täällä kuin Keski-Euroopassa.
Metsä Boardin maanparannusjuttua:
Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin kartonkituotannosta sivuvirtana muodostuvilla kuitujakeilla parannetaan suomalaista peltomaata yhteistyössä Soilfood Oy:n kanssa. Tuotannon sivuvirrat saadaan näin tehokkaaseen hyötykäyttöön, eivätkä ne päädy jätteeksi. Sivuvirtojen jalostaminen maaparannuskuiduiksi paitsi kierrättää puukuidun ravinteet, myös sitoo puun hiiltä peltoihin.
Suomalainen kiertotalousyhtiö Soilfood valmistaa Metsä Boardin kartonkitehtaiden tuotannosta yli jäävistä kuitupitoisista jakeista maataloudelle puupohjaisia maanparannusaineita, joilla sekä lisätään maan multavuutta että parannetaan sen vedenpidätyskykyä. Maanparannuskuitujen käyttö on lisäksi tehokas vesiensuojelumenetelmä, sillä se voi jopa puolittaa pellon fosforivaluman.
Tämä jää nähtäväksi. On myös seikkoja, jotka vaikuttavat toiseen suuntaan. a) korkeat kuljetuskustannukset päämarkkinoille, b) kilpailijamaita korkeammat työvoimakulut
Toivotaan, että Suomessa tehtaat käyvät pitkään.
Tällä kysynnän tippumisvauhdilla kyllä menee koneita kiinni nopeasti vaikka UPM laittoikin muutaman kylmenemään kesäkuun loppuun Saksasta ja Itävallasta. Hyvää indikaatiota käyntiasteista saa Norske Skogin osavuosikatsauksista. Käyntiasteet olivat heillä vuosi sitten 94% kun tänä vuonna käyntiaste oli 78%.
Käyntiasteen on oltava tällaisessä suurten kiinteiden kustannusten liiketoiminnassa hyvin korkeat, että toiminta on kannattavaa. Sulkemisia on siis edessä, jos kysyntä jatkaa tällaita -20% ja -30% tippumistahtia.