Alkaa näkymään.
3 tykkäystä
Ilmeisesti myös varastot täynnä sellua, eli vaikka hinta ollut hyvä niin markkinat eivät vedä toivotusti.
2 tykkäystä
Sellutehtaat eivät ole myöskään täysin irrallisia muista toiminnoista vaan muodostavat pieniä kokonaisuuksia. Suomen metsiköistä tulee kaiken kokoisia puita, joista ainakin tukit pitää sahuutella tappiolla. Nykyisillä kustannuksilla ja myyntihinnoilla merkitys voi olla yllättävän suuri. UPM:llä aika suuri osa voitoista taitaa syntyä tuolla Fray Bentosin tehtaalla.
2 tykkäystä
Saa siirtää kahvihuoneeseen, jos ahistaa.
Loppuvuoden aikana sellun kysyntä hiipuu ennätystahtia ja hinta seuraa perässä.
Viimeisten muutaman vuoden aikana tehdyt investoinnit tulee näyttämään tyypillisiltä nousukauden investoinneilta.
Seuraava vastaava investointisykli on 2050-2060.
3 tykkäystä
En ole huomannut missään mainintaa onko raakkukanta tuossa joessa lisääntyvä, vaiko joka tapauksessa luonnostaan kokonaan pois kuoleva populaatio.
1 tykkäys
Heinäkuun lopulla tapahtui tosiaan hintakäänne, mutta huomioitavaa myös on, että Euroopan listahinta on täysin irrallaan todellisuudesta koko käyrän matkalta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa noista hinnoista lähtee pois asiakaskohtaiset alennukset, jotka voivat olla kymmeniä prosentteja ja jotka ovat olleet viime vuosina levenemään päin. Kiinassa pelataan nettohinnoilla ja kuvan käyrä vastaa suunnilleen hintaa, jolla sellutonni omistajaa vaihtaa. Tästä on ollut puhe ylempänä ketjussa.
Epäilen vahvasti, että Kiinan kesän “ostolakko” pääsi paisuttamaan tehdasvarastoja turhan paljon, kun tehtaat kuitenkin pääosin olivat tulilla huoltoja ja ennakoimattomia häiriöitä lukuunottamatta. Nyt tosiaan kun hintakin on kyykännyt, niin ollaan tuottajien kannalta tilanteessa, jossa tavaraa on liikaa käsissä ja hintakaan ei oikein miellytä. Hopeareunus tilanteessa on se, että hintojen lasku vaikuttaa kommenttien perusteella stimuloineen kauppaa Kiinassa. Lisäksi havusellun osalta hinnan lasku näyttää jo loiventuneen eikä hintataso vielä ole todennäköisesti aivan suomalaisyhtiöiden käteiskustannuksessakaan vallitsevista korkeista puunhinnoista huolimatta. Näin ollen voi olla, että lomautuksia ei käytetä maksimeja, mutta tokikaan suomalaisyhtiöiden havusellun tuotannon katenäkymä ei tältä pohjalta erityisen häävi ole.
En nyt sano sano ei koskaan, mutta voisi tulla wc-paperista tässä skenaariossa uupelo. 
Sen verran monella tehtaalla menisi padat puhki 2-3 vuosikymmenessä.
14 tykkäystä
Historiallisesti toimialan keskimääräinen kasvu 2010-luvun puolella kun asiaa itse seurasin oli sitä tasoa, että keskimääräinen kysyntäkasvu sulatti yhden uuden tehtaan tuotantokapasiteetin noin 1,5 vuodessa. Tilanne tästä tuskin on muuttunut oleellisesti kun toimialan koko on jatkanut absoluuttista kasvua. Alan toimijoilla on ollut kyllä tapana lyödä tehdasinvestointeja samaan sykliin kilpailijoiden kanssa, mutta kyllä niiden tasevaikutuksia sitten myös sulatellaan useampi vuosi. Tällöin markkinan luontainen kysyntäkasvu korjaa tasapainon vaikka on mahdotonta sanoa kuinka nopeasti se kussakin syklissä tapahtuu. Samaan aikaan jos matalasykli jatkuu hieman pidempään, alkaa tuotantokäyrän peräpäästä tippumaan pienempiä vanhoja tehtaita, joiden tuotanto voi hyvin kääntyä tappiolliseksi laskusyklissä. Tämä on myös keino korjata tasapainoa.
Sellupuolen pidemmän aikavälin ylikapasiteettia suojaa melko luontainen vallihauta, sillä soveltuvia matalan kustannustason tehdaspaikkoja riittävällä puun saatavuudella on globaalisti rajallisesti ja rakentaminen vaatii myös kattavan ja laajan sekä kokeneen teknisen organisaation. Tämä näkyy siinä, että toimialalle on tullut aika vähän uutta yrittäjää esim PE-rahoituksella vaikka markkinoilla riitti koronavuosina kyllä likviditeettiä. Modernit sellutehtaat ovat erittäin kannattavia investointeja kun niitä mittaa oikealla laitoksen teollisella käyttöiällä (+30v huomioiden modernisoinnit) jättäen pörssin vuosivolan vähemmälle huomiolle.
11 tykkäystä
Raakkujen elinikä on hyvin pitkä. Jos uskotaan, että vanhoja lohijokia ei koskaan saada elvytettyä, voidaan olettaa, että tällä hetkellä lisääntymätön raakkukanta on joka tapauksessa pois kuoleva.
Jos taas uskotaan, että lohien kulku saadaan joissakin joissa ennallistettua, aikaa toimiin voi niissä olla yllättävän paljonkin ihmisiän näkökulmasta, jos olen oikein käsittänyt.
3 tykkäystä
Missä vaiheessaan elinkaartaan mahtaa olla suomalaiset sellutehtaat? Alle netistä kaivettua:
Metsä Group:
- Kemi: Upouusi
- Äänekoski: valmistunut 2017
- Rauma: valmistunut 1996
- Joutseno: Uudistettu suuremmin 1998 ja 2001
UPM:
- Kymi: Uudistettu suuremmin 2008 ja merkittävillä summilla myös 2010-luvulla
- Kaukas: Uudistettu suuremmin 1991 ja 1996. Pienempiä uudistuksia 2010-luvulla
- Pietarsaari: Uudistettu suuremmin 2001-2004
SE
- En tunne niin hyvin
3 tykkäystä
Storalta tippui jo Sunila pois pelistä. Tehdas oli jatkoajan jatkoajalla jo 2008 vuodesta alkaen.
Sanoisin, että kaikilla kolmella suurella on yksi tehdas odottamassa joko:
A) Venäjäsuhteiden normalisoitumista ja puuntuonnin palautumista, joiden seurauksena tehtaat voisi modernisoida
B) Tehtaiden alasajoa elinkaaren tullessa päätökseensä.
Nämä kolme tehdasta ovat (omaan mielipiteeseen perustuvassa todennököisyysjärjestyksessä)
- Kaukaan sellutehdas
- Enocell
- Joutseno
Kaukas on todennäköisin, koska sen puunkeruualue menee hyvin vahvasti limittäin UPMn modernimman, ja paremmalla sijainnilla (+integraatti) olevan Kymin sellutehtaan kanssa. Kaukaalla on elinaikaa 5-10 vuotta.
Enocellin sijainti on hankala ja Stora Ensolla on muutenkin ollut ns. oma paikka markkinasellun arvoketjussa hakusessa. Siitä kertoo esimerkiksi se, että Enocelliä on käännetty tuottamaan milloin mitäkin sellutyyppiä. Puunkeruualue osittain limittäinen Kaakon tehtaiden ja Äänekosken kanssa.
Joutseno on Kaukaan peilikuva, mutta Metsä Groupia ohjaavat eri insentiivit, kuin kahta kilpailijaa, jotka ovat pörssiyhtiöitä. Joutsenon kanssa ei ole kiirettä, ja voidaan hyvin odottaa, että kilpailijat tekevät ratkaisunsa, jonka jälkeen puun saatavuus joko tiukkenee tai helpottuu.
Edit. Luonnollisesti näitä kaikkia ajetaan niin kauan kuin mahdollista ilman suurempia investointeja ja pikkuviat korjataan sitten ”liimalla ja jeesusteipillä”. Tehtaiden tasearvo on pieni ja poistot poistettu, joten näillä tehdään paperilla jäätävää ROICia.
12 tykkäystä
8 tykkäystä
Jos Kaukas ei ole integraatti, niin mikä se sitten on? Samalla tontilla on Sellu- paperi- biotuote- ja biodieseltehtaat, sellukuivaamo sekä saha ja kansallinen tutkimuskeskus laboratorioineen.
Puut voi uittaa rantaan ja rata menee vientisatamaan.
Siinäpä olisi muuten Lappeenrannan kaupungilla vakava paikka jos Kaukas päätettäisiin kokonaisuudessaan lopettaa. Työpaikkoja tontilla lienee n. tuhat, ja tehtaan alueen kaavoittaminen toisi keskusta-alueelle mielettömät asutusmahdollisuudet. Hinnat ovat jo terroristivaltion asukkaiden bisnesten jäljiltä huippukuplassaan, ja varsinkin jos työpaikkoja noin paljon poistuisi, olisi rakentaminen nollasummapeliä.
3 tykkäystä
Olet siinä oikeassa, että Kaukas on maailman monipuolisin metsäteollisuus-kokonaisuus.
Kaukas on kuitenkin integraatti, jossa sellutehtaan olemassaololla on hyvin pieni merkitys. Kaukaalla on yksi comms-paperin paperikone, jolla tehdään pääasiassa MWC-paperia. MWC on pääasiassa päällystysaineita, puun osuus on hyvin pieni.
Kymillä tehdään hienopaperia (WFC ja WFU) kahden myllyn voimin. WF-papereissa sellun osuus on hyvin suuri suhteessa lopputuotteen massaan. Hienopaperilaadut syövät sellua ihan toisissa sfääreissä, kuin Kaukaan MWC, ja ne muut tuotteet, joita Kaukaan PK-valmistaa, sillä oletan sen olevan nykyään swing-kone.
Uitolla saadaan jotakin säästöjä uittokautena. Oletan säästöjä syövän sen faktan, että maan/rautatien kautta uittokauden ulkopuolella ajettavat pöllit eivät kulje tasaisesti vuoden ympäri. Alihankkijat, ja erityisesti rautatiekuljetukset arvostavat tasaisuutta, ja se vaikuttaa kuljetuksen hinnoitteluun. Tästä syystä myöskään uittoa ei voi merkittävästi lisätä tasolta x.
Kymiltä on lyhyempi matka Mussaloon ja rautatieyhteys on parempi. Luumäki-Lappeenranta -välillä on yksiraideyhteys, joka muodostaa pullonkaulan.
Edit.
Lisätään vielä, että luonnollisesti sellutehdas tuo myös synergioita sahan ja biotuotetehtaan kanssa (mäntyöljy ja purut). Näiden arvo vuositasolla on kuitenkin näin hatusta heitettynä ehkä yksittäisiä miljoonia, jos sitäkään. Ne eivät vaakakupissa paina.
7 tykkäystä
Hallitus myönsi 90 miljoonaa kaksoisraiteelle Luumäki-Joutseno välille äskeisissä neuvotteluissaan.
3 tykkäystä
On se nyt pienempi välimatka Kuusankoskelta satamaan kuin Lauritsalasta mutta ei nyt silti mahdottoman pitkä ja lyhyempi kuin kilpailijoiden tehtailta Saimaan rannalla. Lauritsala vielä Karjalan radan varressa kun Kuusankoski oman raiteensa varassa ja jonne ei edes pääse suoraan junalla pohjoisesta Savon radalta tai Lahden suunnasta…
UPM uittaa puuta yhä enemmän | UPM Metsä Tuossa nyt oli joku juttu uitosta. Vissiin Storakin käyttänyt Imatran tehtaille ja metsähallitus myöskin…
Eli että omaa säätöään vaatii eikä kaikki puut sovellu uittoon, mutta lienee hyvä lisä nyt kun Venäjältä ei puuta tule…
(Lisätään nyt vielä muualta sen verran raideuutisia, että saihan Kaskistenkin rata rahaa kuitenkin vaikka oli sulkemisuhan alla… Teuvalta kuskattu raakapuuta ja se Metsä-Boardin kemihierretehdas Kaskisissa…)
2 tykkäystä
En nyt sano sano ei koskaan, mutta voisi tulla wc-paperista tässä skenaariossa uupelo. Sen verran monella tehtaalla menisi padat puhki 2-3 vuosikymmenessä.
[/quote]
Minun käsityksen mukaan wc-paperia tuotetaan hyvinkin paikallisesti paikallisiin tarpeisiin? Olenko väärässä? @Antti_Viljakainen Minusta ylläoleva vähän erikoinen kommentti.
Kai tässä Kymi vs Kaukas-keskustelussa pääpointti on se, että Kymin selluun on jo investoitu. Elinkaarta on jo päätetty jatkaa vuoden 2008 investoinnilla ja samoin 2010-luvun jatkoinvestoinneilla. Noin 700 ME yhteensä. Sen jälkeen tilanne on radikaalisti muuttunut, kun puuta ei enää tule idästä ja sen hinta kotimaassa on noussut.
Business keissi on merkittävästi muuttunut eli Kaukaan elinkaaren jatke lasketaan eri parametreilla kuin Kymi aikanaan. Rima investointien saamiseen on nyt korkeammalla johtuen puunhinnasta ja varmaan muitakin tekijöitä on. 10 vuoden kuluessa Kaukas kuitenkin tarvitsee investointeja. Netistä löytää yllättävänkin yksityiskohtaista tieto Kaukaan elinkaaresta eri lähteistä.
En ole töissä metsäteollisuudessa, enkä asu Kouvolassa tai Lappeenrannassa. Puoluettoman harrastelijan analyysiä siis 
3 tykkäystä
Pitää paikkansa, mutta sellusta ja/tai kierrätyspaperista wc-paperi paikallisesti tehdään (nyrkkisääntönä sellua käytetään korkealaatuisempiin lajeihin ja kierrätyspaperia edullisempiin tuotteisiin). Selluliiketoiminta on taas globaalia ja tälläkin hetkellä sadat koneet jauhavat wc-paperia Etelä-Amerikasta ja Skandinaviasta tuodusta sellusta esimerkiksi Kiinassa.
Pehmopaperisegmentti on yksi perinteisten metsäteollisuustuotteiden nopeimmin kasvavia segmenttejä, sillä kulutus per nuppi on kehittyvissä maissa merkittävästi kehittyneitä maita alempi ja elintason nousu nostaa kulutusta. Siten kyseessä merkittävä ajuri myös sellumarkkinan ja sen kasvun taustalla. Nykyään pehmopaperisegmentin osuus sellun kulutuksesta on ulkomuistiheittona jossain 40 %:n tienoilla.
23 tykkäystä
Tässä on Viljakaisen kommentit UPM:n pääomarkkinapäiviltä.
UPM järjesti eilen pääomamarkkinapäivän (CMD) Lontoossa. CMD-esitykset ovat katsottavissa täältä. UPM ei muuttanut CMD:llä taloudellisia tavoitteitaan ja yhtiö keskittyikin esittelemään suunnitelmiaan neljän liiketoiminta-alustansa kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Emme tee muutoksia näkemykseemme UPM:stä CMD:n jälkeen.
3 tykkäystä
Ja pelkkä Sunilan 375.000 tonnin kapasiteetin tippuminen ei riitä kompensoimaan Venäjän raaka-aineen loppumisesta aiheutuvaa shokkia.