Olet siinä oikeassa, että Kaukas on maailman monipuolisin metsäteollisuus-kokonaisuus.
Kaukas on kuitenkin integraatti, jossa sellutehtaan olemassaololla on hyvin pieni merkitys. Kaukaalla on yksi comms-paperin paperikone, jolla tehdään pääasiassa MWC-paperia. MWC on pääasiassa päällystysaineita, puun osuus on hyvin pieni.
Kymillä tehdään hienopaperia (WFC ja WFU) kahden myllyn voimin. WF-papereissa sellun osuus on hyvin suuri suhteessa lopputuotteen massaan. Hienopaperilaadut syövät sellua ihan toisissa sfääreissä, kuin Kaukaan MWC, ja ne muut tuotteet, joita Kaukaan PK-valmistaa, sillä oletan sen olevan nykyään swing-kone.
Uitolla saadaan jotakin säästöjä uittokautena. Oletan säästöjä syövän sen faktan, että maan/rautatien kautta uittokauden ulkopuolella ajettavat pöllit eivät kulje tasaisesti vuoden ympäri. Alihankkijat, ja erityisesti rautatiekuljetukset arvostavat tasaisuutta, ja se vaikuttaa kuljetuksen hinnoitteluun. Tästä syystä myöskään uittoa ei voi merkittävästi lisätä tasolta x.
Kymiltä on lyhyempi matka Mussaloon ja rautatieyhteys on parempi. Luumäki-Lappeenranta -välillä on yksiraideyhteys, joka muodostaa pullonkaulan.
Edit.
Lisätään vielä, että luonnollisesti sellutehdas tuo myös synergioita sahan ja biotuotetehtaan kanssa (mäntyöljy ja purut). Näiden arvo vuositasolla on kuitenkin näin hatusta heitettynä ehkä yksittäisiä miljoonia, jos sitäkään. Ne eivät vaakakupissa paina.
On se nyt pienempi välimatka Kuusankoskelta satamaan kuin Lauritsalasta mutta ei nyt silti mahdottoman pitkä ja lyhyempi kuin kilpailijoiden tehtailta Saimaan rannalla. Lauritsala vielä Karjalan radan varressa kun Kuusankoski oman raiteensa varassa ja jonne ei edes pääse suoraan junalla pohjoisesta Savon radalta tai Lahden suunnasta…
UPM uittaa puuta yhä enemmän | UPM Metsä Tuossa nyt oli joku juttu uitosta. Vissiin Storakin käyttänyt Imatran tehtaille ja metsähallitus myöskin…
Eli että omaa säätöään vaatii eikä kaikki puut sovellu uittoon, mutta lienee hyvä lisä nyt kun Venäjältä ei puuta tule…
(Lisätään nyt vielä muualta sen verran raideuutisia, että saihan Kaskistenkin rata rahaa kuitenkin vaikka oli sulkemisuhan alla… Teuvalta kuskattu raakapuuta ja se Metsä-Boardin kemihierretehdas Kaskisissa…)
En nyt sano sano ei koskaan, mutta voisi tulla wc-paperista tässä skenaariossa uupelo. Sen verran monella tehtaalla menisi padat puhki 2-3 vuosikymmenessä.
[/quote]
Minun käsityksen mukaan wc-paperia tuotetaan hyvinkin paikallisesti paikallisiin tarpeisiin? Olenko väärässä? @Antti_Viljakainen Minusta ylläoleva vähän erikoinen kommentti.
Kai tässä Kymi vs Kaukas-keskustelussa pääpointti on se, että Kymin selluun on jo investoitu. Elinkaarta on jo päätetty jatkaa vuoden 2008 investoinnilla ja samoin 2010-luvun jatkoinvestoinneilla. Noin 700 ME yhteensä. Sen jälkeen tilanne on radikaalisti muuttunut, kun puuta ei enää tule idästä ja sen hinta kotimaassa on noussut.
Business keissi on merkittävästi muuttunut eli Kaukaan elinkaaren jatke lasketaan eri parametreilla kuin Kymi aikanaan. Rima investointien saamiseen on nyt korkeammalla johtuen puunhinnasta ja varmaan muitakin tekijöitä on. 10 vuoden kuluessa Kaukas kuitenkin tarvitsee investointeja. Netistä löytää yllättävänkin yksityiskohtaista tieto Kaukaan elinkaaresta eri lähteistä.
En ole töissä metsäteollisuudessa, enkä asu Kouvolassa tai Lappeenrannassa. Puoluettoman harrastelijan analyysiä siis
Pitää paikkansa, mutta sellusta ja/tai kierrätyspaperista wc-paperi paikallisesti tehdään (nyrkkisääntönä sellua käytetään korkealaatuisempiin lajeihin ja kierrätyspaperia edullisempiin tuotteisiin). Selluliiketoiminta on taas globaalia ja tälläkin hetkellä sadat koneet jauhavat wc-paperia Etelä-Amerikasta ja Skandinaviasta tuodusta sellusta esimerkiksi Kiinassa.
Pehmopaperisegmentti on yksi perinteisten metsäteollisuustuotteiden nopeimmin kasvavia segmenttejä, sillä kulutus per nuppi on kehittyvissä maissa merkittävästi kehittyneitä maita alempi ja elintason nousu nostaa kulutusta. Siten kyseessä merkittävä ajuri myös sellumarkkinan ja sen kasvun taustalla. Nykyään pehmopaperisegmentin osuus sellun kulutuksesta on ulkomuistiheittona jossain 40 %:n tienoilla.
Tässä on Viljakaisen kommentit UPM:n pääomarkkinapäiviltä.
UPM järjesti eilen pääomamarkkinapäivän (CMD) Lontoossa. CMD-esitykset ovat katsottavissa täältä. UPM ei muuttanut CMD:llä taloudellisia tavoitteitaan ja yhtiö keskittyikin esittelemään suunnitelmiaan neljän liiketoiminta-alustansa kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Emme tee muutoksia näkemykseemme UPM:stä CMD:n jälkeen.
Pitkälti samoja johtopäätöksiä ja aika yllätyksetön pääomamarkkinapäivä. Taidetaan pari seuraavaa vuotta vetää henkeä, tehostella Paso de los Torosia, ajaa ylös Leunaa, toivoa yleismarkkinatilanteen paranemista ja kyllä tulkitsin puheet rivien välistä myös niin, että Suomessa joku laitos alas puupulan takia. Rotterdamin biolaitoksen rakentaminen edelleen epävarma.
Arvaus, että osinkoa täydennetään parin vuoden sisällä ohuella omien osakkeiden osto-ohjelmalla. Todettiin, että omistajat saaneet vuodesta 2009 keskimäärin 14 % vuotuisen tuoton ja tämähän on noin 2 X esim. indeksien yli. Mutta miten jatko?
Sitten ehkä 3-4 vuoden päästä UPM:lla uusi iso investointiaalto (jos maailman ja markkinoiden tila sallii)?
Tuo UPM:n oma CMD-linkki vie yli 2,5 h pitkään videoon.
Onko jossain olemassa tuo esitysmateriaali? Eli kalvot PDF-muodossa?
Jos jollain on linkki noihin kalvoihin, niin saisiko kiitos linkitettyä tänne, että voi itse selailla, eikä tarvitse katsoa tai kelata 2,5 tuntista tapahtumaa
OP:n aamukatsauksessakin oli juttua aiheesta. Poistakaahan, jos näitä otteita ei saanut laittaa tänne.
Positiivinen kehitys oli heinäkuussa laaja-alaista, toimialoista metsäteollisuuden
viennin aktiviteetti kasvoi selvästi vertailukaudesta. Puutavaran viennin arvo kasvoi
37 prosenttia, paperin ja pahvin 25 prosenttia, ja paperimassan viennin arvo kohosi
48 prosenttia.
Juuri sitä mainitsi kun Suupohjan radalle rahaa niin tänään kuuluu että Suupohjan rata suljetaan yllättävästi 14.9 kun siellä alkaa siltojen kunto olla heikko. Kaskisissahan se Metsä-Boardin kemihierretehdas, minne viety puuta junalla. Toki raakapuuta tainneet nämä kaksi muutakin lastata muualle vietäväksi Teuvalla. No kuitenkin Seinäjoella aloitettiin uuden puuterminaalin toiminta hiljattain, että hieman voi olla apua…
”Raakkutuho ei ole juuri heilauttanut Stora Enson osaketta. Mahdollinen rikostuomio saattaa muuttaa tilanteen”
Pääjohtopäätös seuraavassa jutussa taas, että suomalaisissa metsäyhtiöissä riskit ja suhdanneriippuvuudet korkeampia, mutta tuotot esim. osinkoina kohollaan verrattuna ruotsalaisiin. Jokaisessa yhtiössä omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
SCA ja UPM ovat Ålandsbankenin suosikkeja metsämatkan jälkeen
Ålandsbanken vieraili viime viikolla sekä ruotsalaisissa että suomalaisissa metsäteollisuuteen keskittyvissä yhtiöissä.
Vierailun jälkeen voidaan todeta, että Billerud antoi eteenpäin suuntautuneen vaikutelman, jossa korostettiin, että useat markkinat ovat alkaneet antaa periksi, kun taas Stora Enso painotti tilauskirjan olevan vahva. Samalla Stora Enso on edelleen kaukana täydestä kapasiteetista, Ålandsbanken huomauttaa aamukirjeessään.
Holmen puhui tavoitteestaan jatkaa investointeja tuulivoimapuistoihin, mutta lisäsi myös, että puutavaran alhainen tarjonta on vahvistanut hintaa, mikä on hyödyttänyt metsänomistajien voittoja, ja että tämän trendin odotetaan jatkuvan.
Itämeren toisella puolella käy ilmi, että Huhtamäen Foodservice-liiketoiminnalla on edelleen vaikeaa, kun taas Metsä Board toisti odottavansa parantuneita toimituksia kolmannella neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen.
Sektorin suosikit ovat SCA ja UPM-Kymmene. Ålandsbanken kirjoittaa, että niissä nähdään edelleen vahvat tulevat kassavirrat ja alhainen investointitarve kohtuullisin arvostuksin.
“Yhtiöt ovat lisäksi syklin alkuvaiheessa, mikä tarkoittaa, että yhtiöiden pitäisi hyötyä aikaisin, kun suhdanne kääntyy”, pankki lisää.
Sen verran monella tehtaalla menisi padat puhki 2-3 vuosikymmenessä.
