Jaahas. Laskin kesällä UPM tuoton sen perusteella mitä UPMn sivuilta näkee kurssihistoriaa 1996 vuodesta asti: katsoin osingot investing.comista ja laskin tuoton oletuksella, että osingot on sijoitettu uudelleen osingonmaksupäivänä päätöskurssiin. En ole koneella, enkä ota vastuuta, että laskut ovat oikein, mutta muistelisin saaneeni vuosittaiseksi tuottoprosentiksi jotain 11% luokkaa.
20 tykkäystä
Itse olen aika samalla kannalla. Noin 10-11% on tuottoa. Tuossa yksi päivä tuli vähän laskeskeltua.
En siis ole kanssa laskemista täysin varma, mutta mukava kun joku on päättynyt samantapaisiin lukemiin. Tämähän ei ole tae tulevaisuuden suhteen, eikä pidä ottaa neuvona sijoittaa.
6 tykkäystä
Tuo 2% täytyy tulla siitä, että on uudelleen sijoittanut osingot UPM:n sijasta lottoon.
14 tykkäystä
Näinhän se on, että itäpuun tulon loppuminen oli jackpot metsäomistajille. Enpä usko, että sitä tulee seuraavaan 5-10 vuoteen ja tämä käy kohtalokkaaksi osalle jalostuslaitoksista.
<–Lainaus →
“Entäpä jatko? Kotimaassa puun hinta tekee jo nyt kipeää metsäyhtiöille. Kysyntä ja tarjonta etsivät kuitenkin tasapainoa. Jos puun saatavuus on jatkossa heikko ja hinta korkealla, kapasiteettia menee kiinni myös tulevina vuosina.”
3 tykkäystä
Varmastikin kannattamattomat laitokset menevät jatkossakin kiinni, kuten ne ovat menneet aina ja kiihtyvällä tahdilla 1990-luvulta lähtien, vaikka puun hinta oli huomattavasti halvempi.
Nykyisessä tilanteessa metsänomistajille maksettava hinta on metsäyhtiöiden katteesta pois.
Hinta ei ole kuitenkaan niin korkea, että se tulisi olemaan syynä tehtaiden sulkemiselle.
Suomessa tehtaiden sulkemiset ovat joutuneet paperin kysynnän vähentymisestä, ei puuraaka-aineen kalleudesta.
6 tykkäystä
Metsäyhtiöt nostavat lopputuotteidensa hintoja raaka-aine hintoja vastaavaksi. Jos se heikentää niiden kysyntää pysyvästi niin tämä tietenkin laskee tuotantokapasiteetin tarvetta.
Luulen että tämän yksinkertaisen markkinamekanismin on klapien ostajat ainakin huomanneet(?)
Loppupeleissä asiakkaat päättävät milloin on liian kallista.
En kyllä ihan heti usko, että metsäyhtiöillä olisi niin hyvä tilanne, että ne voisivat nostaa hintojaan kustannusten nousun mukana.
Metsäyhtiötä omistavat myös itsekin paljon metsää, varsinkin Stora, ja osa metsäyhtiöstä omistuksellisesti lähellä metsäyhtiötä, niin tämän logiikan mukaan metsäyhtiöt olivat jo aiemmin maksaneet korkeampaa hintaan raakapuusta.
Kyllä valitettavasti näen tilanteen mukaan, että metsäomistajille maksettavat korkeammat kantohinnat olivat 100 %:sti tai ainakin lähelle sitä metsäyhtiöiden katteista pois. Edelleen olen olen valitettavasti sitä mieltä, että Suomen tehtaiden osalta Venäjän puu on pitkään pois tehtailta.
Valuukohan halpa venäläinen puu seuraavaksi Kiinaan? Voisivat keittää sellunsa itse niin ei tarvitsisi täältä asti sitä niille kuljettaa.
Jos saavat tuon ketjun hiottua riittävän jouhevaksi niin sieltä käsin voisi toimittaa sellua myös eurooppaan(?)
2 tykkäystä
Venäläistä puuta viedään pienissä määrin Venäjältä (hakkeena ja puruina).
Matkat Venäjän puunkantoalueilta ovat kuitenkin järkyttävän pitkiä, ja käytännössä tämä toteuttaminen laajamittaisemmin vaatisi valtavia panostuksia infraan, sekä ylipäätään puunkeruu kulttuurin ja prosessin rakentamista Venäjälle. Suomessa prosesseja ja infraa on rakennettu ja hiottu 1800-luvulta ja molemmat ovat kehittyneet tehokkaiksi. Pitää muistaa, että jokainen sellutonni vaatii noin kolminkertaisen määrän puuta ja puu raaka-aine, jonka kuutiohinta on matala. Logistiikkakustannukset ovat niin merkittävä osa pakettia, että logistiikan on oltava tehokasta. Puu ei myöskään säily keittokelpoisena loputtomiin, eli sitä ei voi varastoida a)korjuupaikalla b) terminaalissa c)tehtaalla loputtomiin.
Viro on ollut itsenäinen, länsimainen demokratia 30-vuotta, ja silti siellä metsänhoito ja puunkeruu on vielä kivikaudella suomeen verrattuna. Korruptoituneella Venäjällä ei tule nykyisellä yhteiskuntarakenteella ikinä olemaan kykyjä hyödyntää valtavia metsävarantoja. Ei omaan, eikä muiden käyttöön.
Puut Suomeen ennen sotaa tulivat pääosin Venäjän Karjalasta, vanhan Suomen alueelta. Siellä käytetään edelleen suomalaisten aikoinaan rakentamia metsäautoteitä ja koska puuta on hyvin kauan sieltä tuotu, on sinne jonkilainen, tehoton prosessi puunkeruuseen päässyt kehittymään. Sitäkään ei välttämättä saada elvytettyä, mikäli aikaa kuluu riittävästi.
24 tykkäystä
Toivottavasti ei off-topic, mutta miten Viron metsänhoito ja puunkeruu on mielestäsi kivikaudella?
Metsä Board julkistaa torstaina Q3-raporttinsa ja tässä olisi Antin ennakkokommentit siihen liittyen. 
1 tykkäys
Suomeen verrattuna.
Virossa ja Baltiassa on paljon hoitamatonta ja puunkorjuuseen käyttökelvotonta yksityis- ja julkisomisteista sekametsää, jota voitaisiin hyödyntää, rakentamalla samantyyppinen toiminta- ja omistuskulttuuri, kuin meillä Suomessa. Este metsän hyödyntämiseen voi olla niinkin simppeli, kuin että palstat ovat hajanaisia ja omistajat eivät jaksa ryhtyä toimiin saadakseen joitakin tuhansia euroja tuottoja palstastaan 25 vuoden päästä, tekemällä nyt oikeat toimenpiteet, jotka mahdollistaisivat metsän muuntumisen hiljalleen korjuukelposeksi.
Metsänhoito on ihan oma tieteenalansa ja siksi meillä koulutetaankin metsänhoitajia yliopistossa.
8 tykkäystä
Korjataan vähän mainitsemaasi saantolukemaa. Kemiallisen sellun saannolle hyvä hihavakio on 50%. Mekaaniselle massalle huomattavasti korkeampi, jopa 90-95%. Eli ei tarvitse kolmea tonnia puuta sellutonnia kohden.
Tai jos tarvitsee, niin tehdas joutaakin mennä nurin 
1 tykkäys
Olihan jossain uutinen, että Venäjällä veturinkuljettajapulaakin, että voi olla hankalaa logistiikkakin Kiinaan. Samoin voisin kuvitella, että jos se sota loppuisi ja haluttaisiin palata jälleen puuntuontiin rajan takaa niin voisi pitkään olla ongelmaa logistiikassa.
Virossakin käynyt ja kun tottunut Suomessa näkemään raakapuulogistiikkaa raiteilla niin ei mielestäni Virossa ei kauheasti kulje metsälogistiikkaa raiteilla. Tietysti Virossa pienemmät matkat, mitkä vähentää junakuljetusten suosiota rekkoihin verrattuna. Mutta mikä on metsäteollisuuden tehtaiden tilanne Baltiassa, kun kerta sitä puuta näköjään tuotu jostain kaaviossa Suomeen Latviastakin saakka. Pitäisikö jonkun ison perustaa joku nykyaikainen tehdas (sellu?) sinneppäin ja sulkea Suomesta jotain, vaikka suomalaisesta näkökulmasta huono… Eikö nyt Storalla ole kolme sahaa Baltiassa, UPM:lla yksi saha ja Metsällä vaneritehdas.
(Ja Suomessakin rautatielogistiikan hinta nousee ensi vuonna, ratamaksut nyt 0,1532 senttiä/ bruttotonnikilometri, ensi vuonna 0,1927 senttiä/ bruttotonnikilometri.)
Näinhän se juurikin on! Kemiallisen sellun saanto kuivan puun massasta on noin 50%.
Huomiona että puukaupoissa puhutaan tilavuuksista (m^3) ja sellun tekemisessä massasta eli ilmakuivatuista tonneista (ADt).
Ilmakuivatun sellutonnin kosteus on yleensä 5-10 m-%.
Esimerkkinä:
Jos halutaan tehdä kemiallisesti 1 ADt mäntyhavusellua (kosteus 10 m-%).
Oletetaan että 1 ADt sisältää 900 kg selluloosaa ja 100 kg vettä.
Kiintokuutio kuivaa mäntypuuta painaa noin 400-500 kg. Valitaan tähän laskuun 450 kg.
Tästä kemiallisella kraft menetelmällä saadaan 50% eli 225 kg sellua.
Tällöin 900 kg/225 kg = 4 kiintokuutiota kuivaa mäntypuuta.
Eli yhden ilmakuivatun sellutonnin tuottamiseen vaaditaan 4 kiintokuutiota kuivaa mäntyä. Todellisuudessa puussa on aina vettä, joten todennnäköisesti puuta tarvitaan 10-20% enemmän koska puu turpoaa kastuessaan.
Tuore kiintokuutio mäntypuuta (kosteus 50 m-%) painaa 633 kg.
Eli 4 kiintokuutiota * 633 kg = 2532 kg
Ei tuo 3 tonnia puuta sellutonnia kohti kauhean kaukana kuitenkaan ole. Riippuu paljon puun kosteudesta. → Tehtaat kiinni? 
Ilmoittakaa jos tein virheen, niin korjaillaan.
3 tykkäystä
Saanto riippuu keitettävästä puulajista ja mikä on haluttu lopputuote. Toki puun kuorinta myös haukkaa hieman kuitua kuoren matkaan. Koivusta saa paremman saannon kuin havupuusta ja ruskeassa lopputuotteessa on parempi saanto, koska sellun valkaisu vie vielä oman osansa saannosta.
1 tykkäys
Kahden Danske Bankin suomalaisen analyytikon katsaus Stora Ensosta DB:n sijoittamisen aamukatsauksessa, luettavissa tänään: Sijoittamisen aamukatsaus.
“Arvostus. Nostamme 12 kuukauden tavoitehintamme 17,4 euroon aiemmasta 16,5 eurosta, mikä merkitsee 19 % alennusta suhteessa käypään SOTP-arvoomme. Teemme vähäisiä muutoksia arvioihimme.”
“Havaitsemme mahdollisuuden Stora Ensolle kääntää historiallinen alisuoriutumisensa ja realisoida metsäomaisuutensa arvo rakenteellisten muutosten, laadun parantamisen ja keskittymisen palauttamisen kautta yhtiön pohjoismaiseen ydinosaamiseen. Yhtiön johdon viimeaikaiset toimenpiteet osoittavat lisääntyvää muutosvalmiutta. Uskomme tämän yhdessä mahdollisten tulevien toimien kanssa voivan vapauttaa osakkeen arvosta 100 %:n nousupotentiaalin.”
8 tykkäystä
STORA ENSO OYJ SISÄPIIRITIETO 23.10.2024 klo 13.00
Stora Enso on päättänyt lopettaa joulukuussa 2022 julkistetun Beihain pakkauskartonkien tuotantolaitoksensa ja metsätoimintojensa myyntiprosessin Kiinassa.
Stora Enso katsoo, että omaisuuden arvo omassa käytössä ylittää saavutettavissa olevat myyntitulot, ja on siksi päättänyt säilyttää nämä toiminnot konsernissa.
5 tykkäystä
Tässä on Viljakaisen kommentit Stora Enson aamun tuloksesta. *
Stora Enso julkisti Q3-raporttinsa tänään kello 8.30. Q3:lla yhtiön tuloskunto jatkoi toipumistaan hyvin matalalta tasolta. Q3:n operatiivinen tulos alitti meidän ja konsensuksen ennusteet, mutta UPM:n tulosvaroituksen jäljiltä ja Kiinan kuluttajakartonkitehtaan myynnin kariutumisesta johtuneiden kirjanpitomuutosten takia tämä ei ollut enää jättiyllätys. Stora Enso toisti ohjeistuksensa kuluvan vuoden merkittävästä tulosparannuksesta, mutta ohjeistus on löysä ja kommentit loppuvuodesta olivat pääosin odotetun vaisuja. Alustavan arviomme mukaan meidän ja konsensuksen ennusteissa on edelleen laskupaineita lähivuosille.
5 tykkäystä
Oliko Storan raportissa mainintaa 0,2 € osingosta, mikä keväällä jäi maksamatta.