Tampereen keskustassa sijaitsevan kartonkitehtaan sulkeminen on käsillä
Ihmeen kauan Tako pyörikin noin hankalassa paikassa. Harmi sinällään, tehdas oli hieno osa suomalaista teollisuushistoriaa.
Nyt näitä alkaa tippua. SE aloitti YT:t, Tako suljetaan. Ehkä pian UPM:kin tekee ulostulonsa.
Analyytikon kommenttia.
Tehostamistoimien juurisyy on tehtaiden vaikeasta markkinatilanteesta johtunut tappiollisuus. Uutinen ei ollut mielestämme lainkaan yllättävä, sillä tavarakulutuksen ajama kartonkien on pysynyt vaisulla tasolla ja samalla Metsä Boardin kannattavuus on jäänyt erittäin heikoksi.
Näin ollen pidämme tehostustoimia tarpeellisena. Emme toistaiseksi ole kuitenkaan vakuuttuneita, että tiedotetut toimet riittävät nostamaan Metsä Boardin tuloksen tyydyttäväksi, kun huomioidaan kartonkimarkkinoiden koventunut kilpailu, Pohjoismaiden rakenteellisesti kiristynyt puumarkkina sekä Euroopan talouteen liittyvä epävarmuus.
Sellumarkkinoiden veto, alas. Sahatavaran veto, alas. Energian hinnat alas. Uusimman ja muodikkaimman, eli kartongin veto alas. Puun hinta ylhäältä tulee alas.
Tätä uutta normaalia kun mennään määrittelemätön aika, niin tämä sektori velkaantuu ja jo aiemmin sanomani seuraava iso investointisykli tulee noin kahdenkymmenen vuoden päästä.
Kurssit jo nyt kertoo samaa.
Aika pitkään on Tako saanut noilla spekseillä käydä. Ilman osuuskuntataustaa tämä tuskin olisi pyörinyt enää vuosiin. Alkaa olla harvinaisia tällaiset yksittäiset tehtaat, jonne viedään raaka-aine muilta tehtailta. Lisäksi logistiikka ylipäätään on ollut merkittävä haaste. Simpele taitaa olla vielä turvassa tehtyjen investointien vuoksi, mutta Kyrö vetelee kanssa viimeisiään.
Eikohan naita sykleja ole ollut metsateollisuudessa ennenkin.
Nimenomaan on ollut. Ja miksi tämä poikkeaisi aiemmista?
Minä näe tässä mitään ihmeellistä kuin sen että media ei kerro asiaa oikealla nimellä.
Maailmassa on taantuma tai lama, miten sen haluaa ilmaista ja se nyt vaan osuu Suomen metsäsektoriin ja koliseehan tuo muuallakin.
Iso kuva on siellä taustalla ja aina heikkoina hetkinä se unohtuu mutta ei se katoa.
Ja jos näinä aikoina ei suljeta tuotantoa niin koska sitten ?
Ei suomessa ole kuin puuta ja se kuitu on maailmalla lujuuksissa ylivoimaista. Metsänhoito on maailman parasta ja se mikä kaatuu, istutetaan uudelleen.
Mutta mahtuuko meille 3 isompaa toimijaa samaan aikaan ?
Maltti on valttia ja osingot juoksee
Tuo Tammikuun alun kurssipomppu ilman syytä…tiesikö joku kun nousi ilman syytä + 20 % ja nyt lisää 10 %.
Mitkä tahot kauppojen takana ?
Tässä olisi kuitenkin hyvä muistaa:
- kasvua ei ole tapahtunut sitten 2000 luvun puolivälin. Liikevaihto upm:llä n.10 Meur.
Nyt sellu lisää, mutta paperi vähentää=nollakasvu - Sellussa ei ole vallihautaa, muillakin on rahaa ja metsiä. Tämä näkyy kun muutkin lisää koko ajan.
- Sellua tulee 3-4 milj tonnia lisää etelä Amerkasta lähivuosina.
- Pörssikurssia voi tarkastella monella tapaa syklisillä firmoilla. Se oli 20 eur ennen Nallea ja nyt n 25 e. 25 % 20 vuoteen.
- Benchmark tulisi ottaa alan huipuista.
- Leunassa on toivoa, mutta tie näyttää kiviseltä.
Talouselämässä pohditaan Etelä-Amerikasta tulevan lyhytkuituisen sellun mahdollisia vaikutuksia lähivuosina kartonkimarkkinoilla. Juttu on maksullinen.
Kun lehtipuusellupohjaiset kartongit tulevat mukaan globaaliin kilpailuun, suomalainen metsäteollisuus joutuu nykyistäkin ahtaammalle, jollei uusia temppuja keksitä.
No ei nyt välttämättä ihan näinkään. Metsä Board / M-real on kuitenkin mennyt melkoisen mankelin läpi finanssikriisin molemmin puolin, joten jokaisen tehtaan on varmasti pitänyt jollain tasolla positiivisesti kontribuoida konsernin tulokseen ja kassavirtaan ajan yli. Metsä Board teki myös oikaistua liikevoittoa vuonna 2021 386 MEUR ja vuonna 2022 521 MEUR, joka on luultavasti vaatinut kortta kekoon jokaiselta tehtaalta. Enkä varsinaisesti syitä, miksi Tako ei olisi päässyt selvästi plussalle markkinatilateessa, jossa käyttöasteet ovat 100 % ja kustannukset tuntuvasti nykyistä alemmat. Nyt tilannekuva oleellisesti muuttunut eikä Takolla vaan yksinkertaisesti riitä enää kilpailukyky kartonkimarkkinoilla vallitsevassa pudotuspelissä. Osasyy toki on, että tehtaan sijainti on rajoittanut toiminnan kehittämistä. Vahvasti kuitenkin epäilen, että nykyisten haasteiden mittakaava huomioiden tilanne olisi sama, vaikka tehtaaseen olisi voitu (eri asia toki on, olisiko yhtiö halunnut) investoida enemmän.
Jep, kovat on ajat kustannuskäyrän yläpäälle. Kyrön haasteet yhtiö nyt liputtikin julkisesti. Simpeleelläkin tehtaan rakenne on sama, mutta suurempi koneen suurempi koko, alhaisempi tekninen ikä, mekaanisen massan valmistuksen integraatio (Kyröllä myös tämä) sekä tehokkaampi energian tuotanto toki jossain määrin avittavat.
Konteksti ei ihan aukea, mutta jos kyse on epäilykseni mukaisesti Metsä Boardin A -osakkeesta, niin sitä ei kannata seurata. Se elää hyvin epälikvidinä omaa elämäänsä. Vaihdetumpi B-osake on käyttäytynyt hyvin erisuuntaisesti ja tosiaan johtopäätökset tulisi tehdä B-osakkeen kautta.
Tätä on käyty läpi lukuisia kertoja, mutta tuosta Euroopan listahinnasta ei kannata tehdä oikeastaan mitään johtopäätöksiä sellun hinnasta, sillä listahinnoista vähennetään asiakaskohtainen alennus, joka on pääsääntöisesti kymmenien prosenttien mittakaavassa. Ongelma havusellun tuottajille on nimenomaan kate, sillä H2’24:lla hinta on laskenut ja puukustannukset nousseet. Volyymi (ts. kysyntä) sen sijaan on toipunut ainakin siedettäväksi heikon kesän jälkeen. Kiinan hinta antaa parempaa osviittaa sellun päivän hintatasosta, sillä Kiinassa markkinakäytäntöihin ei kuulu samanlainen alennuskikkailu kuin länsimaissa.
Hyviä analyysejä, tilanne kuitenkin kova kun logistiikka kustannukset nousseet, Puun hinta ja energia.
TAKO:llehan tuotiin ihan kaikki, sellu ja kemihierre rekoilla keskusta alueen läpi. Kovin sokkeloinenkin vielä.
Kaksi pienehkö erikoistunutta konetta, joista ainakin toinen seissyt viime vuonna kuukausin pätkiä.
Kaasukattila joka helposti saatavilla muutettua öljyn polttoon, mutta päästöt voi olla kovemmat.
Tämä oli odotettavissa, kun kaskisten tehdas kuopattiin, ja investoinnit muille tehtaille julkaistiin.
Todennäköisesti päätös jo silloin tehty.
Historiallisesti hieno paikka ja varmasti tavara hyvää, tappiota vaan jos tekee, nykypäivänä ei enää pitkään odotetta parempia aikoja, harmi sinänsä.
Takon tehdaskiinteistö voisi hyvässä markkinatilanteessa olla varsin arvokas muuhun käyttöön kehitettynä, sijaitseehan se Tampereen keskustassa kosken rannalla. Loft-tiloja esimerkiksi?
Tätä oon itse miettinyt sen jälkeen kun eilen tästä tehtaan potentiaalisesta sulkemisesta kerrottiin. En ole varma, mutta luulen sen rakennuksen olevan suojeltu, tai ainakin osittain suojeltu, ottaen huomioon että koko Tammerkosken ympäristö on kansallismaisemaa. Eli ainakaan purkuun se tuskin menee.
Suurin osa noista entisistä tehtaista Tampereen keskustassa, kuten Finlayson, Frenckell ja Tampella, on tätä nykyä enimmäkseen toimistokäytössä.
Aamulehden mukaan tehtaan ulkokuori on suojeltu. Eiköhän ostotarjouksia tuosta tule eikä jää keskelle kaupunkia rapistumaan.
Eiköhän sinne nyt jotain saada vaikka ulkokuori on suojeltu.
Taitaako Simpeleellä kulkea jotain raiteitakin pitkin kun Hämeenkyrössä ei junarataa ihan vieressä.
Tokihan tässä hiljattain pari logistiikkaan liittyvää kustannusta nousi. Rautateiden ratamaksut: 2024 oli 0,1532 senttiä/ bruttotonnikilometri ja vuodenvaihteen jälkeen 0,1927 senttiä/ bruttotonnikilometri. (Näyttäisi, että 2023 raiteilla kulki 52% prosentin verran yhteensä raakapuuta, puutavaraa ja paperikuljetuksia ja koskettaa aiheen kolmea suurta.)
Ja kun tavaraa tuodaan ja viedään meritse niin väylämaksuthan palautettu täysmääräiseksi eikä enää puoliteta.
Luulisi Simpeleelle tulevan ainakin sellu Joutsenosta raiteita pitkin ja rullat Kotkan satamaan toiseen suuntaan. Lisäksihän Simpeleen tehtaalla arkitetaan Kyron kartonki.
Ensimmäinen kirjoitus tälle sivulle ja pahoitteluni tietämättömyyttäni.
Olen ymmärtänyt, että metsäfirmojen tulokseen vahvasti vaikuttaa sellunhinta Kiinassa ja olen sitä yrittänyt sitä löytää esim. Trading Economics -sivuston kautta, mutta mielestäni sieltä löytyvä Kraft pulp ei taida olla oikea.
tämäkään ei taida olla kiinan hinta?
Esim tuolta sivulta löytyy selkeä päivän tasainen hintakäyrä lyhytkuituiselle ja pitkäkuituiselle sellulle Kiinassa (sivun teksti on jo aika vanhaa). Hinnat eivät ole vertailukelpoisia esim Euroopan markkinoihin, mutta mielestäni käyrien suunnat “kertovat jotakin”.
Lähetin tämän noin 10 pv sitten tälle sivulle.